Putinin tunnetuin vastustaja Aleksei Navalnyi aikoo palata sunnuntaina Venäjälle – viranomaiset antoivat pidätysmääräyksen - Ulkomaat | HS.fi

Putinin tunnetuin vastustaja Aleksei Navalnyi aikoo palata sunnuntaina Venäjälle – viranomaiset antoivat pidätysmääräyksen

Navalnyi evakuoitiin elokuussa ambulanssilennolla Berliiniin, kun hänet oli yritetty myrkyttää Siperiassa. Myrkytys kylmensi Saksan ja Venäjän välejä selvästi.

Aleksei Navalnyi osallistui viime vuoden helmikuussa Moskovassa mielenosoitukseen, jossa muisteltiin viisi vuotta aiemmin murhattua oppositiojohtaja Boris Nemtsovia ja vastustettiin perustuslakiin suunniteltuja muutoksia. Nyt Venäjän vallanpitäjät eivät vaikuta toivovan Navalnyin paluuta.­

17.1. 2:00 | Päivitetty 17.1. 9:44

Berliini/Moskova

Venäjällä vuoden ensimmäinen työviikko sai yllätyskäänteen, kun myrkytyksen jälkeen Saksassa hoidossa ollut oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi ilmoitti palaavansa kotiin.

Navalnyin viesti ei ollut mikään yleisellä tasolla esitetty haave tai poliittinen julistus, vaan hän kertoi ostaneensa jo lentolipun Moskovaan.

”Sunnuntaina palaan kotiin Pobedan lennolla. Tulkaa vastaan”, Navalnyi kertoi kuvapalvelu Instagramissa.

Pobeda on kansallisen lentoyhtiön Aeroflotin halpalentoyhtiö, jonka nimi tarkoittaa suomeksi voittoa.

Ilmoituksella oli sähköistävä vaikutus, sillä Venäjän vallanpitäjät ovat selvästi halunneet, että elokuusta asti Saksassa ollut Navalnyi pysyisi siellä.

Venäjän viranomaiset ovat avanneet häntä vastaan kaksi uutta rikostutkintaa, minkä lisäksi Venäjän rikosseuraamusvirasto ilmoitti tällä viikolla vaativansa Navalnyin pidättämistä ehdollisen vankeustuomion ehtojen rikkomisesta. Se on myös aloittanut prosessin tuomion muuttamiseksi ehdottomaksi.

Tuomioita ja tutkintoja on yleisesti pidetty poliittisina, Euroopan ihmisoikeustuomioistuinkin on moittinut niistä Venäjää. Navalnyi itse kirjoitti keskiviikkona ”uusien rikostapausten tehtailun” olevan yritys pitää hänet pois maasta.

”Kysymys ’palata vai ei’ ei ollut koskaan minulle ajankohtainen, koska en ikinä lähtenyt. Jouduin Saksaan, elvytyslaatikossa tuotuna, yhdestä syystä: minut yritettiin tappaa”, Navalnyi kertoi ilmoittaessaan paluusuunnitelmastaan.

Navalnyi evakuoitiin ambulanssilennolla Berliiniin elokuussa, kun hänet oli myrkytetty Siperiassa novitšokilla. Tutkiva Bellingcat-ryhmä julkaisi joulukuussa kumppaneineen selvityksen, jonka mukaan Navalnyin yritti tappaa häntä jo pitkään seurannut turvallisuuspalvelu FSB:n myrkkyryhmä. Navalnyi itse sanoo käskyn tulleen presidentti Vladimir Putinilta.

Navalnyin viesti aloitti spekulaatioiden vyöryn. Päästetäänkö Navalnyitä lennolle? Annetaanko lennon laskeutua oikealle kentälle, jonne tukijoita saapuu? Pidätetäänkö hänet heti kentällä? Odottaako häntä vuosien vankeus?

Navalnyi on jo pitkään ollut piikki vallanpitäjien lihassa. Hänen perustamansa FBK-järjestön korruptiopaljastukset ovat olleet eliitille kiusallisia. FSB:lle Navalnyistä tuli julkinen vihamies viimeistään joulukuussa, kun hän sai myrkkyryhmän jäsenen kertomaan hankkeesta puhelimessa.

Erityisen suuri ärtymyksen aihe vallanpitäjille on kuitenkin ollut Navalnyin kehittämä älykäs äänestäminen -projekti, jolla ääniä ohjataan vaaleissa muiden kuin valtapuolueen ehdokkaille.

Hanke on ajankohtainen tänä vuonna, sillä Venäjällä on syksyllä määrä pitää duumanvaalit. Ne järjestetään vallanpitäjien tiukassa kontrollissa, mutta nämä haluavat antaa kuvan riittävän reiluista vaaleista.

Monet venäläiset analyytikot ovat selittäneet vallanpitäjien otteiden selvää tiukkenemista valmistautumisella duumanvaaleihin. Viime aikoina Venäjällä on säädetty suuri määrä lakeja, jotka vaikeuttavat huomattavasti opposition ja vallanpitäjien vastustajien toimintaa.

Analyytikoiden spekulaatioista osa on puhdasta arvailua, osa on jonkinlaista päättelyä ja osa perustuu joistakin vallanpitäjien klikeistä saatuihin tietoihin. Lopullisia päätöksiä ei ole välttämättä kuitenkaan vielä tehty.

Tilanne ei ole Kremlille yksinkertainen. Navalnyin vapaan paluun salliminen näyttää ainakin voimaväen silmissä heikolta, varsinkin kun Putin väitti hänen tekevän yhteistyötä Yhdysvaltain tiedustelun kanssa. Vankilaan lähettäminen tekee hänestä todennäköisesti kansainvälisen sankarin ja antaa vaikutelman hänestä uhkana.

”Kremlin pakan sekoittaa se, ettei Navalnyi pelkää pahinta vaihtoehtoa”, ajatushautomo R.Politikin johtaja Tatjana Stanovaja kirjoitti perjantai-iltana Telegram-kanavallaan.

Monien mukaan Navalnyin on käytännössä pakko palata Venäjälle. Venäläisen poliitikon pitää olla Venäjällä, esimerkiksi oppositiopoliitikko Vladimir Kara-Murza totesi Twitterissä.

”Navalnyin paluu Venäjälle on hänen kannattajilleen ja jopa osalle vastustajistaan yksiselitteisesti sankarillinen teko, joka kertoo hänen rohkeudestaan poliitikkona”, Levada-keskuksen varajohtaja Denis Volkov sanoi sanomalehti Vedomostille.

”Tällä paluulla on tuskin välittömiä vaikutuksia hänen tunnettuuteensa ja ideoidensa tukemiseen”, hän kuitenkin jatkoi.

Navalnyin oikeaa suosiota on vaikea arvioida, sillä valtiollinen media on vuosia joko kertonut hänestä kielteisesti tai vaiennut.

Levada-keskuksen syyskuussa tekemässä mittauksessa 20 prosenttia ilmaisi hyväksyntänsä hänen toimilleen poliitikkona, mutta mittaajien mukaan monet eivät pidä häntä poliitikkona, koska häntä ei päästetä ehdolle. Toisaalta Navalnyi on luonut maankattavan aktiivisen organisaation, ja hänen Youtube-videonsa keräävät miljoonia katsojia.

Virallinen Venäjä on kiistänyt osallisuutensa myrkytykseen. Television viesti näkyi myös Levada-keskuksen joulukuussa tekemässä mittauksessa Navalnyin myrkytyksestä. Vastaajista 15 prosenttia sanoi uskovansa vallanpitäjien yrittäneen murhata vastustajansa, 30 prosenttia sanoi pitävänsä asiaa lavastettuna ja 19 prosenttia epäili kyseessä olevan läntisten tiedustelupalveluiden provokaatio.

Kukaan ei siis osaa arvioida, millaisen reaktion Navalnyin mahdollinen pidätys ja vangitseminen herättävät Venäjällä.

Navalnyi ei kuitenkaan ole enää Venäjän sisäinen kysymys, sillä myrkytys vaikutti myös suhteisiin länteen. Esimerkiksi EU asetti sen vuoksi pakotteita kuudelle venäläiselle.

Yksi merkittävimpiä seurauksia oli Venäjän ja Saksan välien selvä kiristyminen. Saksa on ollut keskeisessä roolissa, sillä Navalnyi oli hoidettavana Berliinissä ja Saksan puolustusvoimien laboratorio selvitti myrkyn novitšok-hermomyrkyksi.

Liittokansleri Angela Merkel vaati Venäjältä vastauksia suoraan ja sanoi myrkytyksen olevan rikos, joka loukkaa Saksan puolustamia perustuslaillisia oikeuksia. Kommentit olivat ankaruudessaan suorastaan ällistyttäviä sanoo Berliinissä toimivan ulko- ja turvallisuuspoliittisen instituutin Stiftung für Wissenschaft und Politikin Itä-Euroopan osaston johtaja Susan Stewart.

”Pysyvä vaikutus on se, että pettymys Venäjään on syventynyt entisestään”, hän sanoo.

Lue lisää: Kun todisteet Navalnyin myrkytyksestä tulivat, Angela Merkelin äänenpaino koveni rajusti – se osoittaa, että nyt on tosi kyseessä suhteessa Venäjään

Kova kielenkäyttö kertoo siitä, miten suuri turhautuminen Venäjää kohtaan on päässyt Saksassa kasautumaan. Saksa syyttää Venäjää Berliinissä tapahtuneesta ”puistomurhasta” kesällä 2019, ja lisäksi Venäjä on Saksan mukaan tehnyt tietomurron Saksan valtiopäiville vuonna 2018.

Saksan liittokansleri Angela Merkel lähetti harvinaisen kovasanaisen viestin Venäjälle syyskuussa ja vaati vastauksia rikoksesta, jonka uhriksi Aleksei Navalnyi oli joutunut.­

Berliinissä toimivan European Council of Foreign Relations -tutkimuslaitoksen Venäjä-ekspertti Kadri Liik pitää Navalnyin myrkytystä mahdollisena oireena Putinin aseman heikentymisestä ja siitä, että Venäjän eri instituutiot toimivat pirstaloituneesti. Liikin mukaan Venäjän ja Saksan suhde on tavallaan joutunut tämän pirstaloitumisen uhriksi.

Puistomurha, tietomurto ja myrkytys saattavat olla toisistaan riippumattomien instituutioiden tekoja. Navalnyin myrkytys sinänsä ei vahvista oppositiota, tai sen jälkeiset tapahtumat heikennä Putinia, Liik sanoo.

Euroopassa Venäjän uudelleenarviointi on tapahtunut jo vuosia sitten, ja Navalnyin myrkytys oli Liikin mielestä Venäjän askel siihen suuntaan, joka on ollut jo näkyvissä.

”Näin Venäjän johto on valmistautunut toimimaan omaa oppositiotaan kohtaan, mutta myös muissa tilanteissa kuten Syyriassa. Kemiallisten aseiden käyttö ei ole kovin yllättävää.”

Euroopassa pannaan nyt uutta toivoa siihen, voisiko Joe Bidenin presidenttiyden myötä voimistuva transatlanttinen suhde vahvistaa vastavoimaa Venäjän toimintatavoille.

Tutkijat pitävät selvänä, että Saksan ja Yhdysvaltain välinen suhde tiivistyy. Yksi kysymysmerkki on kuitenkin se, kuka seuraa Merkeliä Saksan johdossa, ja mikä on uuden johtajan kyky ottaa asiassa ohjat. Merkel on ilmoittanut, ettei jatka enää Saksan johdossa seuraavien liittopäivävaalien jälkeen.

Merkeliä pidetään poikkeuksellisen vahvana johtajana suhteessa Venäjään. Saksalainen ulkopolitiikan asiantuntija Stefan Meister arvioi HS:n haastattelussa, että Merkelillä on persoonaansa perustuvaa valtaa, jota Putin kunnioittaa.

”Voi olla, että Merkel on ainoa henkilö EU:ssa, jonka Putin ottaa tällä hetkellä vakavasti”, Meister sanoi HS:n haastattelussa syyskuussa.

Saksan uudet liittokansleriehdokkaat ovat tiedossa keväällä, ja syyskuun lopussa Saksassa käydään vaalit. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yksi vaaliteema muiden joukossa. Susan Stewart huomauttaa, että tulevaa linjaa voidaan kuitenkin arvioida oikeastaan vasta vaalien jälkeen.

”Olemme useasti nähneet sen, että kun uusi johtaja todella astuu virkaan ja hänen pitää tehdä päätöksiä Venäjään liittyen, asiat ovat eri tavalla kuin puheissa ennen valtaannousua.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat