Unkari savusti liberaalin CEU-yliopiston maasta, yhä nationalistisempi kiinalainen Fudan tulee tilalle - Ulkomaat | HS.fi

Unkari savusti liberaalin CEU-yliopiston maasta, yhä nationalistisempi kiinalainen Fudan tulee tilalle

Shanghaissa toimiva Fudanin yliopisto perustaa toimipisteen Unkariin vuonna 2024. Unkarilla on kova pyrky Kiinan kylkeen, ja viime vuonna siitä tuli ensimmäinen Kiinan BRI-sopimuksen allekirjoittajamaa EU:ssa.

Opiskelijoita Fudanin yliopiston avajaisseremonioissa Shanghaissa kesäkuussa 2017.­

24.1. 2:00 | Päivitetty 24.1. 9:01

Unkariin nousee EU:n ensimmäinen kiinalainen yliopistokampus.

Shanghaissa toimivan Fudanin yliopiston toimipisteen on määrä avata Budapestissä vuonna 2024. Unkari lahjoittaa Fudanille rakennustöitä varten 2,2 miljoona euroa.

Huippuyliopiston saapuminen on iloinen uutinen, mutta Unkarin kohdalla mukana on toinen sävy. Vain puolitoista vuotta aiemmin Unkari savusti maasta CEU-huippuyliopiston tekaistuilla perusteilla.

Fudan on tasokas yliopisto. Esimerkiksi QS-korkeakoulurankingissa se on sijalla 34. Paras suomalainen korkeakoulu samassa listauksessa on Helsingin yliopisto sijalla 104.

Fudanin yliopiston rakennuksia Shanghaissa. Kuva vuodelta 2018.­

Fudanilla on kiinalaisittain vapaamielisen yliopiston maine. Täyttä akateemista vapautta ei sielläkään ole koskaan ollut. Kuten kaikissa kiinalaisissa oppilaitoksissa, opetus on kommunistisen puolueen valvomaa. Tiananmenin verilöylyn jälkeen 1989 Kiina otti koulutuksen entistä tiukempaan otteeseen, jottei kampuksilla pääsisi leviämään puolueen valtaa uhkaavia aatteita.

Vielä kymmenen vuotta sitten Fudanissa saattoi kuitenkin varovasti käsitellä Kiinan tabuja, kuten Taiwania, Tiibetiä ja Tiananmenia.

Presidentti Xi Jinpingin valtakaudella ruuvi on kiristynyt myös Fudanissa. Joulukuussa 2019 sananvapaus poistettiin koulun tavoitteista myös virallisesti. Nyt opetusta valvotaan tiukasti, ja luennot ovat usein Kiinan kansallisvaltion suitsutusta.

Kiinalaisilla korkeakouluilla on silti paljon yhteistyötä eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa. Fudan olisi voinut perustaa kampuksen Lontooseen tai Pariisiin.

Unkari vaikuttaa turvallisemmalta valinnalta, koska Unkarin koulutuspolitiikka on muuttunut nopeasti yhä keskusjohtoisemmaksi – ja Kiinan tavoin yhä nationalistisemmaksi. Unkarissa Fudanin ei tarvitse pelätä isäntämaan reaktioita.

Unkarin akateemisen vapauden suitsiminen huipentui Central European Universityn (CEU) savustamiseen maasta 2017–19.

Unkarilaissyntyinen suursijoittaja ja miljardööri George Soros perusti CEU:n 1991. Sen oli määrä toimia liberalismin airuena itäblokin maissa kommunismin kaatumisen jälkeen.

Keskieurooppalaisen yliopiston CEU:n tiloja Budapestissa marraskuussa 2018, kun Unkari oli päättänyt häätää yliopiston maasta.­

Tavoitteena oli perustaa laadukas amerikkalainen korkeakoulu vahvistamaan itäblokin yhteiskuntia, jotta kommunismi ei voisi nousta. Nyt 30 vuotta myöhemmin nähdään, että tavoite ei toteutunut.

Vuonna 2017 Unkari sääti lain, joka edellytti Unkarissa toimivalta ulkomaiselta yliopistolta toimintaa myös kotimaassaan. Laki oli räätälöity CEU:ta vastaan, joka oli perustettu nimenomaan Keski-Eurooppaa varten.

CEU:n häätäminen Unkarista oli kummallinen operaatio, jonka perimmäinen syy on yhä epäselvä. Laki valmisteltiin salassa, ja se runnottiin läpi vain parissa päivässä. Valtapuolue Fidesz alkoi yhtäkkiä kutsua CEU:ta ”Soros-yliopistoksi”, vaikka Soros oli vetäytynyt yliopiston toiminnasta jo 2010. Samaan aikaan Fidesz rummutti Sorosin vastaista mudanheittokampanjaa, joka liitti EU:n ja Sorosin täysin valheellisesti vuoden 2015 siirtolaiskriisiin.

Mielenosoitus CEU:n puolesta keräsi kymmeniätuhansia ihmisiä Budapestin keskustaan lokakuussa 2018.­

Jopa 80 000 unkarilaista osoitti kaduilla mieltään yliopiston häätämistä vastaan, ja yliopiston puolesta vetosi 20 Nobel-palkittua ja yli 200 korkeakoulua ympäri maailmaa. Tukensa antoivat kirjailija Mario Vargas Llosa ja Saksan liittokansleri Angela Merkel. Yhdysvaltain arvostetut poliitikot, republikaanien John McCain ja demokraattien Chuck Schumer vetosivat pääministeri Viktor Orbániin kirjeellä.

Ehkä juuri siitä olikin kysymys.

Orbánin populismin taktiikkana on pyrkiä osoittamaan, että koko maailma on heitä vastaan. Orbán liitti CEU:ta puolustaneet mielenosoitukset EU-eliittien yritykseksi vaikuttaa Unkarin maahanmuuttopolitiikkaan, vaikka asioilla ei ollut mitään tekemistä keskenään.

CEU toimii nyt Wienissä, vaikka Budapestiin jäi yhä noin viidesosa opetuksesta.

Kymmenettuhannet ihmiset vastustivat pääministeri Viktor Orbánin päätöstä pakottaa CEU-yliopisto Unkarista Budapestista Wieniin.­

Kiina perusti Budapestissa vuonna 2012 entisen Itä-Euroopan maille yhteistyöryhmän, joka kulkee nykyisin nimellä 17+1. Maaryhmän pelättiin muodostuvan EU:n sisällä Troijan hevoseksi.

Epäilyt ovat osoittautuneet liioitelluiksi ja yhteistyöohjelmaa voi kuvata pannukakuksi. Esimerkiksi Tšekin välit Kiinaan päätyivät täydelliseen välirikkoon, ja muutkin valtiot ovat kyllästyneitä keskustelukerhoksi jääneeseen ryhmään.

Himoittuja kiinalaisia investointeja on tippunut paljon vähemmän kuin maat olisivat toivoneet. Vuosina 2010–2019 koko maaryhmälle liikeni 8,6 miljardia euroa suoria investointeja, kun samana ajanjaksona Kiina investoi Suomeen 12 miljardia euroa.

Unkari on kuitenkin oma lukunsa.

Unkari on lähestynyt Kiinaa määrätietoisesti jo 2000-luvun alusta asti. Unkari on saanut itäisen Keski-Euroopan maista eniten kiinalaisinvestointeja esimerkiksi Huaweilta ja kiinalaispankeilta, joskaan ei läheskään niin paljon kuin olisi toivonut: Suomessa kiinalaisinvestointeja on bruttokansantuotteeseen verrattuna enemmän.

Unkarin ero melkein kaikkiin EU-maihin on se, että Unkari ei edelleenkään vaikuta pitävän Kiinan vaikutusta minkäänlaisena uhkana vaan näyttää pyrkivän yhä syvemmälle Kiinan syliin. Edes oppositio ei vastusta sitä.

Kun Wuhan suljettiin tammikuussa 2020 koronaviruksen vuoksi, Unkari lähetti Kiinaan terveydenhoitotarvikkeita. Kun tauti ehti Unkariin asti, Kiina lähetti vastalahjan ja paljon lämpimiä ajatuksia.

”Unkarin hallitus ja kaikenlaiset unkarilaiset ovat auttaneet Kiinaa monin tavoin sen taistelussa covid-19-tautia vastaan, ja sitä Kiina ei koskaan unohda”, Kiinan Budapestin-lähettiläs kirjoitti kansojenvälistä ystävyyttä tihkuvassa kirjoituksessaan Global Times -lehdessä.

Sen jälkeen päästiin neuvottelupöytään.

Huhtikuussa Unkari allekirjoitti ensimmäisenä EU-maana Belt & Road -eli BRI-sopimuksen ja sen 1,6 miljardin euron lainan. Kiinalaisella lainarahalla valmistuu junarata Belgradista Budapestiin.

On hieman epäselvää, mitä Unkari sopimuksesta hyötyy. Kiinalaisille hanke on riskitön: Unkari on myöntänyt lainalle korkotakuun, ja rataurakka menee kiinalaisille. Radasta vain 150 kilometriä kulkee Unkarin puolella.

Mitään salaista tai epäselvää ei ole siinä, että Unkari ja Kiina ovat ideologisesti lähellä toisiaan. Orbán haluaa hallita ”epäliberaalina demokratiana”, jonka ei tarvitse välittää oppositiosta.

Unkari on käytännössä yksipuoluevaltio, kuten Kiinakin. Oikeuslaitos ja poliittinen päätöksenteko ovat valtapuolue Fideszin käsissä kansallisella ja paikallisella tasolla. Oppositiolla ei yleensä ole todellisia mahdollisuuksia estää Fideszin lakiesityksiä tai edes muuttaa valtatasapainoa vaaleissa.

Kiina myös tarjoaa Orbánille lisää kortteja pelattavaksi EU:ssa. EU on muistutellut oikeusvaltioperiaatteesta, mutta se on ollut aseeton puuttumaan Orbániin, joka on taitava kiristämään, lupaamaan ja taas kiristämään.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat