Norjan Gjerdrumin kunnassa uudenvuoden aatonaattona tapahtuneen tuhoisan maanvyöryn viimeisiä uhreja etsitään yhä savisten maamassojen ja rakennusjätteen seasta. Maanvyöryssä Gjerdrumin kuntakeskuksen Askin etelälaidalla kuoli seitsemän ihmistä ja kolme on edelleen kateissa.
Vyörymäalue on 300 metriä leveä ja 700 metriä pitkä, syvä rotko. Lisäksi noin yhdeksän hehtaarin alue joutui vyöryvien maamassojen alle. Luonnonkatastrofissa tuhoutui lukuisia rakennuksia.
Evakuointialue ulottui Askin keskustaan saakka, mutta viime viikolla paluumuutto alueen etelä- ja pohjoisosien taloihin sallittiin. Kaikkiaan evakuoituja oli kunnan verkkosivujen mukaan 1 600.
Poliisi on joutunut keskeyttämään etsintätyöt runsaan kolmen viikon aikana useasti uusien, pienien maanvyöryjen vuoksi. Aluetta on valvottu lennokkikameroilla, mutta alituiset sumut haittaavat seurantakuvan saamista.
Viimeksi työt keskeytettiin viime keskiviikkona, koska poliisin mukaan paikalle tarvitaan kunnollista maansiirtokalustoa ja työmaatien rakentaminen on yhä kesken.
”Emme pääse käsipelillä enää mihinkään”, etsintäoperaation johtaja Mari Stoltenberg arvioi paikallislehti Romerikes Bladille. Stoltenbergin mukaan töitä on tarkoitus jatkaa ensi maanantaina.
Kunnan ilmoittama evakuoitujen kokonaismäärä merkitsee, että Askin taajaman asukkaista lähes kolmannes joutui jättämään kotinsa. Stavanger Aftenbladin mukaan noin tuhat on edelleen evakossa ja heistä 440 asuu evakuointikeskukseksi muutetussa Olavsgaardin hotellissa.
Romerikes Bladin mukaan evakkohotellissa epäiltiin äskettäin koronavirustartuntaa mutta kuluvan viikon testeissä kaikki asukkaat ovat antaneet negatiivisen koronatestituloksen.
Norjan Punainen risti kerää edelleen avustustarvikkeita evakkoväelle, tosin tarkan tarvelistan mukaan. Facebook-sivujensa mukaan järjestön paikallisosasto on vailla ennen kaikkea ruuanlaittovälineitä mutta myös ”pitkiä maastohiihtosuksia ja sauvoja”.
Normaaliksi elämä siis ei ole palannut. Ensimmäisiä uhrien hautajaisia vietettiin viikko sitten, muistojumalanpalveluksestakin on vain puolitoista viikkoa.
Samaan aikaan osa asukkaista käy kiistaa vakuutuskorvauksista, joita ovat maksamassa sekä yksityiset vakuutusyhtiöt että valtio luonnonkatastrofivaroistaan.
Yhtiöiden mukaan korvauksia ei kuitenkaan makseta esimerkiksi asunnon arvonalennuksesta, jos rakennus on ehjä – olipa se rotkon reunalla tai ei.
Maanvyörymä syntyi, kun suuri massa niin sanottua juoksusavea lähti liikkeelle maan uumenissa varhain keskiviikkoaamuna 30. päivä joulukuuta. Norjalaiskanava TV 2 paljasti pian onnettomuuden jälkeen, että seutu oli nimetty korkean maavyörymäriskin alueeksi jo 2005 mutta uudisrakentaminen jatkui siitä huolimatta.
Sanomalehti VG:n haastattelema geologi Johan Petter Nystuen puolestaan arvioi, että puiden ja kasvillisuuden raivaaminen rakennusten tieltä on kiihdyttänyt eroosiota ja vaikuttanut ratkaisevasti maanvyöryn syntyyn.
”Kattojen ja katuviemäreiden sadevesi on valunut valtavan nopeasti alas puroon”, Nystuen kuvailee vyörymää edeltänyttä tilannetta. Norjan säätilastojen mukaan alueella satoi joulukuussa kolme kertaa pitkän ajan keskiarvoa enemmän.
Rakentaminen on jatkunut alueella aina maanvyörymään saakka. Muutaman sadan metrin päässä rotkon reunasta on paikallislehden mukaan 70 vasta valmistunutta asuntoa, joista 56 on jo myyty.
Rotkoon romahtaneet rakennukset olivast nekin melko uusia, parikymmentä vuotta sitten rakennettuja. Alueen rakennuttaneen Gjerdrum Boligutvikling -yhtiön johtaja Odd Sæther vakuutti HS:n haastattelussa heti onnettomuuden jälkeen, että kaikkia rakennusmääräyksiä noudatettiin tarkasti.
”Asun itsekin vain muutaman sadan metrin päässä maanvyörymästä”, Sæther kertoi. ”En ymmärrä, mitä on tapahtunut.”
