Britannia sai EU-eronsa, eikä lähtijöiden dominoefektiä tullut: joulun sopu jätti silti paljon avoimeksi - Ulkomaat | HS.fi

Britannia sai EU-eronsa, eikä lähtijöiden dominoefektiä tullut: joulun sopu jätti silti paljon avoimeksi

Britannian ja EU:n jouluaattona laatima sopimus tulevasta suhteesta on vasta kehikko. Kaikki riippuu nyt siitä, miten Britannia vapauttaan käyttää.

EU:n pääneuvottelija Michel Barnier (oik.) esitteli Britannian kanssa neuvoteltua brexit-sopimusta EU-lähettiläille Brysselissä joulupäivänä perjantaina. Sinisessä kansiossa hänellä oli brexit-sopimusasiakirjoja.­

27.12.2020 2:00 | Päivitetty 27.12.2020 6:11

Bryssel

Britannian ja Euroopan unionin jouluaattona laatima sopimus niiden välisestä tulevasta suhteesta on otettu vastaan helpottuneena. Sekä Britannia että EU ovat tulkinneet päässeensä prosessista ulos voittajana.

Ainakin yhden selkeän voiton jakavat molemmat. Vuodenvaihteen siirtymäajan jälkeen kaupankäynti jatkuu niin, ettei tuotteille tule tullimaksuja tai kiintiöitä. Liikennöimisen perussopimukset on turvattu ja mahdollisten tulevien riidanaiheiden ratkaisumenettelystä sovittu. Kalastuksestakin päästiin sopuun tuleviksi vuosiksi.

Helsingin yliopiston tutkija Timo Miettinen nostaa Britannian onnistumiseksi sen, että EU-oikeudella ja tuomioistuimella ei ole enää asemaa Britannian lainsäädännössä.

”Sopimukseen ei tullut myöskään mekanismia, jonka mukaan Britannian pitäisi automaattisesti sopeuttaa sääntelyään vastaamaan unionin normeja.”

Helsingin yliopiston tutkija Timo Miettinen­

Aivan vapaata pääsyä Britannia ei kuitenkaan EU:n sisämarkkinoille saa. EU toi sopimukseen riidanratkaisumenettelyn, jonka avulla Britannian mahdollisia uusia säädöksiä voi tuoda erillisen arviointilautakunnan arvioitavaksi. Mikäli säädökset riitelevät perustavanlaatuisesti unionissa tai Britanniassa, molemmat voivat asettaa uusia, väliaikaisia tariffeja.

Britannian ja EU:n laatima sopimus eroaa kaikista EU:n aiemmin tekemistä kauppasopimuksista, koska siinä puretaan eikä rakenneta säätely-yhteistyötä.

Sopimus on kuitenkin vasta kehikko, jonka toteuttaminen riippuu siitä, miten Britannia uutta vapauttaan hyödyntää. Sopimuksen ulkopuolella on jätetty esimerkiksi finanssipalveluiden säätely.

Sopimuksessa on todettu, että esimerkiksi luomutuotteissa Britannia ja EU kunnioittavat yhteisiä säädöksiä, ja alkuperäismerkinnät tunnustetaan molemmissa.

Valtaosalle tuotteista tulee kuitenkin molemmissa paikoissa tarkastuksia ja selvitysvelvoitteita. EU:ssa tai Britanniassa markkinoille hyväksytty tuote ei enää kelpaa automaattisesti naapurissa.

Vaikka Britannia ei ole lupautunut seuraamaan perässä EU:n säätelyssä, se voi joutua tekemään niin joka tapauksessa. Miettinen ottaa esimerkiksi akkuteknologian.

”Britannian autoteollisuuden tulevaisuuden haasteita voi olla esimerkiksi se, miten EU tulee tarkastelemaan sähköautojen akkujen alkuperäissäädöksiä.”

Miettisen mukaan vasta tulevaisuus näyttää, mihin Britannia käyttää liikkumatilaansa.

”EU:n valta tulee säätelystä, jota monella globaalilla toimijalla on ollut halua noudattaa, koska EU on iso markkina. Britannialla ei vastaavaa valtaa ole, mutta se voi löytää tavan sopeutua kasvavaan sääntelykilpailuun”, Miettinen pohtii.

Britannian ja Euroopan unionin sopimuksessa pyritään jatkamaan yhteistyötä kansainvälisissä rikos- ja poliisiasioissa. Britannia eroaa esimerkiksi Euroopan poliisivirasto Europolista.

Sopimuksesta puuttuu kuitenkin käsitys siitä, millainen on EU:n ja Britannian tuleva yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tämä jättää sopimukseen suuren aukon, sanoo Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen. Tiilikainen on tehnyt pitkän uran EU-asioiden tuntijana.

”Britannia on ollut vahvasti mukana EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan laatimisessa jo 1970-luvulta lähtien. Nyt uusista muodoista ei ole päätetty”, Tiilikainen sanoo.

Kun EU-maat muodostavat kantoja konflikteihin ja maailman kriiseihin, Britannialla ei ole enää tässä selkeää roolia.

”Iso maailmanpoliittinen kuvio on siinä muodossa, että EU:lla ja Britannialla olisi yhteistyössä paljon voitettavaa.”

Tiilikaisen mukaan EU:n ulkopuolelta uhkana on, että esimerkiksi Venäjä ajaa nyt vahvemmin kiilaa EU:n ja Britannian väliin.

”Jos Britannia ja EU ovat eri linjoilla, se heikentää kumpaakin.”

Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen­

Tiilikainen näki jouluaaton sovussa ”historiallisen hetken”, sillä se päätti kokonaisen eroprosessin kaaren. Britanniasta tuli historian ensimmäinen maa, joka aloittaa siteiden katkomisen EU:n kanssa.

”Eroamisen kaari osoitti, miten pitkälle EU:n integraatio on edennyt. Unioni alkaa olla niin tiivis liitto ja jäsenyyden juuret niin syvällä, että niiden riuhtaiseminen irti ei ole helppoa.”

Britannian EU-ero ajoi loppuja jäsenmaita Tiilikaisen mukaan lopulta tiiviimmin yhteen.

”Aika paljon kansallisia intressejä työnnettiin taka-alalle. Kansanäänestyksen aikana puhuttiin dominoefektistä, joka ruokkisi EU-vastaista mielialaa. Lopputulema on enemmänkin, että näin ei käynyt.”

Tiilikainen ei näe EU:n heikkoutena sitä, että sopimuksen teon aikarajat rikottiin kerta toisensa jälkeen.

”EU:lle oli tärkeää, että saadaan mahdollisimman hyvä kumppanuus. Olihan siinä paljon kaikkea turhaa, eikä prosessi näyttänyt mallikkaalta. Paljon vedätystä oli aina loppuvaiheeseen saakka, mikä kertoo harvinaisen politisoituneesta hankkeesta.”

Yksi syy politisoitumiseen Tiilikaisen mukaan on, että Britanniassa brexitiin liitettiin paljon perusteettomia lupauksia. Tämän seurauksena Britanniassa poliittiset jakolinjat ovat nyt syventyneet.

Tiilikainen pitää huojentavana sitä, että Britannia jää ainakin joltain osin mukaan EU:n koulutus- ja tutkimusohjelmiin. Erasmus- opiskelijavaihdosta Britannia sen sijaan eroaa. Opiskelijavaihdon tulevat muodot ovat vielä avoinna.

”Se on sääli, sillä pidemmällä aikavälillä se vaikuttaa EU:n ja Britannian kansalaisyhteiskuntien vuorovaikutukseen. Yhteistyötä ei voi rakentaa vain ylätasolla, vaan ihmisillä pitää olla mahdollisuus asua, vierailla ja liikkua toisessa maassa”, Tiilikainen sanoo.

Britannia rajaa myös maahanmuuttoa ja laatii siihen oman pisteytysjärjestelmän.

Britannian EU-ero voi ajaa EU:n syvemmälle itsetutkiskeluun. Tämän vuoden loppua leimasi esimerkiksi EU-maiden riitely oikeusvaltioperiaatteesta. Unkari ja Puola vastustivat EU-rahoituksen sitomista oikeusvaltioperiaatteeseen.

”On vielä vahvasti jaettu käsitys, että EU on yhteisen turvallisuuden vaalija muuttuvassa maailmassa. Tämä ei koske vain sitä, että tehdään keskinäiset sodat mahdottomiksi vaan vahvistetaan kansalaisyhteiskuntien turvallisuutta maailmassa, jossa uhkat moninaistuvat.”

”Mutta millainen EU tähän tarvitaan, siitä on jo erilaisia käsityksiä. Britannialla oli aina vaikea sovittautua syvenevän integraation logiikkaan, jota Manner-Euroopassa vietiin vahvasti eteenpäin. Nähtäväksi jää, miten esimerkiksi vahvasti jakautuneet Unkari, Puola ja Tšekki EU:n tulevaisuuden näkevät”, Tiilikainen summaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat