Satoja ihmisiä edelleen talven armoilla Bosnian ja Kroatian rajalla – EU lupasi lisärahoitusta ja moitti paikallisia viranomaisia - Ulkomaat | HS.fi

Satoja ihmisiä edelleen talven armoilla Bosnian ja Kroatian rajalla – EU lupasi lisärahoitusta ja moitti paikallisia viranomaisia

Osa joulun alla palaneen pakolaisleirin asukkaista on edelleen taivasalla kovissa talviolosuhteissa.

Lipan leirin asukkaat kävelivät kohti läheistä metsää leirin palon jälkeen joulukuun lopussa.­

4.1. 16:23

Bryssel

Tilanne Kroatian ja Bosnian rajalla huonontui tammikuun alussa, kun osa palaneen pakolaisleirin asukkaista odotti edelleen uutta sijoituspaikkaa tai suojaa talviolosuhteissa.

Noin 1 200 ihmisen Lipan leiri paloi aatonaattona. Paloa epäillään asukkaiden sytyttämäksi. Leirin asukkaat olivat tyytymättömiä Kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM:n päätöksestä vetäytyä leirin ylläpidosta, sillä sitä ei ollut tarkoitettu talviasuttavaksi. Leirillä ei ollut sähköä tai juoksevaa vettä.

Leirin asukkaat ovat tulleet muun muassa Pakistanista, Bangladeshista, Iranista ja Afganistanista. Valtaosa Lipan leiriläisistä on miehiä.

Lipan leiri palon jälkeen joulukuun lopussa.­

EU:n ulkopoliittinen korkea edustaja Josep Borrell lupasi viikonloppuna 3,5 miljoonan euron hätäavun jaettavaksi kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta. Borrellin mukaan palaneen leirin liepeillä on edelleen noin 900 ihmistä, ja lisäksi 800 ihmistä on muualla alueella ilman kunnollista suojaa.

Siirtolaisten ahdinko on pitkälti seurausta paikallisista toimista. Heidät haluttiin siirtää jo aiemmin Lipan leiriltä viereiseen Bihaćin kaupunkiin. Paikalliset asukkaat vastustivat kuitenkin siirtoa.

Balkan Insight -uutissivuston mukaan paikalliset viranomaiset alkoivat pystyttää uusia telttoja palaneen Lipan leirin tilanne, mutta osa asukkaista kieltäytyi palaamasta takaisin.

Paikan päällä vierailleen Bild-lehden mukaan viikonloppuna osa asukkaista ryhtyi nälkälakkoon. He pitivät kylttejä, joissa luki: ”Haluamme EU:n apua” ja ”Olemme siirtolaisia, emme rikollisia”.

Bildille kommentoineen siirtolaisjärjestö IOM:n paikallisjohtajan Mite Zilkovskin mukaan kyse on paikallisesta byrokratiasotkusta, josta ei voi syyttää järjestöä.

”Bosnia ja Herzegovina koostuu kymmenestä maakunnasta. Jokaisella on oma pääministeri ja oma oikeusministeri. He eivät pääse mistään yhteisymmärrykseen.”

EU:n komission ulkopoliittisesta tiedotuksesta vastaava Peter Stano kommentoi maanantaina, että Bosnian on otettava tilanteesta vastuu.

”Tarvitaan pitkäaikainen ratkaisu. Tämä on myös viesti, Bosnian viranomaisten pitää alkaa käyttäytyä kuin EU-maaksi pyrkivässä valtiossa. Ihmisten henkiä ei voi uhrata sisäiseen valtakamppailuun.”

Bosnia ja Herzegovina on hakenut EU-jäseneksi, ja saanut EU-komissiolta alustavat vaatimukset jäsenyysehtojen täyttämiseksi.

Stano muistutti, että EU on tukenut vuoden 2018 jälkeen Bosnian ja Hertzegovinan maahanmuutto­politiikkaa yli 88 miljoonalla eurolla. EU:n tukemilla leireillä asuu yli 5 000 ihmistä.

”EU on tehnyt osansa”, Stano sanoi.

Tilannetta ei voi hyväksyä, ja se olisi ollut estettävissä, Stano lisäsi.

EU:n viikonloppuna lupaamat lisärahat käytetään muun muassa huopien ja lämpimien vaatteiden hankkimiseen sekä akuuttiin mielenterveystukeen ja koronaviruksen leviämisen estämiseen.

Bosniassa ja Herzegovinassa on tällä hetkellä noin 8 500 siirtolaista tai pakolaista.

Palaneen leirin asukkaita siirrettiin palon jälkeen muualle joulukuun lopussa.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat