Joe Biden kutsui kongressi­hyökkäystä ”kotimaiseksi terrorismiksi”, mutta oliko se sitä? - Ulkomaat | HS.fi

Joe Biden kutsui kongressi­hyökkäystä ”kotimaiseksi terrorismiksi”, mutta oliko se sitä?

Vaikka Yhdysvallat käy maailmalla ”terrorisminvastaista taistelua”, kongressiin hyökkääjiä tuskin tullaan oikeudessa syyttämään terrorismista.

Donald Trumpin kannattajat ottivat yhteen poliisin kanssa Yhdysvaltain kongressitalon edessä Washingtonissa 6. tammikuuta.­

17.1. 2:00 | Päivitetty 17.1. 10:32

Jukka Huusko­

Heti Yhdysvaltain kongressirakennuksen valtausta seuranneena päivänä presidentiksi valittu Joe Biden tuomitsi välikohtauksen jyrkin sanankääntein. Huomiota herätti, että Biden käytti puheenvuorossaan voimakkaasti latautunutta t-sanaa.

”Älkää kutsuko heitä mielenosoittajaksi”, Biden sanoi tiedotustilaisuudessa tammikuun 7. päivä viitaten kongressiin rynnänneisiin Donald Trumpin kannattajiin. ”He olivat mellakoiva väkijoukko. Kapinallisia. Kotimaisia terroristeja. Niin yksinkertaista se on.”

Vain hetkeä aiemmin terrorismi-sanaa oli käyttänyt tiedotustilaisuudessa myös Washingtonin pormestari Muriel Bowser, joka on Bidenin tapaan demokraatti.

”Se mitä eilen tapahtui, oli malliesimerkki terrorismista”, Bowser sanoi, ja luki heti perään Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n määritelmän siitä, mitä ”kotimaisella terrorismilla” (domestic terrorism) tarkoitetaan.

FBI:n määritelmän mukaan kotimainen terrorismi on ”sellaista laitonta voiman tai väkivallan käyttöä ihmisiä tai omaisuutta vastaan”, jonka tarkoituksena on ”pelotella tai painostaa hallitusta, siviiliväestöä tai sen osaa” ja sitä kautta ”edistää poliittisia tai sosiaalisia päämääriä”.

Runsas viikko tapauksen jälkeen ainakin 70 ihmiselle on nostettu syytteet kongressirakennuksen valtauksesta, jossa kuoli viisi ihmistä. Syytekohdissa mainitaan muun muassa väkivaltainen tunkeutuminen kongressiin ja luvattomien aseiden hallussapito.

Terrorismi-sanaa syytteissä ei mainita. Oliko demokraattijohtajien puhe terrorismista vain politiikkaa, vai mistä on kyse?

Kongressitalon turvallisuudesta huolehtivilla poliiseilla ei ollut mitään mahdollisuuksia pysäyttää rakennukseen tunkeutunutta väkijoukkoa.­

Terrorismi on kiistelty termi, jonka mutkikkuutta lisää se, että sanaa käytetään julkisessa keskustelussa monenlaisin tarkoitusperin.

Tutkijat määrittelevät terrorismin poliittisen väkivallan taktiikaksi. Siinä väkivallalla tai sen uhalla pyritään painostamaan ihmisiä psykologisesti ja saavuttamaan näin poliittisia päämääriä. Terrorismiin liittyy suunnitelmallisuus ja usein siinä pyritään herättämään mahdollisimman laajaa huomiota.

Terrorismilla on myös juridisia määritelmiä. Monissa maissa on omat terrorismilainsäädäntönsä, joissa terrorismi saatetaan määritellä hieman eri tavoin. Terroristinen tarkoitus mahdollistaa ankarampien rangaistusten antamisen.

Akateemisen ja juridisen puheen lisäksi terrorismi-sanaa käytetään myös poliittisessa puheessa. Usein sillä alleviivataan väkivallanteon tuomittavuutta. Juuri tästä oli todennäköisesti kyse, kun Biden päätti käyttää terrorismi-sanaa. Hän halusi tuomita hyökkäyksen ehdoitta.

Termin ilmestyminen demokraattipoliitikkojen suuhun oli odotusten mukaista, sanoo terrorismitutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta.

”Bidenilla saattoi olla painettakin käyttää terrorismi-sanaa. Yhdysvalloissa on käyty paljon keskustelua siitä, että terrorismi-sanaa vältellään usein, jos tekijä on valkoinen. Jos taas väkivallantekijä on joku muu, niin puhutaan helpommin terrorismista. Tämä on tutkimuksissakin todennettu ilmiö.”

Biden alusti puhettaan huomauttamalla, että kongressin turvatoimista oli huolehdittu 6. tammikuuta selvästi heikommin kuin esimerkiksi poliisiväkivaltaa vastustavan Black Lives Matters -mielenosoitusten aikana. Tuolloin kansalliskaartin sotilasrivistöt suojelivat Capitol-kukkulan rakennuksia.

Mutta oliko Biden oikeassa luokitellessaan kongressihyökkäyksen terrorismiksi tai ”kotimaiseksi terrorismiksi”?

Yhdysvaltain lainsäädännössä muotoiltu määritelmä kotimaisesta terrorismista on niin lavea (ks. ylempänä), että väkivaltainen tunkeutuminen kongressiin ja poliitikkojen uhkailu voitaneen sellaiseksi lukea. Toinen asia on se, täyttääkö kongressi-isku tutkijoiden määritelmän terrorismista.

Malkin mukaan kongressihyökkäyksen taustoista ja yksityiskohdista ei vielä välttämättä tiedetä kaikkea. Tämän hetken tietojen perusteella tapaus ei vaikuta ainakaan koulukirjaesimerkiltä siitä, mitä tutkijat ovat länsimaissa tyypillisesti pitäneet terrorismina.

Välikohtaus oli ilman muuta väkivaltainen ja sillä oli poliittisia tarkoitusperiä. Merkkejä on myös siitä, että kyse oli suunnitelmallisesta teosta eikä niinkään käsistä riistäytyneestä mellakasta.

Terrorismi-kriteerin täyttyminen edellyttää ainakin sitä, että poliittisen väkivallan teko on suunnitelmallinen.

”Osalla oli ehkä suunnitelmia tehdä jotakin, mikä ei lopulta onnistunutkaan. Viittaan tällä alueelta löytyneisiin pommeihin, aseisiin ja nippusiteisiin”, Malkki sanoo.

Kahdella kongressirakennuksessa pidätetyllä mielenosoittajalla oli mukanaan nippusiteet. Niitä voi käyttää muun muassa ihmisten sitomiseen.

Ainakin kahdella kongressirakennukseen tunkeutuneella mielenosoittajalla oli mukanaan nippusiteitä. Kansanedustajat saatiin evakuoitua vain hetki ennen kuin mielenosoittajat tunkeutuivat sisään.­

Silti tapauksessa oli myös piirteitä, jotka eivät sujahda helposti perinteiseen terrorismin määritelmään. Malkin mukaan tyypillisesti terroristiset iskut suunnitellaan ja toteutetaan pienellä joukolla ja salaa toimien.

Kongressinhyökkäyksessä mukana näytti olevan monenlaisia ryhmiä. Olennaista oli joukkovoiman käyttö.

”Joukkovoiman käyttö ei ole kovin tyypillistä terrorismille. Vaikka tapahtumissa oli terroristisia elementtejä, tämän hetken tietojen mukaan tapausta voisi pitää jonkinlaisena kansannousuna tai mahdollisesti vallankaappausyrityksenä.”

Onko edes käytännön merkitystä sillä, tulkitaanko loppiaiskeskiviikon tapahtumat Capitol-kukkulalla terrorismiksi vai joksikin muuksi?

Yhdysvallat on jo vuosikymmeniä tunnettu maana, joka käy ”terrorisminvastaiseksi taisteluksi” kutsumaansa sotaa eri puolilla maailmaa ja varsinkin Lähi-idässä. Yhdysvalloissa terrorismi onkin perinteisesti nähty ulkoapäin tulevana uhkana, joka vaarantaa Yhdysvaltain intressit.

Taustalla on jihadistiverkosto Al-Qaidan 11. syyskuuta tekemät iskut New Yorkiin ja Pentagoniin vuonna 2001. Tämän jälkeen Yhdysvaltoihin muotoiltiin Patriot Actiksi kutsuttu lakipaketti. Se antaa viranomaisille laajan keinovalikoiman ehkäistä ulkoapäin Yhdysvaltoja uhkaavaa terrorismia.

Mielenkiintoista Yhdysvaltain lainsäädännössä on se, että vaikka laki määrittelee myös kotimaisen terrorismin, liittovaltiolla ei silti ole omia rikoslakeja kotimaista terrorismia vastaan.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos yhdysvaltain kansalainen osallistuu iskuun, jota voi pitää määritelmällisesti terroristisena, teon terroristisuus ei kuitenkaan vaikuta hänen tuomioonsa. Yhdysvaltalaisen tekijän kohdalla terroristinenkin murha on pelkkä murha ja pommi-isku pelkkä pommi-isku.

Donald Trumpin kannattaja rikkoi kongressitalon ikkunan pesäpallomailalla.­

Yhdysvalloissa vellovan terrorismikeskustelun jatkoon kongressitalon hyökkäyksellä voi silti olla vaikutusta.

Monet turvallisuusasiantuntijat ja väkivaltaisten ääriliikkeiden tutkijat ovat jo parin vuoden ajan korostaneet, että suurimman ja akuuteimman terroristisen uhan Yhdysvalloille muodostavat kotimaan oma äärioikeisto ja valkoisen ylivallan kannattajat, eivät esimerkiksi jihadistiverkostot al-Qaida tai Isis.

Leena Malkin mukaan Capitol-kukkulan tapahtumat tuovat äärioikeiston uhan niin näkyväksi, ettei asiaa voi enää ohittaa.

”Äärioikeistolle Capitolin tapahtumat saattavat olla jotakin sellaista, jota muistellaan voimauttavana voitonhetkenä, vaikkei äänestystulosta saatukaan muutettua”, Malkki sanoo.

”Toisaalta tapaus oli sellainen, että sen jälkeen viranomaisten voi olla vaikea jatkaa samalla linjalla suhtautumisessa äärioikeistoon. Yhdysvalloissa on käyty keskusteluja eri järjestöjen lisäämisestä terroristijärjestöjen listalle. Voi olla, että paine vastatoimiin järjestöjä vastaan kasvaa entisestään.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat