”Getto­presidentti” haastaa vanhan rautakouran: Ugandan hallinto valmistautui vaaleihin sulkemalla sosiaalisen median - Ulkomaat | HS.fi

”Getto­presidentti” haastaa vanhan rautakouran: Ugandan hallinto valmistautui vaaleihin sulkemalla sosiaalisen median

Ugandassa järjestetään torstaina vaalit äärimmilleen kiristyneessä tunnelmassa.

Vaalimainoksissa presidentti Yoweri Museveni (oik.) ja haastaja Robert Kyagulanyi (vas.), tunnetummalta taiteilijanimeltään Bobi Wine. Kuva pääkaupunki Kampalasta viime viikon maanantailta.­

14.1. 2:00 | Päivitetty 14.1. 6:13

Nuori reggaetähti vai nelikymmenvuotista valtakautta havitteleva rautakoura?

Tähän asetelmaan kiteytyvät Ugandan presidentinvaalit, jotka järjestetään torstaina parlamenttivaalien ohella.

Itä-Afrikassa sijaitsevan Ugandan vaalit ovat jo kuukausien ajan herättäneet huomiota maailmalla, sillä asetelma varsinkin presidentinvaaleissa on jännittävä – ja etenkin vanhan vallan vastustajille vaarallinen.

Noin 45 miljoonan asukkaan Ugandaa on johtanut jo 35 vuoden ajan autoritaarisin ottein presidentti Yoweri Museveni, 76. Vaalit voittaessaan hän saisi mahdollisuuden venyttää valtakautensa jopa 40 vuoden mittaiseksi.

Musevenin haastaa vaaleissa poptähti ja kansanedustaja Bobi Wine, 38, oikealta nimeltään Robert Kyagulanyi. Hänestä on tullut varsinkin nuorten suosikki, ja valtaosa ugandalaisista on nuoria.

Musevenilla on yhdeksän muutakin haastajaa, mutta Winea pidetään päävastustajana.

Wine nousi pääkaupunki Kampalan slummeista suureen suosioon ja lähti politiikkaan muutama vuosi sitten nimenomaan vastustamaan Musevenin hallintoa ja sinne pesiytynyttä korruptiota ja nepotismia. Tämän myötä Musevenin hallinto on käytännössä kieltänyt Winen musiikin soittamisen ja konserttien järjestämisen Ugandassa.

Lue myös: Reggaetähti Bobi Wine pitää itseään sopimattomana johtajana Ugandalle, mutta hän on diktaattorin pahin haastaja tammikuun vaaleissa

Kovat otteet ovat olleet käytössä myös vaalikampanjoinnin aikana. Wine on pidätetty, ja poliisit ovat tappaneet hänen kannattajiaan, jotka ovat osoittaneet mieltään ja mellakoineet kaduilla.

Viimeksi maanantaina sotilaat hyökkäsivät Winen kotiin, kun hän oli antamassa haastattelua kenialaiselle radiokanavalle.

”Näen, kuinka sotilaat hakkaavat turvamiestäni”, Wine sanoi ennen kuin joutui sulkemaan puhelimen.

Bobi Winen eli Robert Kyagulanyin kannattajat tanssivat kadulla Kampalassa tiistaina.­

Ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Ugandan turvallisuusjoukkoja liiallisesta voimankäytöstä opposition vaalitapahtumissa. Kymmeniä ihmisiä on kuollut turvallisuusjoukkojen ja opposition kannattajien välisissä yhteenotoissa.

Hallinnon mukaan Winen kampanja on rikkonut toistuvasti koronapandemian vuoksi asetettuja kokoontumisrajoituksia.

Tiistaina YK:n pääsihteeri António Guterres kehotti poliitikkoja ja Ugandan turvallisuusjoukkoja kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja tekemään kaikkensa rauhanomaisten vaalien eteen. Erityisesti Guterres kehotti lopettamaan väkivallan lietsomisen ja ja vihapuheen, hänen tiedottajansa Stéphane Dujarric sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Opposition ehdokkaiden ja kannattajien lisäksi Ugandassa on hyökätty vaaleja seuraavia toimittajia ja vaalivalvojia vastaan, mikä on herättänyt huolta vaalien läpinäkyvyydestä, AFP kertoo.

Vaalikamppailu yltyi tällä viikolla myös mediasodaksi, jossa osapuolina ovat Ugandan hallinto ja kansainväliset sosiaalisen median jätit.

Maanantaina Facebook ilmoitti sulkeneensa joukon ugandalaisia tilejä, joiden jäljet johtivat Ugandan viestintäministeriöön. Facebookin mukaan väärennettyjä ja monistettuja tilejä oli käytetty yhteisöpalvelun vastaisesti poliittiseen propagandaan.

”He käyttivät väärennettyjä ja kopioituja tilejä sivujen hallinnointiin, muiden ihmisten sisältöjen kommentoimiseen, toisina käyttäjinä esiintymiseen ja ryhmiin lähetettyjen päivitysten jakamiseen, jotta ne vaikuttaisivat suositummilta kuin mitä ovatkaan”, Facebook kertoi tiedotteessa uutistoimisto Reutersin mukaan.

Seuraavana päivänä Ugandan hallinto vaikutti iskevän takaisin. Ugandalaiset yrittivät turhaan päästä Facebookiin, Whatsappiin ja muille sosiaalisen median alustoille, mutta hallinto oli sulkenut ne.

Sosiaalisen median sulkemisella on vaikutusta ennen kaikkea oppositioehdokkaisiin ja heidän kampanjointiinsa.

Televisiossa sotilasasussa puhunut Museveni syytti oppositiota pelon lietsomisesta ja uhkasi vastaiskuilla.

”Ei ole uhkaa, jota emme voisi torjua”, Museveni sanoi tiistaina Reutersin mukaan.

”Meillä on siihen monenlaisia keinoja, yksinkertaisia ja monimutkaisia.”

Musevenia on aiemmin pidetty esimerkkinä lupaavasta ja hyvään hallintoon sitoutuneesta afrikkalaisesta johtajasta.

Museveni nousi valtaan sotilasvallankaappauksella vuonna 1986 ja onnistui vakauttamaan Ugandaa vuosikymmeniä jatkuneiden väkivaltaisten diktatuurien jälkeen. Häntä on kiitetty muun muassa aids-epidemian selättämisestä ja vankasta talouskasvusta.

Ugandasta on tullut Musevenin valtakaudella myös vahva alueellinen vaikuttaja, joka on osallistunut lähialueen sotiin mutta myös rauhanturvaamiseen.

Noustuaan valtaan Museveni sanoi, että Afrikan suurimpia ongelmia ovat johtajat, jotka eivät suostu luopumaan vallasta.

Vuosien vieriessä Museveni on kuitenkin tehnyt perustuslakiuudistuksia, jotka ovat mahdollistaneet hänen oman valtakautensa jatkumisen. Hän on voittanut kaikki vaalit, ja turvallisuusjoukot ovat kohdelleet hänen haastajiaan aina väkivaltaisesti.

Suurin osa ugandalaisista ei ole elänyt muiden presidenttien kuin Musevenin hallinnon alaisuudessa.

Torstain vaaleissa mitataan, miten paljon nuori sukupolvi kunnioittaa johtajaa, joka havittelee vallassa pysymisen ennätystä.

”Diktatuuri on paniikissa”, haastaja Bobi Wine kirjoitti Twitterissä joulukuun lopussa.

”He ovat yllättyneet siitä valtavasta innosta ja tuesta, mitä olemme kohdanneet eri puolilla maata.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat