Perustuslaki muuttui, Navalnyi selvisi vaivoin myrkytyksestä ja talous­tilanne kiukuttaa – Venäjällä vuosi 2020 oli merkittävä ja vaikuttaa pitkään - Ulkomaat | HS.fi

Perustuslaki muuttui, Navalnyi selvisi vaivoin myrkytyksestä ja talous­tilanne kiukuttaa – Venäjällä vuosi 2020 oli merkittävä ja vaikuttaa pitkään

Tuoreessa Levada-keskuksen mittauksessa 65 prosenttia venäläisistä sanoi vuoden olleen heille edellistä vuotta vaikeampi. Luku oli korkein sitten vuoden 1998.

Venäjän presidentti Vladimir Putin osallistui Kollektiivisen turvallisuusjärjestön kokoukseen videoyhteydellä työhuoneeltaan joulukuussa. Putin on pandemian ajan pitänyt lähinnä etäkokouksia. Samalla hän on siirtänyt ikävät päätökset muille, mikä kiinnitti Venäjällä huomiota jo keväällä.­

9.1. 2:00 | Päivitetty 9.1. 13:00

Moskova

Venäjällä uusi vuosi käynnistyy kunnolla maanantaina, kun ihmiset palaavat töihin pitkiltä vapailtaan.

Takana on poikkeuksellinen vuosi. Tuoreessa Levada-keskuksen mittauksessa 65 prosenttia venäläisistä sanoi sen olleen heille edellistä vaikeampi. Luku oli korkein sitten vuoden 1998.

Vuodesta 2020 ei todellakaan tullut vuotta, jota vallanpitäjät olivat suunnitelleet tai analyytikot ennustaneet, mutta merkittävä siitä tuli. Monet sen tapahtumat ja päätökset vaikuttavat Venäjällä pitkään. Monet niistä määrittävät myös vuotta 2021.

Toimittajat osallistuivat presidentti Vladimir Putinin vuotuiseen suureen lehdistötilaisuuteen joulukuussa pandemian vuoksi videoyhteydellä.­

Putin muutti yllättäen perustuslakia

Ensimmäinen iso yllätys tuli jo tammikuussa, kun presidentti Vladimir Putin ilmoitti perustuslain muuttamisesta. Huomattava osa eliitistäkin hämmästyi.

Pian pääasia selvisi. Uusi perustuslaki antaa Putinille mahdollisuuden jatkaa presidenttinä halutessaan vielä kaksi uutta kautta eli vuoteen 2036.

Muutoksia oli pitkä ja osin ristiriitainen lista. Osa niistä oli puhtaan populistisia, sillä muutoksista järjestetyn ”yleisvenäläisen äänestyksen” äänestysprosentti piti saada korkeaksi.

Mukana on myös isoja muutoksia, jotka tekivät perustuslaista aiempaa konservatiivisemman ja autoritaarisemman. Siinä mainitaan nyt Jumala, Venäjä Neuvostoliiton seuraajavaltiona, venäläiset valtion muodostavaksi kansaksi, avioliitto vain miehen ja naisen väliseksi sekä Venäjän lait ensisijaisina suhteessa kansainvälisiin sopimuksiin.

Putinin ilmoituksen jälkeen pääministeri Dmitri Medvedev ilmoitti eroavansa. Uudeksi pääministeriksi nousi Mihail Mišustin. Samalla hän nousi seuraajaveikkailujen kärkeen. Ne kun eivät lakanneet, vaikka Putin voi jatkaa presidenttinä vuoden 2024 jälkeenkin.

Ambulanssit jonottivat pääsyä sairaalalle marraskuussa Omskissa. Koronavirus on aiheuttanut samanlaisia jonoja monissa kaupungeissa.­

Koronaviruksesta tuli iso talouskysymys

Koronavirus alkoi taas syksyllä levitä vauhdilla, Venäjälläkin tilanne on ollut loppuvuodesta selvästi pahempi kuin keväällä.

Venäläisistä kuitenkin vain runsas puolet pelkää sairastumista. Niinpä pandemia on voimakkaasti myös talouskysymys. Vallanpitäjät eivät ole siksi halunneet sulkea yhteiskuntaa, kuten he keväällä tekivät.

Venäjän makrotaloudella menee nyt odotettua vahvemmin. Talous supistui viime vuonna noin neljä prosenttia. Julkista velkaa on vähän, puskurirahastot ovat mittavia.

Venäläisistä 64 prosenttia kuitenkin sanoo elintasonsa laskeneen viime vuonna. Reaalipalkat supistuivat, köyhyys lisääntyi, ja moni joutui käyttämään säästönsä. Talouskasvusta ennustetaan lähivuosiksi hidasta.

Pandemialla oli myös poliittisia seurauksia. Putinin suosio laski kesällä ennätyksellisen alas. Siihen on muitakin syitä ja kyse on pidemmästä trendistä, mutta koronaviruksen rajoitustoimet ja taloustilanne nopeuttivat sitä.

Putin on pyrkinyt rokotteella osoittamaan Venäjän tieteen tasoa ja käyttää sitä diplomatiassa.

Poliisit ottavat kiinni mielenosoittajan Minskissä syyskuussa. Mielenosoitukset alkoivat jo vaalipäivän iltana, mutta kasvoivat ihmisten suututtua poliisin kovista otteista. Ne jatkuvat edelleen pienempinä ja eri puolille kaupunkia hajaantuneina.­

Valko-Venäjä yllätti

Valko-Venäjällä vallanpitäjät hoitivat epidemiaa keväällä niin huonosti, että ihmiset hermostuivat. Sen seurauksena kansalaisyhteiskunta voimistui. Sattumalta presidentinvaalit osuivat kesään, jolloin ihmiset olivat alkaneet kiinnostua politiikasta.

Itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka teki hölmöyttään vaaleista kansanäänestyksen suosiostaan. Sitten hän väärensi vaalit, minkä jälkeen hän yritti kukistaa protestit poliisiväkivallalla. Sen seurauksena mielenosoitukset kasvoivat.

Venäjä ei ole hylännyt Lukašenkaa. Samalla se on käyttänyt tilannetta hyväkseen tiivistääkseen Venäjän ja Valko-Venäjän välistä sidettä.

Venäjälle on tärkeää, ettei Valko-Venäjä liu’u poliittisesti lähemmäs länttä, minkä lisäksi Kreml suhtautuu karsaasti kansannousuihin.

Politiikallaan Venäjä on kuitenkin vaarassa vieraannuttaa valkovenäläiset. Protestit eivät ole olleet luonteeltaan geopoliittisia, valkovenäläiset ovat suhtautuneet Venäjään pääosin myönteisesti. Syksyn mittaan kriittisyys on kuitenkin lisääntynyt, kun Venäjä on näyttänyt olevan Lukašenkan takuumies.

Muukin naapurusto kuohui

Syksyllä entisen Neuvostoliiton alueella tapahtui. Kirgisiassa tehtiin taas uusi kansannousu, Moldovassa presidentinvaalit voitti länsimielinen Maia Sandu ja Azerbaidžan aloitti Turkin tuella sodan Vuoristo-Karabahista.

Tämä kaikki yhdessä Valko-Venäjän mielenosoitusten kanssa johti arvioihin Venäjän aseman heikkenemisestä alueella, jota se oli pitänyt etupiirinään. Erityistä huomiota herätti Vuoristo-Karabah, jossa Venäjä ei tukenut liittolaistaan Armeniaa. Tosin se ei ole missään vaiheessa pitänyt Azerbaidžania vihollisenaan.

Venäjä joutui hyväksymään Turkin kasvaneen roolin Etelä-Kaukasiassa. Se kuitenkin nuiji läpi tulitauon ja sen sotilaallinen asema alueella vahvistui. Suhde Kirgisiaankaan ei muuttunut.

Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyita siirrettiin Omskissa ambulanssiin ennen lentoa Berliiniin.­

Navalnyin myrkytys vaikutti myös ulkopolitiikkaan

Venäjän johtavan oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin myrkytysyritys yllätti monet. Häntä kun oli pidetty vain vallanpitäjien vihollisena, joihin Putinin tiedettiin suhtautuvan ymmärtäväisemmin kuin pettureihin.

Sittemmin tietoja on tullut lisää muun muassa tutkivan Bellingcat-ryhmän ansiosta. Sen selvityksen mukaan Navalnyin myrkytti turvallisuuspalvelu FSB:n ryhmä. Putin kiisti myrkytyksen naureskellen, mutta väitti Yhdysvaltojen tukevan Navalnyitä.

Korruptiopaljastuksia tehnyt Navalnyi on ollut piikki vallanpitäjien lihassa jo pitkään, mutta hänen kehittämänsä älykäs äänestys -malli osoittautui erityisen kiusalliseksi. Siinä äänet keskitetään aina jollekin muulle kuin valtapuolueen ehdokkaalle.

Nyt pohditaan, palaako Navalnyi, pidätetäänkö hänet heti ja mitä siitä seuraa. Enemmistö uskoo valtiontelevision versiot, vain 15 prosenttia uskoo hallinnon pyrkineen hiljentämään kriitikkonsa. Se on kuitenkin aktiivinen vähemmistö.

Suhteet länteen kiristyivät

Saksan ja Venäjän välien selkeä kiristyminen Navalnyin myrkytyksen jälkeen oli yksi menneen vuoden isoja muutoksia. Se yllätti Venäjän johdon, joka ei vieläkään ymmärrä, miksi Saksa nosti asiasta sellaisen metelin.

EU:ssa vahvemman roolin ottanut Saksa ei kuitenkaan voi hoitaa Venäjä-suhdettaan vain kahdenvälisenä asiana. Erityissuhteen aika on nyt ohi.

Saksan ja Venäjän suhteen muutos saattaa olla merkittävämpi asia kuin Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos. Kreml olisi toivonut Donald Trumpin jatkavan, mutta hänenkään voittonsa ei arveltu parantavan suhteita.

Vielä alkuvuodesta Putin elätteli toiveita, että toisen maailmansodan voittajavaltioiden johtajat kokoontuisivat toukokuussa Moskovaan voitonpäivän juhliin, kun sodan päättymisestä Euroopasta tuli 75 vuotta. Pandemia sekoitti aikataulun, eikä tapaaminen ole enää poliittisesti mahdollinen.

Tilanne kiihdytti taas vanhoja huhuja ulkoministerin vaihtamisesta. Niiden mukaan kasvava joukko Kremlissä ja sen lähistöllä pitää nykyistä ulkoministeriä Sergei Lavrovia liian pehmeänä suhteessa länteen. Tilalle pitäisi saada hyökkäävämpi henkilö.

Mielenosoittajat kannattelivat vangitun kuvernöörin Sergei Furgalin kuvaa Habarovskissa heinäkuussa. Mielenosoitukset keräsivät suurimmillaan kymmeniä tuhansia osanottajia ja herättivät huomiota Moskovassa asti. Huomiota lisäsi se, ettei muita isoja mielenosoituksia juuri ollut.­

Venäjästä tuli aiempaa autoritäärisempi

Viime kesänä Habarovskissa puhkesi mielenosoituksia, kun viranomaiset pidättivät suositun kuvernöörin. Kuvernööri on yhä putkassa, mutta protestit veivät pohjan analyysiltä, että isoja poliittisia mielenosoituksia voisi olla vain Moskovassa. Lisäksi ne toivat näkyville maakunnissa kytevän ärtymyksen Moskovan eliittiin.

Pidätys tulkittiin kesällä kurin tiukentamiseksi perustuslakiäänestyksen jälkeen. Samaan aikaan oli muitakin näkyviä pidätyksiä ja oikeudenkäyntejä.

Venäjä malli on ollut pitkään sekoitus autoritaarisuutta ja populismia, mutta viime vuonna maa muuttui selvästi autoritaarisempaan suuntaan. Se näkyi erityisen hyvin loppuvuodesta, kun duuma sääti pikavauhdilla uusia lakeja. Ne muun muassa toivat uusia rajoituksia mielenosoituksille, helpottivat verkon sensurointia ja laajensivat ulkovaltain agentti -määritelmää laajasti.

Monet analyytikot ovat yhdistäneet kiristykset duumanvaaleihin, jotka on pidettävä viimeistään syyskuussa. Ne eivät ole reilut, mutta vallanpitäjät haluavat saavuttaa tavoitteensa ilman liian ilmeistä vilppiä. Siksi tyytymättömien vaikutusmahdollisuuksia kavennetaan ja muutenkin heikon opposition asemaa vaikeutetaan.

Toisten mielestä vaalit ovat vain yksi asia, johon vallanpitäjät varautuvat tiukennuksilla. Heistä tiukennuksia vauhdittivat Valko-Venäjän ja Habarovskin mielenosoitukset ja Navalnyin projekti sekä suosion lasku.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat