Viron koronavirustilanne on moninkertaisesti Suomea huonompi – ”Myöhästyimme nuorempaa väestöä koskevien rajoitusten kanssa” - Ulkomaat | HS.fi

Viron koronavirustilanne on moninkertaisesti Suomea huonompi – ”Myöhästyimme nuorempaa väestöä koskevien rajoitusten kanssa”

Virossa ei ole vielä havaittu muuntunutta virusta, mutta se voi johtua myös vähäisestä näytteiden analysoimisesta, sanoo Viron terveysviraston varajohtaja Mari-Anne Härma.

Koronavirusnäytteenottoa Tallinnan Mustamäellä keskiviikkona.­

15.1. 2:00 | Päivitetty 15.1. 10:22

Tallinna

Virossa koronaviruksen tartuntatahti on tasaantumassa, mutta päivittäiset tartuntamäärät ovat silti vielä reilusti suurempia kuin Suomessa.

Viime aikoina noin 70 prosenttia kaikista Viron tartunnoista on havaittu Tallinnassa sekä Itä-Virumaan maakunnassa. Tosin nyt näillä alueilla tartuntamäärien kasvu on saatu kuriin, kun taas eteläisemmässä Virossa tartuntojen määrä on alkanut kasvaa, esimerkiksi Pärnun, Viljandin ja Valgan kaupungeissa, kertoo Viron terveysviraston varajohtaja Mari-Anne Härma.

Viime aikojen tartunnoista kolmasosa on jäljitetty perhepiireihin. Joulun pyhien alla näkyi tartuntojen lisääntymistä myös nuorten aikuisten parissa. Reilu kolmasosa tartuntojen alkuperästä jää selvittämättä.

Tauti ei kuitenkaan vaikuta olevan erityisen ärhäkkä, Härmä sanoo. Jopa palvelukeskuksissa asuvilla vanhuksilla tauti oireilee lievempänä kuin keväällä, jolloin tilanne oli erittäin vakava.

Koronaviruksen ilmaantuvuusluku Virossa on kahden viime viikon ajalta 574 tapausta sataatuhatta ihmistä kohden. Se ei ole Euroopan korkeimpien joukossa, ja myös Latviassa ja Liettuassa tilanne on vielä pahempi.

Väkilukuun verrattuna tartuntoja on kuitenkin moninkertaisesti enemmän kuin Suomessa, jossa ilmaantuvuusluku on noin 57. Virossa sairaalahoidossa on 386 potilasta, joista 45 tehohoidossa. Suomessa sairaalahoidossa on 155 potilasta.

Härman mukaan Viron terveydenhuoltojärjestelmä kestää kyllä tällä tasolla, mutta koronavirukseen varautuminen tapahtuu suunnitellun hoidon kustannuksella.

”Tartuntatilanteen tasaantuminen on suuri helpotus, sillä lääkärit voivat alkaa palata normaalien töidensä pariin”, Härma sanoo.

Tartuntatilanteen paheneminen alkoi syksyllä, Härma kertoo. Muissa EU-maissa oli tuolloin ankaria rajoituksia, mutta Virossa rajoitukset olivat verrattain rentoja.

Koulut olivat auki, ihmiset saivat harrastaa, huvituksissa sai käydä. Syyskuun lopulla tauti alkoi levitä alle 19-vuotiaiden joukossa. Tartuntoja jäljitettiin harrastuksiin, kuten orkesteri-, kuoro- ja jalkapalloharjoituksiin. Vaikka harrastukset pantiin tauolle, oli virus ehtinyt jo kouluihin.

”Me myöhästyimme nuorempaa väestöä koskevien rajoitusten kanssa, joten vaikka kiinnitimme huomiota harrastuksiin, emme voineet enää estää viruksen leviämistä kouluihin”, Härma sanoo.

Sen jälkeen virus eteni aalloissa. Monissa kouluissa oli tartuntaketjuja, jonka jälkeen lasten vanhemmat alkoivat sairastua. Parin viikon jälkeen tartuntoja alettiin havaita taas iäkkäimpien ihmisten joukossa.

Koronatilanne on hiljentänyt Tallinnan vanhan kaupungin, kun turistit puuttuvat katukuvasta.­

Helsingissä laajoja rajoituksia asetettiin voimaan jo marraskuun lopussa. Muun muassa julkiset tilat suljettiin, harrastustoiminta lakkautettiin ja toisen asteen koulutus lähetettiin etäopintoihin.

Sen sijaan Viron hallitus asetti tiukkoja rajoituksia Tallinnaan vasta joulun jälkeen, kun tautitilanne oli jo päässyt hurjaksi. Koulut oli lähetetty ennenaikaiselle joululomalle jo hieman etukäteen.

Viron strategia onkin erilainen kuin Suomen. Virossa rajoituksia pyritään kohdentamaan sitä mukaa, missä tauti näyttää leviävän, Härma sanoo.

Kun tauti levisi 20–29-vuotiaiden joukossa, alkoholin anniskelua rajoitettiin ja baarit sekä yökerhot suljettiin. Kun työikäiset alkoivat sairastua, ehdotettiin laajempaa siirtymistä etätöihin, maskin käyttämistä työpaikalla ja taukohuoneiden välttämistä. Kun kouluikäiset sairastelivat, puututtiin lasten harrastuksiin.

Siksi vielä joulukuussa Virossa museot, teatterit ja elokuvateatterit olivat auki. Härman mukaan näissä paikoissa ei ollut havaittu tartuntaketjuja, ja niissä pystyttiin rajaamaan yleisöjen kokoa ja noudattamaan turvavälejä.

”Ihmiset olivat muutenkin stressaantuneita ja äärimmilleen venyneitä. Pitihän jossain päästä käymään. Emme nähneet syytä niiden sulkemiselle”, Härma sanoo.

”Strategiamme on, että tarkkailemme, missä ongelma on, ja kohdistamme toimenpiteet sinne.”

Tallinnassa ostoskeskukset ja kaupat ovat auki, ja niissä liikkuu myös asiakkaita. Terveysviraston Härman mukaan virusta on jonkin verran tarttunut liikkeiden työntekijöiden välillä taukohuoneissa, mutta työntekijöistä asiakkaisiin levinneitä tartuntoja ei ole tullut ilmi.

”Ostoskeskuksia ei kannata sulkea, koska Viron läpi ajaa kolmessa tunnissa. Kun ihmiset joka tapauksessa joutuvat käymään kaupassa, niin parempi etteivät he lähde ajamaan muihin maakuntiin sitä varten”, Härma sanoo.

Suomessa suunnitellaan rajaliikenteen tiukentamista virusmuunnosten leviämisen estämiseksi. Virossa ei ole vielä havaittu muuntunutta virusta, mutta yksi Suomessa havaituista tapauksista oli peräisin Viron kansalaiselta, joka oli matkustanut Suomeen kaksi päivää ennen testiään.

”Tämä tietysti herättää epäilyksiä siitä, että virusmuunnosta olisi täälläkin”, Härma sanoo.

Härman mukaan Virossa virusmuunnoksia ei ole vielä etsitty kovin paljoa. Näytteitä tutkitaan kahdessa erillisessä projektissa. Virossa suunnitellaan näytteiden analysoimisen lisäämistä, etenkin Suomessa ilmi tulleen tapauksen takia.

”Valitsemme sekvensointiin näytteitä tapauksista, joissa virus näyttää leviävän nopeammin kuin tavallisesti”, Härma kertoo.

Härma myöntää, että Suomen näkökulmasta matkustusrajoitusten tiukentamiselle olisi syytä, mutta asiassa täytyy miettiä myös inhimillistä näkökulmaa. Työmatkustamisen salliminen on Virolle tärkeä asia, sillä kymmenet tuhannet virolaiset saavat elantonsa Suomesta.

Viron hallitus päätti torstaina jatkaa Harjumaan ja Itä-Virumaan tiukempia koronavirusrajoituksia helmikuun alkuun asti.

Näiden tiukkojen rajoitusten alueilla museot, teatterit, elokuvateatterit ja konserttisalit on suljettu. Saunat, kylpylät, uimahallit ja muut liikuntapaikat ovat niin ikään sulkeneet ovensa. Sisällä tapahtuva harrastustoiminta on keskeytetty. Baarit ja muut viihdepaikat on suljettu, ravintoloista saa tilata vain noutoruokaa.

Ostoskeskukset ja kaupat saavat olla auki. Ulkona saa harrastaa liikuntaa enintään kymmenen hengen ryhmissä.

Poikkeuksina hallitus päätti, että koulut avataan Tallinnassa ja Itä-Virumaalla tammikuun 25. päivänä. Hallitus päätti myös, että ensi maanantaista alkaen museot ja näyttelytilat voivat taas avata ovensa rajatuille yleisömäärille, ja kuntosalit voivat ottaa vastaan yksittäisiä urheilijoita.

Koko maassa on voimassa maskipakko julkisissa sisätiloissa ja julkisessa liikenteessä. Julkisissa sisätiloissa saa kulkea enimmillään kahden hengen ryhmissä, ja muihin ihmisiin tulee pitää kahden metrin turvaväli.

Rokottaminen sujuu Virossakin haluttua hitaammin. Viroon saapuu viikossa yhteensä noin 10 000 rokotetta, sekä Pfizeriltä että Modernalta. Kaikki pistetään sitä mukaa kun niitä tulee.

”Kun saamme riskiryhmät ja tarvittavat ammattiryhmät rokotettua ja sairaaloiden kuormitus helpottaa, meillä ei ole enää syytä pitää yhteiskuntaa suljettuna”, Härma sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat