Venäjä nimesi ensimmäistä kertaa yksityis­henkilöitä ulko­valtojen media-agenteiksi: pietarilainen Darja Apahontšitš joutui listalle toden­näköisesti feminisminsä vuoksi - Ulkomaat | HS.fi

Venäjä nimesi ensimmäistä kertaa yksityis­henkilöitä ulko­valtojen media-agenteiksi: pietarilainen Darja Apahontšitš joutui listalle toden­näköisesti feminisminsä vuoksi

Kolmen toimittajan ja yhden ihmisoikeustaistelijan lisäksi listalle joutui feministinä tunnettu venäjän kielen opettaja, taiteilija Darja Apahontšitš.

Venäjän kielen opettaja, taiteilija Darja Apahontšitš on tullut Pietarissa tunnetuksi feministisestä aktivismistaan.­

19.1. 2:00 | Päivitetty 19.1. 10:33

Suomalaiset saattavat muistaa valokuvat venäläismiehistä, jotka lepäävät asfaltilla seksipalvelumainosten vieressä. Kuvat olivat esillä toissavuotisilla Poliittisen valokuvan festivaaleilla Valokuvataiteen museossa Helsingissä.

Pietarilainen taiteilija Darja Apahontšitš otti kuvillaan kantaa prostituutioon kääntämällä katseen seksin ostajiin eli miehiin. Myös HS kirjoitti näyttelystä.

Viime syyskuussa Apahontšitš teki kulutuskriittisen performanssin etänä Helsingin Taideyliopiston esitystaiteen Lapsody-festivaalilla. Kolmisen vuotta sitten hän osallistui Loviisassa Aseistakieltäytyjäliiton Baltic Glory 18 -rauhanharjoitukseen.

Venäjällä Apahontšitšin aktivismia ei katsota hyvällä, sillä Venäjä julisti hänet viime vuoden lopussa ulkovaltojen media-agentiksi.

Venäjän oikeusministeriö lisäsi hänet rekisteriin, jota se ylläpitää ”ulkovaltojen agentteina” pitämistään ulkomaisista tiedotusvälineistä.

Venäjä täydensi joulukuussa rekisteriään ensimmäistä kertaa yksityishenkilöillä. Apahontšitšin lisäksi sinne joutuivat moskovalainen pitkän linjan ihmisoikeustaistelija Lev Ponomarjov, joka on kritisoinut ahkerasti presidentti Vladimir Putinia, sekä kolme toimittajaa.

Toimittajat ovat petroskoilainen Sergei Markelov sekä pihkovalaiset Ljudmila Savitskaja ja Denis Kamaljagin.

Venäjä hyväksyi vuonna 2017 lain tiedotusvälineiden nimeämisestä ulkovaltain agentiksi, minkä jälkeen rekisteriin on päätynyt 12 tiedotusvälinettä, joiden Venäjä katsoo olevan poliittisia ja saavan rahoitusta ulkomailta.

Niiden joukossa ovat esimerkiksi yhdysvaltalaisrahoitteiset Voice of America ja Radio Free Europe/Radio Liberty sekä Prahassa toimitettava venäjänkielinen Nastojaštšeje vremja -televisiokanava, jota Yhdysvallat niin ikään rahoittaa.

Apahontšitš ei ymmärrä, mitä hän tekee mediarekisterissä, sillä hänellä ei ole omien Facebook- ja Instagram-profiiliensa lisäksi minkäänlaista mediatoimintaa.

Koulutukseltaan hän on venäjän kielen opettaja ja antaa päätyönään yksityistunteja ulkomaalaisille internetissä. Vapaa-ajasta ison osan vie yhteiskunnallisen ja feministisen taiteen tekeminen.

Oikeusministeriö ei ole toistaiseksi perustellut nimitystä, mutta Apahontšitš on pyytänyt virallista selitystä ministeriöön lähettämällään kirjeellä. Epävirallisesta syystä hänellä on aavistus.

”Luulen olevani listalla feminismin vuoksi, koska en ole toimittaja. Olen opettaja ja taiteilija, mutta jotenkin piti pelotella”, Apahontšitš, 35, sanoo puhelimitse Pietarista.

”Valtiovaltaa häiritsee, koska feministit ovat hyvin itseohjautuvia. Valtio pitää vaarallisena kaikenlaista oma-aloitteista toimintaa, johon ei pyydetä valtion lupaa. Siksi se jo rajoittaa kokoontumis- ja sananvapautta.”

Memorial-ihmisoikeusjärjestön juristi Tatjana Gluškova kommentoi venäläiselle The Insider -lehdelle, että ihmisellä ei tarvitse olla media-agenttistatusta varten mitään tekemistä journalismin kanssa. Riittää, kun ilmaisee mielipiteitään tai jakaa jonkun toisen julkaisuja mediassa.

Viime kesänä Apahontšitš pidätettiin ja hän sai 10 000 ruplan eli runsaan sadan euron sakon Vulva-baletti-nimisestä performanssista, jolla hän osoitti tukeaan muun muassa moskovalaisille perheväkivallan uhreiksi joutuneille Hatšaturjanin siskoksille.

Vuonna 2018 siskokset surmasivat heitä vuosikausia hyväksikäyttäneen ja pahoinpidelleen isänsä, minkä seurauksena he saivat itse murhasyytteet. Tapauksen oikeudenkäynti on kesken. Venäjällä lähisuhdeväkivaltaa ei ole kriminalisoitu.

Performanssissa Apahontšitš ja kolme muuta naista tanssivat punaisissa asuissa kartongista tehdyt vulvakyltit käsissään Mariinskin teatterin edustalla.

Apahontšitšille on vielä epäselvää, mitä media-agentiksi nimeäminen käytännössä tarkoittaa. Sitä hän selvittää yhdessä lakimiehen kanssa ja yrittää päästä pois listalta.

Apahontšitš on elänyt Venäjän valtion nimeämänä ulkovaltain agenttina nyt kolme viikkoa. Toistaiseksi elämä on muuttunut niin, että hänen täytyy varustaa kaikki sosiaalisen median julkaisunsa maininnalla, jossa muistutetaan niiden olevan ”ulkovaltain tiedotusvälineagentin” tuottamaa ja levittämää materiaalia.

Parinkymmenen sanan mittaisen litanian liittäminen päivityksiin on Apahontšitšin mielestä nöyryyttävää, mutta muutakaan ei voi, sillä rangaistuksen uhka pelottaa.

Ensimmäisestä rikkomuksesta sakotetaan nykylainsäädännön mukaan runsaalla sadalla eurolla ja toisesta rikkeestä vuoden aikana yli 500 eurolla. Toistuvista laiminlyönneistä summa nousee yli tuhanteen euroon tai voi saada hallinnollista arestia.

Venäläismedian mukaan maaliskuussa tulee voimaan lainmuutos, jolloin toistuvista rikkomuksista voi joutua jopa kahdeksi vuodeksi vankilaan.

Apahontšitšin täytyy ryhtyä myös selvittämään valtiolle säännöllisesti tulojaan. Ulkomailta ei saisi enää vastaanottaa rahaa, jos hän haluaa todistaa, ettei ole ”ulkovaltain agentti”.

Se on ilman työnteon lopettamista lähes mahdotonta, sillä Apahontšitšin yksityisoppilaat asuvat ulkomailla, muun muassa Saksassa ja Ranskassa.

Myös taideprojektit vievät ulkomaille. Suomesta hän kertoo saaneensa 350 euroa Taideyliopiston performanssista ja 500 euroa valokuvanäyttelystä. Apahontšitšilla on ollut näyttelyitä myös Virossa, Saksassa ja Ranskassa.

”Ulkovaltain agentilla” on Venäjällä ikävä kaiku. Apahontšitš kertoo, että ystäväpiiri on ollut nimityksestä šokissa.

”Tämä status todella pelottaa ihmisiä.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat