BBC:n haastattelemat uiguurinaiset kertovat järjestelmällisistä raiskauksista ja kidutuksesta keskitysleireillä Kiinassa - Ulkomaat | HS.fi

BBC:n haastattelemat uiguurinaiset kertovat järjestelmällisistä raiskauksista ja kidutuksesta keskitysleireillä Kiinassa

BBC:n laajan artikkelin mukaan uiguurit kohtaavat kidutusta ja raiskauksia Kiinan kommunistisen puolueen perustamilla leireillä. BBC:n haastattelema Kiinan uiguuripolitiikan asiantuntija Adrian Zenz kuvaa haastateltujen naisten puheenvuoroja ”yhdeksi kauheimmista todisteista” uiguurivähemmistön kohtelusta.

Toukokuussa 2019 otettu kuva tieltä, joka johtaa yhteen uiguurivähemmistölle tarkoitettuun keskitysleiriin Xinjiangin alueella Kiinassa. Arviolta miljoona uiguuria on pakotettu leireille, joista Kiina kutsuu ”uudelleenkoulutusleireiksi”.­

3.2. 13:05

Kiinan kommunistisen puolueen uiguurivähemmistölle perustamilla keskitysleireillä raiskataan ja kidutetaan naisia järjestelmällisesti, selviää Britannian yleisradion BBC:n keräämistä yksityiskohtaisista todistuspuheenvuoroista.

BBC haastatteli laajassa artikkelissaan keskitysleireiltä selvinneitä ja niillä työskennelleitä naisia sekä vartijaa, joka esiintyi haastattelussa nimettömänä.

Puheenvuoroista käy ilmi kauhistuttavia yksityiskohtia uiguurien kohtelusta.

Uiguurit ovat Kiinan vähemmistökansa, joista suurin osa on muslimeja. Heitä on noin 11 miljoonaa, ja he asuvat enimmäkseen Xinjiangissa Kiinan luoteisosissa.

Yhdeksän kuukautta vankileirillä ollut uiguurinainen Tursunay Ziawudun, joka asuu nykyään Yhdysvalloissa, kertoi joutuneensa naamioituneiden kiinalaismiesten joukkoraiskaamaksi. Häntä myös kidutettiin kehon sisälle työnnettävällä sähköpampulla.

Toinen nainen, Qelbinur Sedik, joka on uzbekki ja työskenteli kiinan kielen opettajana yhdellä leireistä, kertoi vartijoiden käyttävän neljää erilaista sähkökidutusmuotoa: ”tuoli, hanska, kypärä ja anaaliraiskaus patukalla”.

”Huudot kaikuivat läpi rakennuksen”, hän kertoi BBC:lle.

”Kuulin niitä lounastauolla ja joskus, kun olin luokkatunnilla.”

BBC:n haastatteleman Ziawudun mukaan vankien hiukset leikattiin, heidät pakotettiin luennoille sekä lääketieteellisiin testeihin, joiden syitä ei selitetty. Vangeille syötettiin myös pillereitä ja pakotettiin ottamaan lääkeruisku 15 päivän välein. ”Rokote” aiheutti väsymystä ja tunnottomuutta, hän kertoi.

Gulzira Auelkhan keittää teetä kotonaan Akshin kylässä Kazakstanissa. Kuva on otettu elokuussa 2019.­

Kazakkinainen Gulzira Auelkhan, joka oli myös vankeudessa 18 kuukauden ajan, kertoi työnään olleen nuorten uiguurinaisten riisuminen ja sitominen käsirautoihin, jotta he eivät pystyisi liikkumaan.

”Sen jälkeen jätin naisen huoneeseen, ja sinne saapui mies – joku kiinalainen mies ulkopuolelta tai poliisi. Istuin hiljaa viereisessä huoneessa, ja kun mies poistui huoneesta, vein naisen suihkuun”, hän kertoi.

Kiinalaiset miehet maksoivat siitä, että he saivat valita ”kauneimman nuorista vangeista”, Auelkhan jatkoi BBC:n haastattelussa. Kun Auelkhanilta kysyttiin, oliko kyse järjestelmällisestä tai järjestetyistä raiskauksista, hän vastasi kyllä.

”He pakottivat minut menemään siihen huoneeseen. He pakottivat minut riisumaan noiden naisten vaatteet ja sitomaan heidän kätensä ja poistumaan huoneesta.”

Kiinan ulkopuolella on jo vuosien ajan tiedetty, että Kiina on sulkenut ainakin miljoona uiguuria tiukasti vartioiduille leireille. Yhdysvallat määritteli uiguurien kohtelun Donald Trumpin hallinnon viimeisimpinä päivinä ”kansanmurhaksi”.

Kiina on toistuvasti kiistänyt, että kyseessä olisi uiguurivähemmistöön kohdistuva vaino saatikka kansanmurha. Kiina kutsuu leirejä ”uudelleenkoulutusleireiksi”.

”Niin sanottu kansanmurha Xinjiangissa on täysin virheellinen syytös. Valhe ja farssi, jonka Kiinan-vastaiset voimat ovat sepittäneet ja lavastaneet töhriäkseen ja tahratakseen Kiinan maineen”, Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Zhao Lijian sanoi viime viikolla.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Kiinan hallinto on asteittain poistanut uiguurivähemmistön uskonnolliset ja muut vapaudet. Tämä on huipentunut totalitaariseksi järjestelmäksi, jossa uiguureja jatkuvasti valvotaan, pidätetään, aivopestään ja jopa pakkosteriloidaan.

Lue HS:n vierailusta Xinjiangiin uiguurien sydänmaille: Kiinan pimeä reuna

Ankaraa politiikkaa ohjaa Kiinan presidentti Xi Jinping.

Presidentti Xi Jinpingin kuva koristaa seinää Kashgarin kaupungin päätorilla Xinjiangissa.­

Hänen tiedetään vieraileen Xinjiangiassa vuonna 2014, kun uiguuriseparatistit olivat järjestäneet terrori-iskuja. Pian tämän jälkeen yhdysvaltalainen sanomalehti The New York Times uutisoi, että presidentti oli kehottanut paikallisia viranomaisia vastaamaan ”armottomasti” terrori-iskuihin.

Leireillä annettavan ”uudelleenkoulutuksen” keskiössä oli presidentti Xi Jinping. Vankiloiden seinät oli täytetty hänen kuvillaan ja hänen iskulauseillaan.

Uiguurinainen Ziawudun kertoi BBC:lle, että vangit pakotettiin leirillä laulamaan tuntikausia patrioottisia lauluja ja katsomaan patrioottisia tv-ohjelmia presidentti Xi Jinpingistä.

Presidentti onkin koko Kiinan uiguuripolitiikan yleisarkkitehti, sanoi entinen Kiinan-diplomaatti ja nykyinen turvallisuus- ja puolustusalan tukija Charles Patton Britannian Royal United Services Institutesta BBC:lle.

”Se on hyvin keskitettyä ja yltää huipulle asti. Ei ehdottomasti ole epäilystäkään siitä, että tämä on Xi Jinpingin politiikkaa.”

Hänen mukaansa on kuitenkin epätodennäköistä, että presidentti ja muut Kiinan kommunistisen puolueen johtohahmot olisivat suoraan käskeneet raiskauksiin ja kidutuksiin. He ovat silti ”varmasti siitä tietoisia”, Patton sanoi.

”Luulen, että he haluavat vain sulkea siltä silmänsä. On käsketty toteuttaa tätä politiikka suurella ankaruudella, ja näin on tapahtunut.”

Entinen leirin vartija, joka ei esiintynyt BBC:n haastattelussa omalla nimellään, mutta jonka henkilöllisyyden BBC on tarkistanut, kertoi vankien opettelevan kirjoja ulkoa, jotta he pääsisivät läpi kokeista. Jos kokeessa epäonnistui, joutui pukeutumaan toisen väriseen univormuun. Vangeilla oli eriväriset puvut sen mukaan, kuinka useasti kokeessa oli epäonnistuttu.

Epäonnistuminen merkitsi jatkuvasti kiristyviä rangaistuksia, kuten hakkaamista ja ruoka-annosten menetyksiä.

Vartija sanoi, ettei hän tiedä raiskauksista, mutta uskoi vankeja kidutettavan.

”Olin noiden leirien sisällä. Vein vankeja noihin leireihin”, hän kertoi BBC:lle.

”Näin noita sairaita, onnettomia ihmisiä. Aivan varmasti he joutuivat kokemaan monenlaista kidutusta. Olen varma siitä.”

BBC kertoo, että se ei ole pystynyt vahvistamaan haastattelemiensa uiguurinaisten kertomusten yksityiskohtia – osin siksi, koska Kiina rajoittaa voimakkaasti toimittajien työtä.

BBC:n mukaan naisten kertomusten ja elämänvaiheiden yksityiskohtia on kuitenkin pystytty varmistamaan esimerkiksi matkustusasiakirjoista, ja heidän kuvauksensa leireistä vastaavat satelliittikuvia, joita BBC on analysoinut.

BBC:n haastattelema Kiinan uiguuripolitiikan asiantuntija Adrian Zenz kuvasi haastateltujen naisten puheenvuoroja ”yhdeksi kauheimmista todisteista sen jälkeen kun julmuudet alkoivat”.

”Kyse on arvovaltaisimmasta ja yksityiskohtaisimmasta todistusaineistosta seksuaalisesta väkivallasta ja kidutuksesta. Se on ollut selvästi merkittävämpää, kuin mitä olemme olettaneet.”

Kiinalainen poliisi seisoi tiellä, joka johtaa uiguurien keskitysleirille Yiningissä Xinjiangissa syyskuussa 2018.­

Uiguurinainen sanoi BBC:lle, että vapauttamisen jälkeen monet keskitysleirien uhrit on tuhottu henkisesti.

”He sanovat, että ihmiset vapautetaan, mutta minun mielestäni jokainen, joka lähtee leiriltä on ajettu loppuun”, Ziawudun sanoi.

Hänen mielestään tämä on uiguurileirien tarkoituskin.

”Tavoitteena on tuhota jokainen. Kaikki tietävät tämän.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat