Joe Bidenin ilmastolupaukset ovat tekemässä Yhdysvalloista täysin toisenlaisen maan – Mitkä ovat presidentin mahdollisuudet onnistua? - Ulkomaat | HS.fi

Joe Bidenin ilmastolupaukset ovat tekemässä Yhdysvalloista täysin toisenlaisen maan – Mitkä ovat presidentin mahdollisuudet onnistua?

Yhdysvaltain tuleva presidentti Joe Biden on asettanut kovia ilmastotavoitteita, joita hän tuskin pystyy toteuttamaan.

Yhdysvaltojen tuleva presidentti Joe Biden kuunteli marraskuussa Delawaressa ilmastoasioiden erikoislähettilääksi valitun John Kerryn puhetta.­

3.1. 2:00 | Päivitetty 3.1. 6:20

Yhdysvaltain presidentiksi tammikuussa nouseva Joe Biden on jo etukäteen voittanut puolelleen ilmastoasiantuntijat ympäri maailman.

Se on ollut helppoa, sillä kontrasti väistyvään presidenttiin Donald Trumpiin on suuri: neljä vuotta ympäristötietoiset kansalaiset ovat saaneet seurata vierestä, kuinka Trump romuttaa päästörajoituksia ja nimittää ilmastonmuutoksen kiistäjiä alan vaikutusvaltaisimpiin asemiin.

Biden puolestaan nosti ilmastonmuutoksen yhdeksi kampanjansa neljästä pääteemasta koronaviruksen, talouden ja rotukysymyksen ohella.

”Lupauksia on paljon. Kukaan Yhdysvaltain historiassa ei ole lähtenyt liikkeelle näin kunnianhimoisella ilmastoagendalla”, kuvailee Ulkopoliittisen instituutin tutkija Antto Vihma.

”Ilmastoasiat yhdistävät häntä demokraattien nuorempaan vasemmistosiipeen.”

Yhdysvaltain presidentin näkemyksillä on suuri merkitys, sillä Yhdysvallat on maailman suurin talous ja toiseksi suurin kasvihuonekaasujen päästäjä. Monet pienemmät valtiot myös todennäköisesti seuraavat Yhdysvaltojen esimerkkiä, jolloin Bidenin toimien vaikutukset kertautuvat – niin hyvässä kuin pahassa.

Kampanjalupaukset eivät toisaalta ole sama asia kuin konkreettiset toimet. Moni muistaa vielä, kuinka edellisen demokraattipresidentin Barack Obaman ilmastotavoitteet murenivat yksi toisensa jälkeen kongressin vastustukseen tai kansainvälisiin kiistoihin.

Vihma ei kuitenkaan lyttäisi Bidenia vielä.

”On kiusaus ajatella, että koska Yhdysvaltojen presidentti ei ole suvereeni ja tarvitsee esimerkiksi kongressin apua, hän ei saisi mitään aikaan”, hän sanoo.

”En lähtisi siihen ajatukseen. Kyllä Yhdysvaltain presidentillä on väliä. Saihan Donald Trumpkin ympäristöasioissa paljon aikaan, tosin toiseen suuntaan.”

Myös arvostetun yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston energia- ja ympäristöpolitiikan keskuksen varajohtajan Michael Mehlingin odotukset ovat nyt korkealla.

”Uskon, että Biden todella muuttaa ilmastopolitiikan suunnan”, hän sanoo.

Mitä ilmastolupauksia Biden on tehnyt?

Mitä kaikkea Biden sitten on luvannut tehdä ilmaston hyväksi, ja mihin se riittää?

Ensitöikseen tammikuussa virkaanastujaisten jälkeen Biden aikoo liittää Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimukseen. Trump irrotti Yhdysvallat sopimuksesta vuonna 2017, mutta YK:n sääntöjen mukaisesti maa oli virallisesti mukana vielä viime marraskuuhun asti.

Ilmastosopimukseen liittyminen on muodollisuus, jonka Biden voi hoitaa yhdellä kirjeellä YK:n pääsihteerille.

Se jää kuitenkin vielä nähtäväksi, millaisiin päästövähennyksiin Biden sopimuksessa sitoutuu, sillä osallistujamaat saavat määritellä itse tavoitteensa. Periaatteessa Biden voisi palata Obaman aikana sovittuihin tavoitteisiin, mutta ilmastoasiantuntijoiden mukaan ne eivät enää nykytilanteessa ole riittäviä.

Pidemmällä tähtäimellä Biden on jo ilmoittanut tavoitteekseen muuttaa Yhdysvaltojen sähköntuotannon kokonaan hiilettömäksi vuoteen 2035 mennessä ja tehdä Yhdysvalloista hiilineutraalin maan vuoteen 2050 mennessä.

Kumpikin tavoite tarkoittaisi valtavia mullistuksia Yhdysvaltojen taloudessa ja ihmisten arkielämässä, mutta toisaalta Biden ei ole yksin.

EU on sitoutunut samaan hiilineutraaliustavoitteeseen, ja maailman eniten päästöjä tuottava valtio Kiina pyrkii nollaamaan nettopäästönsä vuoteen 2060 mennessä. Myös esimerkiksi Japani ja Etelä-Korea ovat ilmoittaneet tavoittelevansa hiilineutraaliutta.

Toteutuessaan lupauksilla olisi merkittävä vaikutus, sillä yhdessä pelkästään Yhdysvallat, EU ja Kiina aiheuttavat 54 prosenttia maailman päästöistä.

Biden on kertonut lähtevänsä tavoittelemaan hiilineutraaliutta muun muassa 1,7 biljoonan dollarin paketilla, jolla on tarkoitus rahoittaa Yhdysvaltojen toipuminen koronakriisistä ympäristön kannalta kestävällä tavalla. 1,7 biljoonaa eli 1 700 miljardia ei ole Yhdysvaltojenkaan mittapuulla pikkusumma. Se on vajaa kymmenesosa maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sijoituksia niin sanottuun vihreään tai puhtaaseen teknologiaan, joka ei ole fossiilisten polttoaineiden varassa.

Jotta yhdysvaltalaisyritykset saadaan mukaan ilmastotalkoisiin, Biden aikoo käyttää porkkanan lisäksi keppiä.

Trumpin presidenttikaudella ympäristönsuojeluvirasto EPA on vienyt oikeuteen selvästi vähemmän ympäristörikkomuksia kuin edellisten 30 vuoden aikana. Biden on luvannut huolehtia siitä, että EPA ja oikeusministeriö ottavat tästedes ympäristörikkomukset tarkkaan syyniin, ja että ympäristösäännösten kiertäjät joutuvat oikeudessa vastuuseen teoistaan.

Biden aikoo myös perustaa oikeusministeriöön erillisen elimen auttamaan niitä, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta ja saasteista eniten. Tarkoitus on tarjota apua muun muassa ympäristöongelmien kanssa painiville köyhille yhteisöille ja hiilestä elävien alueiden työttömiksi jääville, kun energiamuodot muuttuvat.

Uusien avausten lisäksi Bidenilla on melkoisesti työsarkaa jo pelkästään Trumpin päätösten pyörtämisessä. Trumpin hallinto on poistanut tai muuttanut ilmaston kannalta huonoon suuntaan noin sata eri säädöstä, kertoo muun muassa Inside Climate News.

Konsulttiyritys The Rhodium Groupin laskelman mukaan yksin Trumpin heikennykset ympäristönormeihin auto- ja energia-alalla sekä erittäin haitallisten kasvihuonekaasujen käytössä, metaanipäästöissä ja kaatopaikoilla aiheuttaisivat yhteensä noin kahden miljardin kuutiotonnin ylimääräiset päästöt ilmakehään vuoteen 2035 mennessä. Lisäys ylittäisi Venäjän vuosipäästöt.

Ilmastoasioita hoitamaan Biden kiinnittää alan vanhoja konkareita. Ilmastoasioiden erikoislähettilääkseen hän valitsi marraskuussa John Kerryn, joka toimi Barack Obaman hallituksessa ulkoministerinä.

Nimitys sai ilmastoasiantuntijoilta lämpimän vastaanoton, sillä Kerry tuntee ilmastopolitiikan. Hän oli mukana neuvottelemassa Pariisin ilmastosopimusta edeltänyttä Kioton pöytäkirjaa vuonna 1997 ja Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009. Vuonna 2016 juuri hän allekirjoitti Pariisin ilmastosopimuksen Yhdysvaltojen puolesta.

Kerry on kertonut suhtautuvansa toimeen kunnianhimoisesti.

”Pariisin sopimus ei yksinään riitä. Kaikkien valtioiden pitää nostaa tavoitteitaan yhdessä tai häviämme pelin yhdessä. Eikä häviö ole vaihtoehto”, Kerry kirjoitti Twitterissä.

Pystyykö Biden toteuttamaan lupauksensa?

Aikeet ovat kunnianhimoisia, mutta millaiset mahdollisuudet Bidenilla on presidenttinä toteuttaa lupauksensa?

Käytännössä Bidenilla on käytössään kolme merkittävää tapaa vaikuttaa, Vihma sanoo. Ensinnäkin hän voi yrittää saada läpi uutta lainsäädäntöä. Toiseksi hän pystyy lisäämään sääntelyä suoraan oman hallintonsa viranomaisten avulla. Kolmas keino on vaikuttaminen kansainvälisissä pöydissä.

Lainsäädännön muutoksiin Biden tarvitsee aina kongressin apua, eikä sitä ole helppo saada. Kongressi on hyvin jakautunut: edustajainhuoneessa Bidenin puolueella demokraateilla on enemmistö, mutta senaatti on ollut viime vuodet vastapuolen eli republikaanien hallussa. Moni Obaman ajama uudistus kaatui juuri senaatin vastustukseen.

Senaatin hallinnasta kisataan vielä Georgiassa tammikuussa, mutta parhaimmillaankin demokraatit saavat taakseen yhden äänen enemmistön. Bidenilla on siis edessään kivinen tie, Vihma arvelee.

”Koronaelvytys on yksi Bidenin ensimmäisistä merkittävistä mahdollisuuksista vaikuttaa ilmastoon, mutta siitä hän joutuu käymään kongressissa vääntöä.”

Vihman mukaan onkin kiinnostavaa nähdä, millä keinoin Biden lähtee houkuttelemaan republikaaneja puolelleen elvytyspakettia tai vaikkapa hiiliveroa koskevissa äänestyksissä.

”Lähtisin teollisuuden ääntä käyttämään. Yritysmaailmasta kuuluu monia ääniä, se ei ole mikään monoliitti. Ilmastopolitiikastakin jotkut hyötyvät ja jotkut häviävät. Luulen että monikin yritys lähtisi Bidenin kanssa ajamaan kunnianhimoisempaa säätelyä”, Vihma sanoo.

”Tuskin Bidenin tiimi uskoo pelkästään republikaanien hyvään tahtoon ja haluun tulla vastaan.”

Jos Biden ei saa senaatista tukea, säädökset päätyvät pohdittaviksi oikeusistuimiin.

Tätä Biden luultavasti yrittää välttää viimeiseen asti, sillä republikaanit saivat Trumpin kaudella nimitettyä merkittävän määrän itselleen suotuisia tuomareita. Viime kädessä kiistat ratkaisee korkein oikeus, joka on sekin nykyisellään vahvasti kallellaan republikaanien suuntaan, muistuttaa MIT:n Mehling.

”Trump on nimittänyt suuren määrän tuomareita, joita ei voi sanoa näkemyksiltään maltillisiksi”, Mehling sanoo.

Pitkällisen ja vaikean lainsäädäntöprosessin sijaan Mehling lähtisi edistämään ilmastotoimia tukemalla kestävää energiantuotantoa. Hän uskoo Vihman lailla, että yrityksillä on avainrooli Yhdysvaltojen ilmastotoimissa.

Valtion kannattaisi hänestä esimerkiksi sijoittaa reilusti ekosähköön ja sen vaatimiin rakenteisiin, mikä onkin jo mukana Bidenin vihreän jälleenrakennuksen ohjelmassa. Mehlingin mukaan myös Eurooppa on saanut ilmastotyössä tehokkaimmin tuloksia aikaan juuri sijoittamalla uusiutuvaan energiaan.

”Kaikenlaiset rajoitukset kohtaavat paljon vastustusta sekä äänestäjiltä että yrityksiltä, jolloin ne jäävät jumiin kongressiin tai pitkiin oikeustaisteluihin. Mutta tuskin kukaan vastustaa sitä, että kodin pistokkeista alkaa tulla ekosähköä, jos se on halpaa. Sitä paitsi puhtaat teknologiat pärjäävät jo markkinoilla.”

Mehlingin mielestä yhden maan sisäisissä päästörajoituksissa on sekin huono puoli, että tuotanto ja päästöt siirtyvät helposti löysemmän sääntelyn maahan, yleensä Kiinaan. Kotimaiset päästöt laskevat, mutta yhteispotti pysyy samana. Näin on hänen mielestään käynyt monissa edistyneissä talouksissa, myös Suomessa. Esimerkiksi Ruotsi ja Sveitsi ovat jo ulkoistaneet muihin maihin enemmän päästöjä kuin ne tuottavat rajojensa sisällä.

”Jos taas kehitämme halpaa puhdasta teknologiaa, se tulee käyttöön myös Kiinassa.”

Kansainvälisellä kentällä Bidenin vaikutusmahdollisuudet ovat Mehlingin mielestä hyvät, sillä Yhdysvaltain perustuslaki antaa ulkopolitiikassa vallan presidentille.

”Yhdysvalloilla on yhä merkittävää pehmeää vaikutusvaltaa ja 300 miljoonaa kuluttajaa”, Mehling sanoo.

”Toisaalta jos Yhdysvallat ei tee mitään, muut maat voivat käyttää sitä tekosyynä olla tekemättä mitään ja vedota siihen, että ne häviäisivät kilpailussa, jos ne vaatisivat ympäristötoimia.”

Vihman mukaan erityisen tärkeää olisi yhteistyö Kiinan kanssa. Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset suhteet ovat kärsineet kauppasodasta, mutta toisaalta Obama ja Kiinan johtaja Xi Jinping onnistuivat aikanaan julistamaan yhteisiä ilmastotavoitteita, vaikka kiistelivät samalla Iranista, Pohjois-Koreasta ja valuuttakursseista.

”Epäilemättä on totta, että Yhdysvaltojen ja Kiinan suhde on karikkoinen, mutta pystytäänkö tässä yhdessä asiassa kuitenkin tekemään yhteistyötä?”

Kansainvälinen yhteistyö on erityisen tärkeää, sillä yksin Yhdysvaltojen toimet eivät pelasta kriittiseen tilaan ajautunutta ilmastoa.

Climate Action Tracker on laskenut, että vaikka Biden onnistuisi täyttämään kotimaassa kaikki ilmastolupauksensa ja peruuttamaan kaikki Trumpin päätökset, päästövähennys olisi seuraavan 30 vuoden aikana noin 75 gigatonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tällainen päästövähennys vähentäisi ilmaston lämpenemistä noin 0,1 astetta vuoteen 2100 mennessä.

Vihman mielestä tällainen laskelma on kuitenkin omituinen.

”Ei globaali lämpötila ole hyvä mittari yhden maan ja yhden presidentin toimille. Ilmastopolitiikka ei ole neljän vuoden asia.”

Suuressa kuvassa toiveet kohdistuvat ennen muuta siihen, että Yhdysvallat näyttäisi esimerkkiä ja muu maailma seuraisi perässä. Silloin puhuttaisiin jo merkittävistä vaikutuksista.

Mehlingin mukaan Yhdysvallat on tottunut kansainvälisellä kentällä olemaan joukon johtaja, mutta nyt johtajan paikasta ei ole takeita. Irtautumalla Pariisin ilmastosopimuksesta ja Iranin ydinasesopimuksesta Trump osoitti, ettei Yhdysvaltojen lupauksiin ole luottaminen.

Bidenin voikin olla entistä hankalampaa saada houkuteltua muita maita yhdistämään voimansa Yhdysvaltojen ehdotusten taakse.

”Johtajaksi ei tulla yhdessä yössä. Yhdysvallat on ollut epäluotettava kumppani, joten ei ole uskottavaa väittää, että presidentin vaihtuessa se palaa yhtäkkiä huipulle.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat