Ruotsi, Saksa ja Puola karkottavat venäläisiä diplomaatteja, Venäjän ulkoministeriö pitää EU-maiden vasta­karkotuksia ”epäystävällisinä” - Ulkomaat | HS.fi

Ruotsi, Saksa ja Puola karkottavat venäläisiä diplomaatteja, Venäjän ulkoministeriö pitää EU-maiden vasta­karkotuksia ”epäystävällisinä”

EU-maiden karkotukset ovat vastaus Venäjän perjantaina tekemiin diplomaattikarkotuksiin.

Aleksei Navalnyin vapauttamista vaativia mielenosoittajia Venäjän suurlähetystön edustalla Tukholmassa 23. tammikuuta.­

8.2. 17:59 | Päivitetty 8.2. 18:44

Ruotsi, Saksa ja Puola karkottavat kukin yhden Venäjän diplomaatin. Asiasta kertovat esimerkiksi Ruotsin radio, uutistoimistot Reuters ja AFP sekä Puolan ulkoministeriö viestipalvelu Twitterissä. Karkotukset ovat vastaus Venäjän perjantaina tekemiin diplomaattikarkotuksiin.

Venäjä määräsi kolme diplomaattia karkotettaviksi kesken EU:n korkean edustajan Josep Borrellin vierailun. Venäjän mukaan yksi ruotsalainen, yksi saksalainen ja yksi puolalainen diplomaatti olisivat osallistuneet Venäjällä työskennellessään vangittua oppositiojohtaja Aleksei Navalnyita tukeviin mielenosoituksiin.

Puolan ulkoministeriö kertoi Twitterissä pitävänsä Venäjän omaan diplomaattiinsa kohdistuvaa, mielenosoituksella perusteltua karkotuspäätöstä perusteettomana. Myös Ruotsin ulkoministeri Ann Linde kommentoi, että Venäjän karkotettavaksi valitsema ruotsalaisdiplomaatti ei ollut tehnyt mitään väärää.

Borrell oli karkotusten aikaan perjantaina Moskovassa tapaamassa Venäjän ulkoministeriä Sergei Lavrovia, ja yhdeksi keskeisistä keskustelunaiheista oli jo etukäteen kerrottu oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi.

Navalnyi pidätettiin tammikuussa rajatarkastuksessa hänen ollessa palaamassa Saksasta, jossa hän oli ollut kuukausia toipumassa kemiallisella aseella tehdystä murhayrityksestä. Viime viikolla Navalnyille määrättiin ehdoton kahden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeustuomio petostapauksessa, jossa syytteitä on alun perinkin kutsuttu tekaistuiksi.

Josep Borrell kertoi aiemmin maanantaina julkaisemassaan blogitekstissä, että sai tietää ruotsalaisen, saksalaisen ja puolalaisen diplomaatin karkottamisesta sosiaalisesta mediasta. Tapaaminen sujui Borrellin kannalta muutenkin kehnosti: Lavrov luonnehti EU:ta ”epäluotettavaksi kumppaniksi”, mutta tästäkin huolimatta Borrell kehui Venäjän ponnisteluita koronarokotteen kehittämisessä.

Diplomaatin osallistuminen mielenosoitukseen on diplomaattien asemasta säätävän kansainvälisen Wienin sopimuksen vastaista ainakin sikäli kuin protesti tulkitaan asemamaan sisäiseksi asiaksi, joihin puuttuminen on kiellettyä.

Toisaalta diplomaattien tehtävä on seurata ja raportoida asemamaansa poliittisesti merkittäviä tapahtumia, joten rajanveto osallistumisen ja tarkkailun välillä voi olla hankalaa.

Diplomaattien karkottaminen eli diplomaattikielellä julistaminen ei-toivotuksi henkilöksi on melko tavanomaista, eikä julistajavaltion ole Wienin sopimuksen mukaan välttämätöntä perustella päätöstään mitenkään. Karkotuksia ei myöskään tuoda julki läheskään aina, mutta välillä niitä käytetään ulkopolitiikan välineenä.

Näin tapahtui myös talvella 2018, kun eläkkeelle jäänyt Venäjän ja Britannian kaksoisagentti Sergei Skripal ja hänen tyttärensä yritettiin murhata Britannian Salisburyssa. Se johti yhteensä yli 150 venäläisen diplomaatin karkottamiseen eri maista ympäri maailman. Venäjä vastasi vastakarkotuksilla, joissa Venäjältä sai lähteä Al Jazeeran laskelman mukaan lähes 190 diplomaattia karkotuksia tehneistä maista.

Venäjän ulkoministeriö kiirehti kommentoimaan maanantaina illalla Ruotsin, Saksan ja Puolan karkotusratkaisuja. Venäjän ulkoministeriön mukaan ratkaisut ovat ”epäoikeudenmukaisia ja epäystävällisiä”, kertoi uutistoimisto Reuters venäläistä uutistoimistoa Interfaxia lainaten.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja EU:n ulkosuhteista vastaava korkea edustaja Josep Borrell perjantaina 5. helmikuuta Moskovassa.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat