Temppeli poltettiin, toisen rakennus­tarpeet varastettiin: Pakistanin hindut ovat islamistien tähtäimessä, vaikka hallitus esiintyy vähemmistöjen suojelijana Intian hindu­vallan rinnalla - Ulkomaat | HS.fi

Temppeli poltettiin, toisen rakennus­tarpeet varastettiin: Pakistanin hindut ovat islamistien tähtäimessä, vaikka hallitus esiintyy vähemmistöjen suojelijana Intian hindu­vallan rinnalla

Pakistan yrittää kiillottaa kuvaansa vähemmistöystävällisenä maana. Samalla maan hinduvähemmistö kamppailee ääri-islamistien tähtäimessä.

Jairam Mahajar, Pakistanin valtiolta palkkaa saava hindupappi, palvoo Krishnan patsasta temppelissä Rawalpindissä.­

11.2. 2:00 | Päivitetty 11.2. 6:19

Rawalpindi/Islamabad

Jairam Maharaj sytyttää kynttilöitä palvoakseen Krishnan patsasta pienessä temppelissä Pakistanin Rawalpindin sydämessä.

”Meillä ei ole nyt sähköä täällä. Se johtuu remontista”, hän valittelee pimeässä.

Maharajia ei tunnistaisi hinduksi muusta kuin pään takalaelle pitkäksi jätetystä hiussuortuvasta eli sikhasta. Hän on Rawalpindin ja aivan sen kyljessä olevan Islamabadin alueen ainoa virallinen hindupappi, pujari.

Maharaj saa palkkansa Pakistanin islamilaiselta tasavallalta. Valtio maksaa myös temppelin remontin.

Krishna-temppeli on ollut täällä jo brittien siirtomaavallan ajoilta, vuodesta 1897.

Ulkopuolelta rakennusta ei tunnistaisi temppeliksi. Se häviää kiireisen basaarin sekamelskaan, josta temppelin kupolia ei näe.

Palvojiakaan ei nyt näy koronaviruksen vuoksi.

Yli 210 miljoonan asukkaan Pakistan on väkiluvultaan maailman toiseksi suurin muslimi­enemmistöinen maa Indonesian jälkeen.

Hindut ovat Pakistanin suurin uskonnollinen vähemmistö. Heitä on arviolta 2–4 prosenttia väestöstä, eniten Sindhin maakunnassa etelässä.

Parin miljoonan asukkaan Rawalpindin kaupungissa asuu muutama sata hinduperhettä. Viereisessä pääkaupunki Islamabadissa asukkaita on runsas miljoona. Hinduja on noin 3 000, ja suurin osa on muuttanut pääkaupunkiin muualta Pakistanista.

Rawalpindin Krishna-temppeli on ainoa toiminnassa oleva hindutemppeli koko pääkaupunkiseudulla.

Hinduja on Pakistanissa noin 2–4 prosenttia väestöstä.­

Pakistan joutui joulukuussa Yhdysvaltojen listalle maista, joissa uskonnollisten vähemmistöjen asema on huolestuttava.

Tammikuun alussa Pakistanin hindujen asema nousi jälleen otsikoihin, sillä Karakin kaupungissa konservatiivisessa Khyber Pakhtunkhwan maakunnassa ääri-islamistit polttivat tyhjänä olleen pyhäkön maan tasalle.

Hindut järjestivät mielenosoituksia ja vaativat maan hallitusta turvaamaan heidän oikeutensa.

Maharaj on kuitenkin tyytyväinen hinduyhteisön asemaan Rawalpindissä, varsinkin positiivisen erityiskohtelun ansiosta. Pakistanissa vähemmistöille varataan tietty määrä paikkoja parlamentista sekä kansallisella että maakuntatasolla.

”Meitähän on todella vähän. Me saamme paljon etuja”, hän sanoo.

”Rawalpindin kaupungissa ei ole niinkään ongelmia. – – Tähän päivään saakka hinduyhteisön ja kaupungin yhteistyö on ollut hyvää.”

Maharaj ei ole yksin mielipiteidensä kanssa.

”Kouluttamattomat ihmiset ovat ongelma, mutta täällä Rawalpindissä ihmiset ovat suurimmaksi osaksi koulutettuja ja tietoisia [muista uskonnoista]”, sanoo Kavita Arora, edesmenneen hinduaktivistin Jagmohan Aroran leski.

Hän on sitä mieltä, että hinduilla on täysi vapaus harjoittaa uskontoaan Pakistanissa, eikä ainakaan hallitus tuota heille ongelmia.

Hindujen asemasta Pakistanissa ei voi puhua ottamatta esille Intiaa ja vuotta 1947. Sitä ennen Pakistan ja Intia olivat vielä samaa maata brittivallan alla.

Maan jakaminen kahtia uskonnon perusteella hindu­enemmistöiseen Intiaan ja muslimi­enemmistöiseen Pakistaniin johti yhteen maailman suurimmista kansainvaelluksista ja verisiin mellakoihin. Niitä oli varsinkin pohjoisessa Punjabin osavaltiossa, jonka poikki uusi valtionraja vedettiin.

Suurin osa hinduista ja sikheistä vaelsi tai pakeni Intian puolelle, muslimit taas Pakistaniin.

Toinen ongelmallinen alue oli muslimienemmistöinen Kashmir, josta maat ovat sotineet kolme sotaa, eikä kiistaa ole ratkaistu tähän päivään mennessä.

Intiasta ja Pakistanista tuli arkkivihollisia. Valtioiden huonoista suhteista huolimatta muuttoliike ei ole vieläkään täysin pysähtynyt, vaikkakin se on vähentynyt huomattavasti. Pakistaniin saapui Intiasta 1990-luvulla vielä muutamia tuhansia muslimeja, ja hinduja muuttaa yhä jonkin verran Pakistanin puolelta Intiaan.

Intiassa muslimeja käsketään loukkauksena usein häipymään Pakistaniin. Pakistanin hindut saavat myös usein todistella isänmaallisuuttaan. Maiden jakaminen jätti syviä haavoja, jotka näkyvät edelleen molempien maiden politiikassa. Aina kun Intiassa tapahtuu jotain, sen vaikutukset nähdään Pakistanissa – ja toisinpäin.

Islaminvastainen hindunationalismi on alkanut saada toden teolla jalansijaa Intiassa vuodesta 1992 lähtien.

Kun hinduaktivistit tuhosivat Ayodhyan kaupungissa historiallisen Babri-moskeijan, jota on väitetty vanhan hindutemppelin päälle rakennetuksi, mellakat levisivät myös Pakistanin puolelle.

Hinduaktivistin leski Arora kertoo, että monet hänen tuntemistaan hinduista lähtivät levottomuuksien jälkeen Intiasta.

Hindupappi Maharaj puolestaan kertoo, että vaikka muualla Pakistanissa oli ongelmia, Rawalpindissä väkivalta ei äitynyt pahaksi.

”Temppeleihin hyökättiin, mutta hallitus piti tilanteen hallinnassa, ettei tullut ylilyöntejä”, hän sanoo.

Pakistanista Intiaan lähteneitä motivoivat Aroran mukaan muutkin syyt kuin pelko väkivallasta.

”Useilla hinduilla on edelleen sukua Intian puolella. Ongelmia oli ja on, mutta eivät ne ole olleet niin pahoja, että ihmiset jättäisivät vain sen vuoksi elinkeinonsa ja talonsa.”

Sindhin maakunnassa asuva hinduaktivisti Kapil Dev sanoo, että muuttoliike Intiaan on vähentynyt merkittävästi viime vuosina.

”Itse asiassa Intiaan muuttaneita ihmisiä on myös palannut Pakistaniin”, hän sanoo.

Vähemmistöistä on tullut kapula Intian ja Pakistanin välisissä kiistoissa, viimeksi YK:n yleiskokouksessa tammikuun lopulla. Intia nosti esiin Karakin pyhäkön polttamisen, ja Pakistan vastasi huomauttamalla Intiaa hallitsevan hindunationalistisen BJP-puolueen politiikasta maan muslimeja kohtaan.

Intian pääministerin Narendra Modin hallitus on muun muassa hyväksynyt kansalaisuuslain, joka on nähty muslimeja syrjiväksi. Hindunationalistit käyttävät usein muslimivastaista retoriikkaa, joka johtaa myös väkivaltaan.

Mutta etenkin itsehallinnon poistaminen Intian-puoleiselta Kashmirilta, jossa on muslimienemmistö, sai Pakistanin poliitikkojen ja kansalaisten veren kiehumaan.

Lue myös: Intian ulkoministeri vastaa HS:n haastattelussa uutisiin kashmirilaisten kiduttamisesta: ”Uskon, että kyse on suurelta osin suuresta liioittelusta”

Tapahtumien jälkeen Pakistanin hallitus on ottanut aktiivisesti esiin Intian toimia kansainvälisillä foorumeilla, ja maa on entistä enemmän yrittänyt luoda itsestään kuvaa vähemmistöjä suojelevana valtiona.

Islamabadissa viime kesänä leimahtanut temppelikiista toi kuitenkin särön tähän kuvaan.

Hindut olivat pitkään vaatineet yhteisölleen temppeliä ja krematoriota pääkaupunkiin. Kun rakentamista oltiin viimein aloittamassa, ääri-islamistiset äänet alkoivat arvostella pääministeri Imran Khanin lupausta temppelin rahoittamisesta.

Lal Chand Malhi, tunnettu hindupoliitikko, oli mukana temppelin rakentamisen aloitusseremoniassa. Hän toimii parlamentin ihmisoikeus­sihteerinä ja on vallassa olevan puolueen Pakistan Tehreek-e-Insafin jäsen.

Lal Chand Malhi on tunnettu hindupoliitikko. Hän toimii parlamentin ihmisoikeussihteerinä.­

”Seremonian jälkeen jotkut menivät ja tuhosivat temppelin raja-aidan, varastivat jumalankuvan ja kaikki rakennusmateriaalit”, Malhi kertoo.

Seuraavana päivänä parlamentissa kaikki puolueet puolustivat hindujen uskonvapautta islamilaisessa valtiossa. Malhin mukaan kiista oli kuitenkin jo räjähtänyt käsiin. Kaupunki pysäytti temppelin rakentamisen, ja asia vietiin islamilaisen ideologian neuvostolle.

Neuvosto päätti, että yksityisille temppeleille ei voi antaa suoraan valtion varoja, vaan ne pitää antaa hinduyhteisölle.

”He eivät sanoneet, että temppeleitä ei voi rakentaa. Lisäksi he sanoivat, että Islamabadin Saidpur Villagessa on jo hindutemppeli, joka pitäisi antaa yhteisön käyttöön.”

Vanhasta temppelistä on kuitenkin tehty osa turistimaista ravintola-aluetta, eikä se tätä nykyä sovi uskonnollisiin seremonioihin.

Temppeli Islamabadin Saidpur Villagessa on jäänyt ilman käyttöä.­

Pakistanissa on Evacuee Trust Property Board -virasto, joka pitää huolta Intiaan lähteneiden hindujen ja sikhien tyhjiksi jättämistä kiinteistöistä ja rahoittaa uskonnollisten järjestöjen toimintaa.

Mutta uuden temppelin rahoitus oli eri asia. Hindut saivat lopulta joulukuun lopussa kaupungilta luvan jatkaa temppelin rakentamista samaan paikkaan kuin oli alun perin tarkoitus. Rahoituksesta ei vielä ole päätetty.

”Kiistan välttämiseksi yhteisömme on päättänyt olla kiirehtimättä asiassa, ettemme taas saa huomiota niiltä, jotka olivat temppeliä vastaan. Siitä saattaisi taas tulla samanlainen vandalismin ja lain ja järjestyksen ongelma”, Malhi sanoo.

Hinduaktivisti Kapil Devin mielestä Islamabadin temppelikiista olisi pitänyt jättää yhteisön päätettäväksi. Monet kommentaattorit näkivätkin islamilaisen ideologian neuvoston tuomisen väliin osoituksena hallituksen haluttomuudesta ottaa kantaa vähemmistöjen puolesta.

Dev ei kuitenkaan näe asiaa näin.

”Ongelma on, että ääriuskonnolliset voimat ovat niin vahvoja, että joskus jopa valtio epäonnistuu käyttämään valtaansa”, hän sanoo.

Varsinkin Sindhin maaseudulla asuvat köyhät ja lukutaidottomat hindut ovat yhä vaikeassa asemassa. Devin mukaan näitä kohdellaan usein epätasa-arvoisina kansalaisina.

”Heidän kohtaamiinsa ongelmiin kuuluvat pakkokäännytykset [islamiin], syrjintä ja vihapuhe.”

Hindut myös joutuvat usein jumalan­pilkka­syytteiden kohteeksi. Siitä voi Pakistanissa saada kuolemantuomion, sanoo Rimmel Mohydin ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalista.

Kun Karakin pyhäkköön hyökättiin joulukuussa, hallitus pidätti epäillyt nopeasti ja lupasi rahoittaa jälleenrakennuksen.

Tällä välin Islamabadissa hindut epäröivät vielä, uskaltaisivatko aloittaa uudestaan temppelinsä rakentamisen.

Temppelin kolme puoliksi pystyssä olevaa seinää seisovat yksin autiolla tontilla toisen vähemmistön, kristittyjen, hautausmaan vieressä.

Islamabadin ensimmäisen hindutemppelin seinät odottavat puolivalmiina rakennustöiden aloittamista. Taustalla näkyy kristittyjen hautausmaa.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat