USA:n presidentin on lain mukaan säilytettävä kaikki dokumentaatio virkakaudeltaan – Trump ei ole niin tehnyt, ja nyt historioitsijat ovat nostaneet oikeusjutun - Ulkomaat | HS.fi

USA:n presidentin on lain mukaan säilytettävä kaikki dokumentaatio virkakaudeltaan – Trump ei ole niin tehnyt, ja nyt historioitsijat ovat nostaneet oikeusjutun

Virkakauden kaoottinen loppu lisää huolia entisestään. Trumpin ja Putinin keskustelujen yksityiskohdat ovat jääneet pimentoon.

Presidentti Donald Trump allekirjoitti Oval Office -työhuoneessaan armahduksia 22. joulukuuta.­

17.1. 14:13

Yhdysvaltain presidentinhallinnossa ja sen ulkopuolella on herännyt huoli siitä, miten tarkasti presidentti Donald Trumpin tekemiset Valkoisessa talossa tullaan myöhemmin tuntemaan. Tämä johtuu siitä, että Trump on suhtautunut piittaamattomasti ja jopa vihamielisesti virkakautensa dokumentointiin.

Joukko historioitsijoita ja kansalaisjärjestöjä nosti joulukuussa oikeusjutun, jossa tuomaria vaadittiin pakottamaan Trumpin hallinto säilyttämään kaikki presidenttiin liittyvät asiakirjat, mukaan lukien digitaalinen viestintä.

Lisähuolta on aiheuttanut Trumpin loppukausi ja Trumpin vaalitappiota ympäröivät tapahtumat. Trumpia vastaan nostettiin keskiviikkona virkarikossyytteet ”kapinaan yllyttämisestä”, minkä lisäksi häntä saattaa odottaa liuta oikeusjuttuja ensi keskiviikkona päättyvän presidenttiytensä jälkeen.

”Presidentin toimet vaalitappionsa jälkeen – totuudesta ja tosiasioista piittaamattomasti – ovat lisänneet huolta, että hän tuhoaa tietoja hänen mahdollisista väärinkäytöksistään ja rikoksistaan”, historioitsijoiden kanteessa sanottiin.

Aiempi vastaava oikeusjuttu hylättiin viime vuonna, koska tuomarin mukaan oikeusistuimet ”eivät voi mikromanageerata” sitä, miten presidentti päivästä toiseen noudattaa tekojensa ja sanomistensa tallentamista, uutistoimisto Bloomberg kertoi.

Uutistoimisto AP kertoo, että Trumpilla oli jo kautensa alkuaikoina tapana repiä ja heitellä roskiin muistioita, jotka olisi lain mukaan säilytettävä. Valkoisen talon tietojen tallennusryhmässä työskenteli kymmenkunta ihmistä, joiden piti teipata kokoon presidentin repimiä asiakirjoja.

”Hänen käskettiin lopettaa [asiakirjojen tuhoaminen], mutta hän ei halunnut lopettaa”, kertoi uutistoimiston haastattelema entinen Valkoisen talon tallennusyksikön virkamies Solomon Lartey.

Lartey kertoi, että ensimmäinen hänen kokoon teippaamansa dokumentti oli senaatin demokraattijohtajan Chuck Schumerin kirje Trumpille. Siinä käsiteltiin liittovaltion sulkua, joka liittyi budjettiriitoihin.

Trumpin käytös on aiemmin aiheuttanut huolta ainakin demokraattipoliitikoissa ja mediassa, jotka ovat yrittäneet saada käsityksen, mitä Trump on keskustellut Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

Trump takavarikoi vuonna 2017 tulkin muistiinpanot sen jälkeen, kun hän oli tavannut Putinin Saksan Hampurissa. Vuotta myöhemmin Trump salasi kaksikon väliset keskustelut Helsingin huippukokouksessa.

Donald Trump tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin kahden kesken Saksan Hampurissa 7. heinäkuuta 2017. Keskusteluiden sisältöjä ei tunneta tarkasti.­

The Washington Post kertoi vuoden 2019 alussa, että siihen mennessä jo viidestä eri Trumpin ja Putinin tapaamisesta puuttuivat perusteelliset kirjaukset. Niitä ei ollut edes salaisiksi julistetuissa asiakirjoissa.

Trumpin kanssakäyminen Putinin kanssa oli ja on tulevaisuuden historiankirjoitukselle erityisen kiinnostuksen kohteena, koska Venäjän uskottiin sekaantuneen vuoden 2016 presidentinvaaleihin Trumpia avittaneella tavalla. Tässä asiassa Trump ilmaisi tosin uskovansa enemmän Putinia kuin oman maansa tiedusteluelimiä.

Yhdysvalloissa säädettiin vuonna 1978 laki, jolla presidentit edellytettiin säilyttämään kaikki kommunikoinnistaan ja virkansa hoitamisesta syntyvät tiedot. Sen perusteella presidentin hallintojen tulee säilyttää kaikki mahdolliset asiakirjat, kuten muistiot ja kirjeet. Vuonna 2014 lakia laajennettiin koskemaan digitaalista viestintää.

Alkuperäisen lain tarve kumpusi presidentti Richard Nixonin salaisista ääninauhoitteista, jotka liittyivät hänen eroonsa johtaneeseen Watergate-skandaaliin. Nixon olisi halunnut tuhota äänitteet, mutta niin ei kuitenkaan tehty.

Yllättäen hyvin salaileva presidentti Nixon jätti taakseen tuhansia tunteja salaa tehtyjä nauhoituksia, joissa on kuultu muun muassa hänen Oval Office -virkahuoneessaan ja puhelimessa käymiään keskusteluja.

Watergate-skandaalin ”savuava ase” tuli juuri näiden nauhoitusten kautta.

Joulukuussa historioitsijoiden Trumpia vastaan nostamassa oikeusjutussa mainittiin erikseen presidentin vävyn Jared Kushnerin Whatsapp-viestit, joilla hän on hoitanut Yhdysvaltain suhteita esimerkiksi Saudi-Arabiaa kovalla otteella hallitsevaan Mohammed Bin Salmaniin.

Kushner on itse sanonut, että hän ottaa ruutukaappaukset kaikista viesteistään ja tallentaa ne Valkoisen talon tietojärjestelmiin, uutistoimisto Bloomberg kertoi. Historioitsijoiden mukaan tämä ei riitä, koska ruutukaappauksissa eivät näy alkuperäisten viestien tarkemmat tunnistetiedot.

Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman tapasi presidentti Donald Trumpin vävyn Jared Kushnerin ja presidentin tyttären Ivanka Trumpin toukokuussa 2017 Saudi-Arabian pääkaupungissa Riadissa.­

Aiemmin huolta on liittynyt esimerkiksi siihen, että Trump oli käyttänyt yksityispuhelintaan keskustellakseen ulkomaisten valtionpäämiesten kanssa.

Uutistoimisto AP:n haastattelema asianajaja Anne Weismann totesi, että historioitsijat törmännevät myöhemmin ”valtavaan aukkoon” tutkiessaan Trumpin aikakautta.

”En usko, että presidentti Trump välittää hänen aikaansaannoksistaan ja mitä niiden osalta sanotaan. Mutta uskon, että hän todennäköisesti välittää siitä, mitä [dokumentaatio] saattaa kertoa hänen rikosoikeudellisesta syyllisyydestään”, totesi Weismann, joka työskentelee Trumpin vastaisen oikeusjutun parissa.

Yhdysvaltain presidentinhallintojen tiedot tulevat pääsääntöisesti julkisiksi viisi vuotta sen jälkeen, kun presidentti jättää tehtävänsä, Yhdysvaltain kansallisarkisto kertoo ohjeistuksessaan. Presidentit voivat kuitenkin vedota kuuteen poikkeukseen – kuten kansalliseen turvallisuuteen – joiden nojalla salaisuusaikaa voidaan venyttää kahteentoista vuoteen.

Trump vihjaisi vuonna 2017, että hänen virkahuoneessaan käymät keskustelut saatetaan nauhoittaa. Tuolloin hän uhkasi liittovaltion poliisin FBI:n entistä johtajaa James Comeya siitä, että hänen täsmälliset sanomisensa saattavat myöhemmin tulla julki ja siksi hänen kannattaa tarkkaan harkita, mitä väitteitä hän medialle vuotaa.

Trumpin tiedottaja Sean Spicer ei tuolloin suostunut kommentoimaan, nauhoitetaanko Trumpin keskustelut.

Yleisen käsityksen mukaan presidentin virkahuoneen keskusteluja ei ole säännönmukaisesti nauhoitettu Nixonin jälkeen. Ensimmäisenä salaisia nauhoituksia teki Franklin D. Roosevelt toisen maailmansodan aikana, minkä jälkeen perinne jatkui eri asteisena presidentiltä toiselle 1970-luvulle saakka. Hajanaisia huomioita joistakin nauhoitteista on tullut sen jälkeenkin, esimerkiksi Ronald Reaganin puhelinkeskusteluihin liittyen.

Moni saattaa pohtia, mitä tapahtui Trumpin Twitter-viesteille sen jälkeen, kun Twitter päätti sulkea hänen tilinsä kokonaan. Twiitit ovat kadonneet esimerkiksi lukemattomista Helsingin Sanomien ja muiden viestimien verkkojutuista, joihin niitä on upotettu.

Twiittejä on kuitenkin säilötty moniin paikkoihin. Esimerkiksi tästä Twitter-arkistosta pääsee tarkastelemaan 56 571 Trump-twiitin sisältöä ja tekemään niistä hakuja.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat