Saksan suurin puolue äänestää tänään puheenjohtajasta – Maahanmuutto­politiikkaan pettyneet panevat toivonsa Friedrich Merziin - Ulkomaat | HS.fi

Saksan suurin puolue äänestää tänään puheenjohtajasta – Maahanmuutto­politiikkaan pettyneet panevat toivonsa Friedrich Merziin

CDU:n puheenjohtajavaali lauantaina on linjavaali Merkelin perinnön ja oikeistolaisemman linjan välillä.

Friedrich Merziä pidetään ylimielisenä ja elitistisenä hänen esiintymisensä, arvojensa ja retoriikkansa takia. Kannattajat pitävät häntä raikkaana muutoksen edustajana.­

16.1. 2:00 | Päivitetty 16.1. 8:45

Berliini

Saksan politiikka on jännittävässä tienhaarassa, joka saattaa Suomessakin kuulostaa tutulta.

Maltillinen konservatiivipuolue pohtii, pitäisikö politiikkaa kääntää reilusti oikealle, vaiko jatkaa liberaalimmalla linjalla. HS kertoi torstaina kokoomuksesta, joka pohtii viestintänsä painopistettä samoilla kysymyksillä.

Saksassa suunnan pohdinta liittyy suurimman puolueen kristillisdemokraattisen unionin CDU:n puheenjohtajan valintaan, ja uudesta puheenjohtajasta voi tulla koko Saksan liittokansleri syyskuun 26. pidettävien liittopäivävaalien seurauksena.

Varmaa se ei kuitenkaan ole, sillä liittokansleriehdokas voi tulla myös CDU:n sisarpuolueesta CSU:sta.

Lue lisää: Onko tässä Euroopan seuraava johtaja? Kansansuosikki Merkelin korvaajaksi panttaa kantaansa

Vaalitulos ratkaisee tietenkin, mistä puolueesta liittokansleri valitaan. CDU:n tukeva 35 prosentin kannatus luo uskoa siihen, että liittokanslerin puoluekanta ei vaihdu, vaikka Angela Merkel jää pois politiikasta.

Liittopäiväedustaja Friedrich Merz ja CDU-puolueen pääsihteeri Angela Merkel liittopäivien istunnossa helmikuussa 2000. Saman vuoden huhtikuussa Merkel valittiin puoluejohtajaksi.­

Digitaalisesti järjestettävä puoluekokous valitsee puheenjohtajan lauantaina. Suurinta linjanmuutosvaihtoehtoa edustaa pitkään yritysmaailmassa työskennellyt juristi Friedrich Merz, 65, joka yrittää samalla paluuta politiikkaan.

Jos Merz voittaa puheenjohtajavaalin, oikeistolaisempaa politiikkaa kaipaavat ja Merkelin siirtolaispolitiikkaan pettyneet kannattajat iloitsevat.

Muut ehdokkaat ovat Nordrhein-Westfalenin pääministeri Armin Laschet, 59, ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Norbert Röttgen, 55. Valintatilanne on tasaväkinen.

Entinen kansanedustaja Merz on toiminut parlamenttiryhmän puheenjohtajana ja europarlamentaarikkona.

Linnéa Findeklee, 23, on vahvasti Merzin ja konservatiivisemman Saksan puolesta liputtava CDU-aktiivi. Hän opiskelee lääketiedettä toisessa EU-maassa, mutta ei halua kertoa missä. Se johtuu siitä, että kärkkäänä politiikan kommentoijana hän saa paljon ikäviä, myös uhkaavia, viestejä.

Findeklee aktivoitui politiikassa vuonna 2019, alkoi twiittaamaan ja keskustelee nyt päivittäin ahkerasti ja kärkevästi Twitterissä politiikasta.

Syy aktivoitua poliittisesti oli siirtolaiskriisi, joka alkoi vuonna 2015. Aluksi Findeklee oli avoimin mielin, mutta vuosien mittaan ongelmia on ollut hänen mielestään liikaa.

”Haluan vaikuttaa siihen, että siirtolaisuus ei ole enää kontrolloimatonta, vaan tarkistamme ja päätämme, keitä maahamme saa tulla ja keitä ei.”

Linnéa Findeklee edustaa CDU:n nuorta siipeä, joka haluaa puolueensa pois ”demarilinjalta”.­

Findekleen mielestä CDU:n kääntyminen uudelle linjalle estäisi myös äärioikeistoyhteyksistä tunnetun, populistisen AfD:n nousun.

Oikeastaan Saksassa ei puhuta ”oikeistolaisemmasta” linjasta, sillä sanalla on historian takia paha kaiku. Konservatiivisuuden paluuta haikaillaan vastavoimana vasemmistolaisuudelle.

”Ei Saksasta ole tullut liian ’liberaali’. Saksalainen yhteiskunta on liberaali, ja hyvä niin. Olen itse konservatiivi-liberaali. Saksassa ne eivät ole toistensa vastakohtia. Ongelma on siinä, että monessa asiassa on menty liikaa vasemmalle”, Findeklee selittää.

Merkel on tehnyt CDU:sta demareita, hän sanoo. AfD:n nousua CDU torjuu myös kovalla keskustelulla julkisista yleisradioyhtiöistä.

”Veronmaksajien rahoilla tehdään antikapitalistista vasemmistoaktivismia”, Findeklee lataa.

Friedrich Merz esiintyi tammikuun 8. päivänä kilpakumppaniensa Armin Laschetin ja Norbert Röttgenin kanssa väittelyssä.­

Merzin puheet siirtolaispolitiikasta ovat vaihdelleet yleisöstä riippuen. Joulukuun alussa hän oli vieraana ulkomaankirjeenvaihtajien Zoom-tilaisuudessa, jossa hän sanoi, että haluaisi erityisesti parantaa EU:n ulkorajojen valvontaa.

EU:n ulkorajoja valvoo Frontex, ja Bosnian ja Kroatian rajalla on käynnissä paikalla vierailleiden viestinten mukaan humanitäärinen kriisi. EU:n alueelle pyrkivät siirtolaiset ovat talviolosuhteissa taivasalla. Asia on saanut Saksassa paljon huomiota, ja Merz otti alkuvuodesta kantaa tilanteeseen sanomalla, että Saksan ei pidä ottaa siirtolaisia leireiltä.

”Tämä humanitäärinen katastrofi ei ratkea niin, että sanomme: tulkaa kaikki Saksaan. Tämä tie ei ole enää avoin”, Merz sanoi.

CDU ei ole tähän astikaan mahdollistanut hallituksessa siirtolaisten auttamista vapaasti leireiltä Saksaan, mutta Merzin tavaramerkki on kova retoriikka.

Tällä hetkellä ennuste näyttää siltä, että CDU olisi seuraavien vaalien jälkeen vihreiden kanssa samassa hallituksessa. Vihreät haluavat selvästi sallivampaa siirtolaispolitiikkaa. CDU katsoo nyt luottavaisena Itävaltaan, jossa konservatiivit ja vihreät ovat onnistuneet sovittautumaan samaan hallitukseen.

”Mielipide-eroista pitäisi sitten keskustella”, Merz sanoi joulukuun alussa.

CDU:n naisjärjestö on asettunut puheenjohtajavaalissa Merziä vastaan – kumpi tahansa, Röttgen tai Laschet olisi parempi. Kuluneella viikolla Saksan Twitterissä levisi aihetunnisteet #FrauenGegenMerz ja #MenschenGegenMerz eli naiset ja ihmiset Merziä vastaan.

Moni kammoksuu Merziä paitsi hänen suorasukaisen retoriikkansa ja arvojensa, myös hänen ylimielisen ja avoimen elitistisyytensä takia. Usein mainitaan, että hän on yksityiskonetta käyttävä miljonääri.

Findekleen mielestä Merz ei halua polarisoida vaan siirtää poliittista diskurssia äärireunoilta keskustaan.

”Arvostelu osoittaa, että demokratiamme on yhä elinvoimainen”, hän huomauttaa.

Findekleelle siirtolaispolitiikan lisäksi toinen suuri syy kannattaa Merziä on markkinatalous.

”Saksa on pudonnut taloudessa maailmanmestarin sijalta alemmille sijoille. Saksan olisi oltava houkuttelevampi yrityksille ja innovaatioille”, hän sanoo.

Markkinatalouden vahvistamista painottavat toki myös muut ehdokkaat, eikä siirtolaispolitiikka ole heillekään vieras teema. Puheenjohtajavalinta on latautunut kovaksi mielikuvakamppailuksi.

Friedrich Merz ja Annegret Kramp-Karrenbauer istuivat vierekkäin saksalais-amerikkalaisessa konferenssissa Berliinissä kesällä 2019.­

Merz pyrki CDU:n puheenjohtajaksi myös edellisessä puheenjohtajavaalissa 2018. Silloin tehtävään valittiin täpärästi Merkelin suosikki Annegret Kramp-Karrenbaeur, joka runsaan vuoden töppäilyntäyteisen taipaleen jälkeen ilmoitti luopuvansa tehtävästä.

Puheenjohtajavalintaa on nyt siirretty viime vuoden huhtikuusta asti koronaviruspandemian takia eteenpäin. Nyt kun CDU on saanut digitaalisen toimintamallinsa valmiiksi, se on julistautunut digitaalisuuden edelläkävijäksi Saksan puoluekentällä.

Se onkin ensimmäinen puolue, joka yhdistää henkilövaalin etäkokoukseen. Vaali toimitetaan kuitenkin kirjeitse, ja tuloslaskenta valmistuu vasta 22. tammikuuta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat