Jos haluaa oppia ranskaa, kannattaa tutustua naiseen, jolla on iso takamus - Ulkomaat | HS.fi

Jos haluaa oppia ranskaa, kannattaa tutustua naiseen, jolla on iso takamus

Ranskan kieltä lausutaan usein hyvin eri tavoin kuin sitä kirjoitetaan. Esikouluikäisille kieltä ei opeteta kirjaimin vaan hahmoin. Kirjoittaminen aloitetaan kaunolla.

Opettaja jakoi puheenvuoron ensimmäisen luokan oppilaalle lukuvuoden avauspäivänä 1. syyskuuta Saint-Gillesin kunnassa Brysselin pääkaupunkialueella Belgiassa.­

24.12.2020 2:00 | Päivitetty 24.12.2020 8:59

Bryssel

Jenni Virtanen­

Tämä rouva on vaarallinen. Hän istuutuu valtavan takamuksensa kanssa divaanille ja murskaa sen! Hän on la grosse dame, kookas daami.

Entäs sitten neiti U? Hän laukkaa hevosellaan letit pään yläpuolella puolikaaressa. Hue [yyy], huutaa neitonen innoissaan.

Kun esikouluikäinen alkaa tankata ranskan kirjoittamista ja lukemista Belgiassa, kotiin ei tullutkaan aapista vaan kasa monisteita. Monisteissa esiteltiin hahmoja, joilla jokaisella on oma persoonallisuutensa.

Metodin nimi on alpha, ja se perustuu kirjainten hahmoihin, tarinoihin ja ääntämykseen. Sanoja ei aleta tankata kirjain ja tavu kerrallaan, vaan hahmot seikkailevat toisiinsa törmäillen.

Saattaa käydä esimerkiksi näin: La fusée (raketti) leijailee avaruudessa (fff). Se törmää herra O:hon. Hän on juuri tehnyt saippuakuplia ja saanut osakseen ihailua (oooo). Törmäyksestä kuuluu fooo.

Alpha-hahmojen avustuksella lapsi alkaa kirjoittaa ja ääntää sanoja, vaikka ei ymmärtäisi mitä sanoissa lukee. Se on tärkeä ensi askel ranskan oppimisessa. Ranskan kieli tunnetaan pitkistä sanoistaan ja kirjainyhdistelmistään, joista lausutaan vain osa. Alphat tekevät lukemisen kynnyksen hieman matalammaksi.

Belgiassa lapsi aloittaa pakollisen ensimmäisen luokan kuusivuotiaana. Ranskankielisessä koulussa lukemisen oppimiseen käytetään kaksi ensimmäistä vuotta.

Se on työlästä, sillä kieltämättä ranskasta on vaikea etsiä ääntämyslogiikkaa, joka avautuisi helposti varsinkaan suomea äidinkielenään puhuvalle kuusivuotiaalle.

Esimerkiksi konsonanttia sanan lopussa ei äännetä, paitsi jos sitä seuraa e. E:tä sanan lopussa ei lausuta, paitsi joskus lauluissa. Y lausutaan i, u lausutaan y. Ai on e, au ja eau ovat o, eu on ö. Poikkeuslista on pitkä.

Alphat selittävät ääntämyserikoisuudetkin helpommin. Rouva e muuttuu usein harmaaksi, ja hänestä tulee aivan mykkä. Hänen toverinsa é ja ê ovat hattupäitä, ja siksi ääntämys on erilainen. Myös h on mykkä. Ei ole sattumaa, että harjoitusteksteissä seikkailee jatkuvasti poika nimeltä Hugo.

Samalla kun lapselle esitellään alphat, hän alkaa kirjoittaa kaunokirjoitusta. Belgian opetussuunnitelmaan kuuluu edelleen kiemurainen kauno, jota myös aikuiset käyttävät kirjoittaessaan käsin. Esimerkiksi opettajan viestit kouluvihkossa muistuttavat koristeellisuudessaan vanhoja kirjeitä.

Suomessa kaunoa ensin yksinkertaistettiin, ja sitten sen opettamisesta tehtiin vapaaehtoista. Vuonna 2016 aloittaneet ekaluokkalaiset olivat ensimmäiset, joiden ei enää tarvinnut opetella kaunoa.

Ranskan opetteluun vaaditaan paljon toistoa, mitä kirjoittamisen opettelu edesauttaa. Osa sanoista on vain opeteltava ulkoa. Sen vuoksi kuusivuotiailla on jo saneluita, joissa he kaunokirjoituksella kirjoittavat opettajan toistaman tavun tai sanan.

Alpha-metodi kehitettiin Ranskassa vastaamaan kasvavaan huoleen ihmisten lukutaidosta. Vuonna 2011 julkistetun tilaston mukaan seitsemän prosenttia ranskalaisista eli 2,5 miljoonaa aikuista ihmistä, jotka eivät osaa kirjoittaa tai ovat lukutaidottomia. Olen tavannut juttukeikoilla muutamia kirjoitustaidottomia ihmisiä ja monia, jotka kirjoittavat ranskaa niin kuin sitä lausutaan eivätkä niin kuin sitä pitäisi kirjoittaa.

Ranskalaisessa yliopistossa ihmettelin aikanaan, miksi opiskelijat jäljentävät luennoitsijan puheet sanasta sanaan käsin luentovihkoihinsa (kaunolla). Jälkikäteen ymmärsin, että ranskan kielen oppiminen jatkui edelleen yliopistossa, ja kirjoitustaitoa piti edelleen kehittää.

Itse joudun edelleen katsomaan arkipäiväistenkin sanojen kirjoitusasun internetin sanakirjasta, vaikka muuten ranskan taitoni on sujuva. Ykkösinhokkini on edelleen kysymysrakenne, jota ei millään jaksaisi värkätä kännykän viestikenttään: qu’est-ce que c’est? (Mikä se on?), Est-ce qu’il y a quelqu’un? (Onko siellä joku?)

Joulun aikana harjoittelemme, millaista jälkeä tulee, kun suuri daami murskaa muita hahmoja alleen ja raketti törmäilee niihin.

Muutamia lauseitakin on. Le rat de Lili est fort [suunnilleen: lö ra dö Lili e for], Lilin rotta on vahva. Sitä kannattaa varoa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat