Tutkijat varoittavat ihmiskuntaa ”kammottavasta” tulevaisuudesta: ympäristö­katastrofit aiheuttavat paljon suuremman uhan kuin tähän asti on uskottu - Ulkomaat | HS.fi

Tutkijat varoittavat ihmiskuntaa ”kammottavasta” tulevaisuudesta: ympäristö­katastrofit aiheuttavat paljon suuremman uhan kuin tähän asti on uskottu

Asiantuntijoiden mukaan odotettavissa olevat ympäristökatastrofit uhkaavat koko planeettamme elämänmuotoja, myös ihmislajia.

Amazonin viidakkoalueella savusi elokuussa 2020, kun sademetsiin peltoja raivaavat maanviljelijät olivat sytyttäneet metsiä palamaan.­

13.1. 20:58

Maailma on ajautumassa kohti ”kammottavaa” tulevaisuutta, jonka ympäristö­katastrofien mittakaavaa ihmiskunta ei ole ymmärtänyt. Edessämme odottavat massasukupuutot, lisääntyvät terveysongelmat sekä ympäristön tuhoutumisesta johtuvat poliittiset ja sosiaaliset mullistukset.

Näin arvioivat 17 ympäristöasiantuntijaa Meksikosta, Australiasta ja Yhdysvalloista. Tutkimusryhmän raportti julkaistiin keskiviikkona Frontiers in Conservation Science -julkaisussa, jonka tekstit käyvät läpi tarkan vertaisarviointiprosessin.

Raportissa on käytetty lähteenä yli 150:tä alan tutkimustekstiä.

Salametsästäjien uhriksi joutunut norsu Botswanassa syyskuussa 2018.­

Asiantuntijoiden mukaan odotettavissa olevat ympäristökatastrofit aiheuttavat paljon suurempaa vaaraa kuin on tähän asti uskottu – ne uhkaavat koko planeettamme elämänmuotoja, myös ihmislajia.

”Tarkoituksemme ei ole kehottaa ketään luovuttamaan”, raportissa kirjoitetaan. Tutkijat tahtovat omien sanojensa mukaan antaa vallanpitäjille ”kylmän suihkun”, joka on välttämätön, jos uhkakuvat halutaan väistää.

Tutkimusraportissa väitetään, että biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen ei ole korkealla minkään maan tärkeysjärjestyksessä. Sen edelle menevät perinteisemmät teemat, kuten työllisyys, terveydenhuolto ja talouskasvu.

Joulukuussa Euroopan unionin johtajat kiristivät vuonna 2014 sovittua tavoitettaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Tuolloin sovittiin, että vuoteen 2030 mennessä jäsenmaiden päästöjen tulisi kutistua vähintään 55 prosentilla. Aiemmassa päätöksessä sopivana pidettiin 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Puola, Tšekki, Unkari, Slovakia ja Bulgaria hangoittelivat uutta päästövähennystavoitetta vastaan. Ympäristöjärjestö Greenpeacen asiantuntija Kaisa Kosonen kutsui sopimusta HS:n haastattelussa osittain silmänlumeeksi, sillä osa päästövähennyksistä voitaisiin korvata hiilinielulisäyksillä.

Aiemmin samana syksynä Kiina ilmoitti tavoittelevansa hiilineutraaliutta vuonna 2060, kymmenen vuotta EU:n jälkeen.

Muovijätettä lojui rannalla haitilaisella Cap Haitianin rannalla lokakuussa 2018.­

Tähänastiset toimet eivät kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan riitä. Kestävän kehityksen tavoitteista tullaan jäämään jälkeen. Jos tilanteen vakavuutta ei tunnusteta riittävän nopeasti, uudet pandemiat, konfliktit ja ilmastonmuutoksen kodeistaan ajamien ihmisten suuret muuttoliikehdinnät ovat varsin todennäköisiä, raportissa kirjoitetaan.

Asiantuntijat kiinnittävät huomiota myös siihen, että tähän pisteeseen ei ole päädytty sattumalta. Kulutukseen ja elintilansa laajentamiseen taipuvaisten ihmisten kädenjälki on näkyvissä esimerkiksi massiivisessa eläinten sukupuuttoaallossa. Samaan lopputulemaan on päädytty muissakin vertaisarvioiduissa julkaisuissa. YK:n toukokuussa 2019 tekemän arvion mukaan sukupuutto uhkaa jopa miljoonaa eläinlajia, joista monien loppu häämöttää tulevien vuosikymmenien aikana.

17 tutkijan ryhmä sanoo raportissaan, että ongelman taklaaminen vaatii suuria rakenteellisia muutoksia. Tällaisia voisivat heidän mielestään olla esimerkiksi jatkuvan talouskasvun tavoittelun ja fossiilisten polttoaineiden käytön hylkääminen.

”Olemme sanoneet jo vuosia, että asialle täytyy tehdä sitä ja tätä. Tiedämme, mikä ongelma on, mutta valitsemme olla muuttamatta mitään”, toteaa CNN-uutiskanavan haastattelema tutkija Daniel Blumstein.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat