Ruotsi äänesti yllättäen Nato-option puolesta – Professori nostaa esiin Suomen kanssa tehdyn ”virheen”, jota Ruotsi ei halua toistaa - Ulkomaat | HS.fi

Ruotsi äänesti yllättäen Nato-option puolesta – Professori nostaa esiin Suomen kanssa tehdyn ”virheen”, jota Ruotsi ei halua toistaa

Professori arvioi, että jos Ruotsi joskus hakee Naton jäseneksi, se tapahtuu kansanäänestyksen jälkeen ja yhdessä Suomen kanssa.

Brittiläisiä ja suomalaisia sotilaita Naton harjoituksessa Ruotsissa vuonna 2015.­

14.1. 2:00 | Päivitetty 14.1. 6:19

Tukholma

Ruotsin poliittiseen keskusteluun ilmaantui joulun alla yllätys, jolla on suomalaiset juuret. Yllätyksen nimi on Nato-optio.

Nato-keskustelu käynnistyi joulukuun puolivälissä, kun oppositiopuolue ruotsidemokraatit käänsi kelkkansa ja kertoi kannattavansa niin sanottua Nato-optiota. Ruotsidemokraattien päätöksen myötä Ruotsin valtiopäiville syntyi Nato-optiota kannattavien kansanedustajien enemmistö, joka äänesti lopulta option kirjattavaksi osaksi Ruotsin turvallisuuspoliittista linjaa.

Pääministeripuolue sosiaalidemokraatit pöyristyi ja vastustaa linjauksen kirjaamista.

Nato-optio tarkoittaa, että maa pitää yllä mahdollisuutta hakea läntisen sotilasliiton Naton jäsenyyttä ja sanoo sen myös ääneen. Nato-optio oli aiemmin vain Suomen politiikan erityispiirre, mutta nyt se on todellisuutta myös Ruotsissa. Suomessa linjaus on ollut olemassa vuodesta 1995.

Ruotsidemokraatit kannattavat Nato-optiota, mutta eivät jäsenyyttä. Sen sijaan puolue ajaa puolustusliittoa Suomen kanssa.

Valtiopäivillä Natoon liittymistä kannattavat oppositiopuolueet maltillinen kokoomus, kristillisdemokraatit, liberaalit ja keskustapuolue. Hallituspuolueet, sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue, vastustavat.

Jos ruotsidemokraatit kääntyvät Nato-jäsenyyden kannalle, Ruotsissa olisi parlamentaarinen enemmistö, joka kannattaisi jäsenyyttä.

Onko Ruotsi matkalla Natoon? Ja jos on, muistaako Ruotsi kertoa siitä Suomelle?

Ruotsi tuskin on hakemassa lähiaikoina Naton jäsenyyttä, sanoo nykyhistorian professori Magnus Petersson, joka on seurannut pohjoismaista Nato-keskustelua vuosien ajan.

Petersson työskentelee analyytikkona Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksella (FOI) ja hänellä on professuuri Norjan puolustusopintojen laitoksella (IFS).

”En usko, että Ruotsi liittyy Natoon minun elinaikanani”, Petersson sanoo.

”Se ei vain ole realistista”, hän jatkaa.

Ruotsin Nato-tiellä on useampia esteitä, joista suurin on sosiaalidemokraattinen puolue. Pääministeripuolue vastustaa sekä Naton jäsenyyttä että Nato-optiota, eikä Ruotsi tule hakemaan jäsenyyttä ilman sosiaalidemokraattien tukea, Petersson sanoo. Ei, vaikka puolue joutuisi seuraavissa vaaleissa oppositioon. Maltillinen kokoomus, joka voi nousta hallitusvastuuseen seuraavien vaalien jälkeen, kannattaa jäsenyyttä, mutta sekään ei yksinään riitä.

”Sosiaalidemokraatit ovat avainasemassa. Vaikka maltillinen kokoomus pääsisi hallitukseen, he eivät tee tällaisia asioita ilman sosiaalidemokraatteja. Se olisi epäviisasta ja loisi paljon jännitystä sisäpolitiikkaan. Näin suuren asian taakse halutaan vakaa enemmistö”, Petersson sanoo.

Ruotsidemokraattien Nato-kannan muutoksessa on kyse Peterssonin mukaan enemmän sisäpoliittisista väännöistä kuin suurista kansallisista linjanmuutoksista.

Keskustelu Natosta on jatkunut Ruotsissa tällä viikolla.

Ulkoministeri, sosiaalidemokraatti Ann Linde arvosteli maanantaina Sälenin turvallisuuskonferenssissa voimakkaasti valtiopäiväpuolueita, jotka äänestivät Ruotsin Nato-option puolesta.

Perinteikäs turvallisuuskonferenssi järjestettiin tänä vuonna koronaepidemian takia virtuaalisesti Tukholmasta käsin.

Ulkoministeri Linden mukaan Nato-optio heikentää Ruotsin turvallisuutta, ei paranna sitä.

”Ruotsi on tähän mennessä tehnyt turvallisuuspoliittiset päätöksensä laajassa yhteisymmärryksessä”, Linde sanoi konferenssissa.

”Turvallisuuspoliittisen linjan muuttaminen ilman neuvotteluja ja valmisteluja saattaa luoda spekulaatioita uusista muutoksista. Se ei ole Ruotsin etu”, hän jatkoi.

Ulkoministeri korostaa hallituksen vastustavan kirjausta ja sanoo hallituksen vastaavan ulkopoliittisesta linjasta, vaikka valtiopäivät äänesti sen puolesta.

Linden mukaan kansainvälisessä mediassa on jo näkynyt artikkeleja ”Ruotsin muuttuneesta turvallisuuspoliittisesta linjasta ja lähentymisestä Naton kanssa”. Muiden maiden hallitukset eivät ole asiaan Linden mukaan reagoineet.

Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kommentoi asiaa Ilta-Sanomille, eikä pitänyt sitä dramaattisena muutoksena.

”Käsitykseni mukaan Ruotsilla on jo aiemminkin ollut halutessaan mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä, vaikka sitä ei ole mihinkään aiemmin kirjattukaan”, hän sanoi.

Sunnuntaina Ruotsin valtalehti Dagens Nyheter julkaisi perinteisen Nato-mielipidetutkimuksensa, jonka mukaan Nato-jäsenyyden vastustajien määrä oli jälleen laskenut, kolmatta perättäistä vuotta.

Nato-jäsenyyden vastustajien osuus oli laskenut kolme prosenttiyksikköä 35 prosenttiin. Naton jäsenyyshakemusta puoltavien osuus puolestaan oli kasvanut kolme prosenttiyksikköä 33 prosenttiin.

Muutokset eivät ole merkittäviä, arvioi professori Petersson. Suhtautuminen Natoon on ollut vuosia suurin piirtein samanlainen: kolmannes on puolesta, kolmannes vastaan ja kolmannes ei osaa sanoa kantaansa.

Kyselyiden tulokset tosin vaihtelevat. Maanantaina iltapäivälehti Aftonbladetin julkaisemassa kyselyssä Natoon liittymistä kannatti jopa 46 prosenttia ruotsalaisista, mikä on korkein luku koskaan. Samassa kyselyssä 34 prosenttia vastusti jäsenyyttä, ja 20 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Suomessa Naton vastustaminen on Ruotsia kiivaampaa. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta on seurannut mielipideilmastoa vuosittaisessa kyselyssään, ja viime vuoden lopussa julkaistun tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista, 53 prosenttia, ei halua Suomen pyrkivän Naton jäseneksi. Vastustus on kuitenkin pienentynyt, sillä vuotta aiemmin jäsenyyttä vastusti peräti 64 prosenttia.

Jos Ruotsi joskus hakee Naton jäseneksi, se toteutuu Peterssonin mukaan sosiaalidemokraattien tuella, kansanäänestyksen jälkeen ja yhdessä Suomen kanssa.

Kansanäänestyksen järjestäminen on kuitenkin vaikea kysymys.

”Eivät edes konservatiiviset ja liberaalit puolueet halua kansanäänestystä tässä tilanteessa, koska siinä voi saada myös vastauksen ’ei’. Toisen kansanäänestyksen järjestäminen voisi mennä kauas tulevaisuuteen”, Petersson sanoo.

Yhdysvaltalainen B-1B Lancer -pommittaja lensi pohjoisruotsalaisen Vidselin lentoharjoitusalueen maisemissa Yhdysvaltojen ja Ruotsin ilmavoimien yhteisharjoituksessa viime keväänä.­

Nato-kysymys nähdään Ruotsissa selkeästi naapurimaiden yhteisenä asiana, joka nostaa esille myös historiallisia haavoja.

Suomessa muistetaan yhä, kuinka Ruotsi haki Euroopan yhteisön (nykyisin EU) jäsenyyttä vuonna 1990 ilmoittamatta siitä virallisesti Suomelle. Historiantutkimus on kuitenkin osoittanut, että vuonna 1990 oli ilmassa selkeitä merkkejä, että Ruotsi hakisi jäsenyyttä. Maiden johtavat poliitikot olivat silti sopineet pitävänsä toisensa kartalla jäsenyyshakemuksesta, mutta lopulta Ruotsi teki päätöksensä kertomatta Suomelle.

”En usko, että Ruotsi tekisi tuota virhettä uudestaan”, Petersson sanoo.

”Me emme ole olleet näin läheisiä sitten sotien välisen ajan.”

Suomi ja Ruotsi tekevät sotilaallista yhteistyötä enemmän kuin koskaan. Molemmilla on tiiviit yhteydet myös Yhdysvaltoihin ja Natoon, ja molemmissa maissa luotetaan siihen, että sotilasliiton ovet ovat avoinna, jos jäsenyyttä päätettäisiin hakea.

Ruotsin läheisin puolustusyhteistyökumppani on Suomi.

Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén arvioi HS:lle jo vuonna 2018, että Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyö on edennyt viime vuosina syvemmäksi kuin mikään Ruotsin aiempi kumppanuus modernina aikana.

Ruotsin Nato-jäsenyys näyttää kaukaiselta myös suomalaistutkijan silmin. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu ei hänkään usko, että Ruotsi tekisi Naton suhteen mitään ilmoittamatta siitä ensin Suomelle.

”Ei Suomea jätettäisi tällaisesta ulos. Meillä on niin tiiviit yhteydet Ruotsin kanssa. Virkamiehet ja poliitikot käyvät jatkuvaa keskustelua”, Pesu sanoo.

”1990-luvun tapahtumista on jäänyt tietynlainen epäluottamus historialliseen kollektiiviseen muistiin, mutta on päivänselvää, että ei Ruotsin päätös silloin tullut kuin salama kirkkaalta taivaalta. Trendi näytti siihen suuntaan.”

Matti Pesun mukaan Ruotsin Nato-linja on kiinni kolmesta tekijästä: yleisestä mielipiteestä ja puolueiden kannoista, puolustusvoimien kunnosta ja rahoituksesta sekä turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä.

Turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut Pohjoismaissa Venäjän vallattua Krimin Ukrainalta vuonna 2014, mutta yleinen mielipide ja Ruotsin tuoreet panostukset puolustusvoimien kasvattamiseen puhuvat Nato-intoa vastaan.

”Ruotsin kansan enemmistön mielipiteeksi ei ole ainakaan vielä vakiintunut Nato-jäsenyyteen positiivisesti suhtautuva kanta, vaikka joissain mittauksissa enemmistö jäsenyyttä kannattaakin”, Pesu sanoo.

Ruotsi ehti jo lakkauttaa yleisen asevelvollisuuden, mutta nyt se rakentaa puolustusvoimia kiivaasti uudelleen. Ruotsi aikoo nostaa kokonaismaanpuolustuksen vuosibudjettia 90 miljardiin kruunuun (8,9 mrd.euroon) vuoteen 2025 mennessä. Kasvua edelliseen rahoituskauteen verrattuna on 27,5 miljardia kruunua (2,7 mrd.euroa).

Sosiaalidemokraattisen puolustusministeri Peter Hultqvistin mukaan Ruotsi ei ole panostanut asevoimiin yhtä voimakkaasti sitten 1950-luvun. Puolustusvoimien uudelleenrakennus on kuitenkin valtava työ ja pahasti kesken. Aika näyttää, miten hyvin Ruotsi siinä onnistuu.

Nordic Coasts 2014 sotaharjoitus pidettiin Hästö-Busön saarella Hangon edustalla.­

Juttua muokattu 14.1.2021 kello 11.10: Otsikon sanamuoto ”Ruotsi kirjasi” muutettu muotoon ”Ruotsi äänesti”.

Nato

Nato on poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, joka perustettiin vuonna 1949.

Naton jäsenmaat sitoutuvat siihen, että ”hyökkäys jotain jäsenmaata vastaan, Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan.”

Natossa on 30 jäsenmaata.

Suomi solmi Naton kanssa vuonna 2014 isäntamaasopimuksen, jonka puitteissa Naton jäsenmaiden joukot voivat perustaa tukikohtia ja tuoda joukkoja isäntämaan alueelle sekä rauhan että kriisin aikana.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat