Myanmarin sotilasjuntta sulki internetin, mutta kansa ei jäänyt kotiin – ”Monet ovat valmiita ottamaan suuriakin riskejä”, sanoo asiantuntija - Ulkomaat | HS.fi

Myanmarin sotilasjuntta sulki internetin, mutta kansa ei jäänyt kotiin – ”Monet ovat valmiita ottamaan suuriakin riskejä”, sanoo asiantuntija

Mielenosoittajat tietävät, millaisiin veritekoihin Myanmarin armeija on valmis.

6.2. 13:33

Myanmarissa vallan kaapannut sotilasjuntta sulki lauantaina pääsyn internetiin, kertovat uutistoimistot.

Kyseessä on yritys estää maanantain sotilasvallankaappausta vastustavien kansalaisten yhteistyö. Facebook vaati tiedotteessa Myanmarin viranomaisia purkamaan sulun.

”Mielenosoituksia suunniteltiin erityisesti sosiaalisessa mediassa, ja nyt juntta on päättänyt vaientaa ne”, toteaa Myanmarissa rauhanprojektia johtava Suomen Lähetysseuran Johannes Vierula.

Kansalaiset olivat kuitenkin jo ehtineet kaduille.

Myanmarin suurimmassa kaupungissa Yangonissa tuhannet osoittivat mieltään ensimmäisissä laajoissa marsseissa sitten vallankaappauksen. He vaativat demokraattisesti valitun johtajan Aung San Suu Kyin vapauttamista ja vallankaappauksen peruuttamista.

Vastarinnassa ovat mukana lääkärit ja opettajat, jotka ovat laajalti kieltäytyneet tekemästä töitä. Öisin suurkaupunki Yangonin kaduilla pauhaa patojen ja kattiloiden kilkatus protestin merkiksi.

Ohikulkijat tarjosivat lauantain mielenosoittajille vettä ja ruokaa ja lähikatujen kaupat soittivat protestimusiikkia.

Mielenosoittajat nostivat kolme sormea protestiksi lauantaina Yangonissa.­

Mielenosoittajat ottavat suuren henkilökohtaisen riskin. Myanmaria itsevaltaisesti vuoteen 2011 asti johtanut armeija on tunnettu kovista otteistaan omia kansalaisiaan vastaan.

Armeija väittää ottaneensa vallan vain peruuttaakseen marraskuun ”epärehelliset” vaalit ja pitääkseen sitten uudet. Kansalaiset tuskin tarinaa uskovat: Armeija ja sen tukijat olivat marraskuun vaalien suurimmat häviäjät.

Armeija myös vainoaa useita Myanmarin vähemmistöjä ja on päävastuussa rohingya-muslimeihin kohdistuvasta vainosta, kylien polttamisesta ja joukkoraiskauksista.

Poliisi puhui mieleosoittajille kovaäänisen kanssa.­

Vallankaappaus on nostanut myanmarilaisten mieliin erityisesti vuoden 1988, jolloin kansalaiset nousivat vaatimaan demokratiaa ja armeija murskasi toiveet verisesti, Vierula kertoo. 3 000 opiskelijaa sai tuolloin surmansa ja 10 000 pakeni kaupungeista.

”Yksi tuttavani kertoi valvoneensa vallankaappauksen jälkeen kaksi yötä käyden päässään läpi vuoden -88 tapahtumia”, Vierula sanoo.

”Kaduille lähteminen on monille varmasti suuri riski, mutta he ovat valmiita ottamaan sen, sillä jotain pitää tehdä.”

YK ja Yhdysvallat ovat tuominneet vallankaappauksen, ja lauantaina sotilasjuntta sai myös Australian vihat päälleen pidättämällä Australian kansalaisen ja Aung San Suu Kyin talousneuvonantajan Sean Turnellin.

”Kuulette varmaankin pian, että minut on pidätetty”, Turnell viestitti uutistoimisto Reutersille lauantaina.

”En ole varma, mistä minua syytetään. Olen kunnossa ja vahva, enkä ole syyllistynyt mihinkään.”

Turnelliin ei ole tämän jälkeen saatu yhteyttä. Australian hallitus on ilmoittanut olevansa tilanteesta erittäin huolissaan ja yrittävänsä varmistaa, ovatko Myanmarin muut australialaiset vaarassa.

Myanmarin vaikutusvaltaisin naapuri Kiina on tyytynyt vaatimaan maan vakauden säilyttämistä ottamatta kantaa vallankaappausta vastaan.

Mielenosoittajat nostivat kolme sormea merkiksi sotilasvallan vastustamisesta Yangonissa. Kylteissä toistuivat vangitun johtajan Aung San Suu Kyin ja presidentti Win Myintin kasvot.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat