Norjan maan­vyörymä muistuttaa, että olemme luonnon armoilla - Ulkomaat | HS.fi

Norjan maan­vyörymä muistuttaa, että olemme luonnon armoilla

Norjan tapahtumien yhteydessä esille on noussut ilmastonmuutoksen vaikutus maanvyörymiin, kirjoittaa HS:n Tukholman-kirjeenvaihtaja Jussi Sippola.

Tuhoutuneita asuintaloja maavyöryn muodostamassa rotkossa Gjerdrumissa torstaina.­

2.1. 2:00 | Päivitetty 2.1. 7:08

Raskas vuosi sai Norjassa traagisen päätöksen.

Varhain keskiviikkona alkanut tuhoisa maanvyörymä on nielaissut ainakin kymmenen asuinrakennusta ja jättänyt ihmisiä loukkuun koteihinsa pienessä Gjerdrumin kunnassa Oslon koillispuolella. Pelastajat etsivät vyörymän synnyttämästä kraatterista yhä yhdeksää ihmistä, joita ei ole tavoitettu. Miehiä, naisia ja lapsia.

On vielä mahdollista, että he olisivat elossa. Maanvyörymän alla voi selviytyä hengissä, jos tilaan jää riittävästi ilmaa.

Kuvat ja kertomukset Norjasta ovat järkyttäviä. Osa asuinaluetta pyyhkiytyi pois hetkessä maanvyörymän voimasta. Kymmenien ihmisten kodit katosivat. Osa rakennuksista oli vyörynyt jopa 400 metrin matkan. Yli tuhat ihmistä on evakuoitu kodeistaan.

Perjantaina iltapäivällä kello 16 jälkeen Suomen aikaa pelastajat löysivät vyörymäalueelta yhden kuolonuhrin. Toivo yhdeksän kadonneen löytymisestä elävänä hiipuu hetki hetkeltä.

Pelastustyöt ovat edenneet hitaasti, koska pelastajat eivät ole voineet laskeutua kraatteriin turvallisesti. Vasta perjantaina, vuoden ensimmäisenä päivänä, pelastajat pääsivät tuhoalueelle jalan.

Norjan tuhoisa luonnonkatastrofi sattui hetkenä, jolloin raskas koronavuosi 2020 alkoi näyttää merkkejä valoisammasta tulevaisuudesta.

Rokotukset koronavirusta vastaan olivat päässeet vauhtiin ja edessä alkoi siintää jopa voitto viruksesta. Ehkä tästä selvittiin.

 ”Juoksusavi on maakerrosten alle jäänyt viesti jääkaudelta.”

Sekä koronavirus että Norjan maanvyörymä muistuttavat meitä kuitenkin kivuliaasta tosiasiasta: me olemme luonnon armoilla.

Ihmisten pystyttämät järjestelmät, rakenteet ja ennusteet tulevasta saattavat pyyhkiytyä pois yhtäkkiä, jos luonnon voimat osuvat kohdalle tavalla, jota emme osaa ennakoida.

Työmatka voi kääntyä hetkessä matkaksi rotkon pohjalle, kuten kävi Jan-Tore Bariåsille, joka kertoi kokemuksestaan HS:n haastattelussa perjantaina.

Lue lisää: Jan-Tore Bariås ajoi pilkkopimeässä töihin, kun tie katosi yhtäkkiä alta – nyt hän kertoo HS:lle, miten onnistui pelastumaan metrien syvyisestä mutarotkosta

Vielä ei tiedetä tarkkaan, mikä Norjan tuhoisan maanvyörymän aiheutti, mutta se tiedetään, että vyörymä todennäköisesti liittyi niin sanottuun juoksusaveen.

Gjerdrum sijaitsee alueella, jolla on erityisen suuri riski juoksusaven aiheuttamille maanvyörymille.

Juoksusavi on maakerrosten alle jäänyt viesti jääkaudelta. Savi on muhinut jääkauden jälkeen suolaisessa meressä ja muuttunut tiiviiksi ja kestäväksi.

Mutta jos suola huuhtoutuu pois juoksusavesta, savi voi muuttua geelimäiseksi. Niin voi käydä vaikkapa rankkojen sateiden seurauksena. Silloin juoksusavi voi aiheuttaa rajuja maanvyörymiä.

Gjerdrumissa on satanut viime aikoina paljon, ja viime vuosi oli Norjan koko mittaushistorian lämpimin.

Norjan tapahtumien yhteydessä esille on noussut ilmastonmuutoksen vaikutus maanvyörymiin.

Perjantaina otettu ilmakuva maavyöryn laajuudesta Norjassa.­

Norjassa maanvyörymiä sattuu aika ajoin, ja maan historiasta löytyy monia tuhoisia maanvyörymiä, jotka ovat vaatineet ihmishenkiä. Esimerkiksi vuonna 1905 Loenin kylässä sattuneessa maanvyörymässä ja siitä seuranneessa hyökyaallossa kuoli 61 ihmistä. Vuonna 1936 samassa kylässä tapahtui toinen maanvyörymä, jossa kuoli 74 ihmistä.

Vuosikausiin ei ole kuitenkaan sattunut niin vakavaa maanvyörymää kuin nyt Gjerdrumissa.

Norjan pääministeri Erna Sohlberg totesi, että maanvyörymien lisääntymiseen on varauduttava tulevaisuudessa paremmin, kun ilmastonmuutos etenee.

”Suuri vesimäärä voi tehdä ennen turvallisina pidetyistä alueista riskialttiimpia. Siksi meidän täytyy rakentaa entistä paremmin”, Sohlberg sanoi Norjan yleisradiolle NRK:lle.

HS haastatteli keskiviikkona geologia ja Geologian tutkimuskeskuksen ryhmäpäällikköä Timo Ruskeeniemeä, joka arvioi myös, että ilmastonmuutos saattaa lisätä riskejä maanvyörymiin, koska talvet ovat lämpimämpiä ja vesisateet lisääntyvät.

Norjan vyörymäalueen talot on rakennettu noin kaksikymmentä vuotta sitten. Jo tuolloin oli tiedossa, että alueen olosuhteet ovat vaativat.

Vyörymässä tuhoutuneiden rakennusten urakoitsija kertoi HS:n haastattelussa, että rakentamisessa noudatettiin Norjan geoteknisen instituutin NGI:n suosituksia.

Urakoitsija, Gjerdrum Boligutvikling -yhtiön johtaja Odd Sæther asuu itse vain muutaman sadan metrin päässä maanvyörymästä.

”Tämä kaikki on vain niin traagista, ei ollut minkäänlaisia ennusmerkkejä vyörymästä. Ei mitään ääniä, ei mitään halkeamia. En tiedä, mitä nyt tapahtuu. Onnettomuuden syytä tutkivat viranomaiset”, Sæther sanoi keskiviikkona.

Lisää tietoa tarvitaan, jotta vastaavat onnettomuudet voidaan estää maailmassa, jossa ilmastonmuutos tekee tulevaisuuden ennustamisesta yhä vaikeampaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat