Viro nöyryytti Kiinaa, ja se kertoo Itä-Euroopan maiden katsovan nyt Joe Bidenin Yhdys­valtoihin - Ulkomaat | HS.fi

Viro nöyryytti Kiinaa, ja se kertoo Itä-Euroopan maiden katsovan nyt Joe Bidenin Yhdys­valtoihin

Baltian maat käänsivät Kiinalle selkänsä, koska ne haluavat toivottaa Yhdysvallat tervetulleeksi takaisin.

Slovakian presidentti Zuzana Čaputová (vas.), Puolan presidentti Andrzej Duda, Unkarin presidentti János Áder ja Tšekin presidentti Miloš Zeman osallistuivat etäkokoukseen Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa tiistaina.­

10.2. 20:33

Siitä tuli katastrofi, teurastus, täydellinen murha. EU:n ulkosuhdejohtaja Josep Borrell vieraili perjantaina Moskovassa ja joutui Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin nöyryyttämäksi.

Tiistaina nähtiin toinen diplomaattinen verilöyly. Tällä kertaa EU-maat nöyryyttivät toista itäistä supervaltaa, Kiinaa, ja sen presidenttiä Xi Jinpingiä.

Kiina järjesti tiistaina huippukokouksen Itä-Euroopan maille. Tai siis Kiina kuvitteli järjestävänsä huippukokouksen. Peräti kolmannes kutsutuista keksi parempaa ohjelmaa.

Kyse oli 17+1-maaryhmän kokouksesta. Nimihirviö viittaa 17:ään itäisessä Euroopassa sijaitsevaan valtioon, joiden linja kulkee Virosta Kreikkaan asti.

Xi oli erikseen toivonut presidenttitason kokousta. Ja kun Kiina toivoo, se vaatii: vielä edellisenä iltana kiinalaisjärjestäjät olivat kovistelleet, että etäkokoukseen on paras lähettää ykkösmiehitys.

Mutta tiistaina kokouksessa oli peräti kuusi tyhjää tuolia. EU-maat Viro, Latvia, Liettua, Slovenia, Romania ja Bulgaria lähettivät linjoille pahaisen ministerin. 17+1 oli kutistunut 11+1-kokoukseksi.

Xin loukkaantumisen määrää voi vain kuvitella. Hänellä oli valmisteltuna lahja: Kiina lupasi ostaa Itä-Euroopan mailta lisää maataloustuotteita.

Lahja onkin mieluisa. Se kelpaisi varsinkin Puolalle ja Unkarille.

Kiina perusti maaryhmän vuonna 2012, kun se julisti massiivisen Belt & Road -suunnitelmansa. Sen ytimessä ovat valtavat infrastruktuuriprojektit.

Itä-Eurooppa tarttui täkyyn innokkaasti, ja muualla Euroopassa huolestuttiin. Kiinan ilmeinen tarkoitus on myös lyödä kiilaa EU:n väliin.

Ryhmän maissa jäätiin odottamaan rahakkaita sijoituksia. Innostus on karissut, kun Kiina on käyttäytynyt yhä aggressiivisemmin eikä investointeja ole kuulunut.

On alkanut mietityttää, olisiko niille niin tarvettakaan. Keski- ja Itä-Euroopassa ei ole mitenkään huutava pula rautateistä ja satamista.

Mutta julkistipa Kiina tiistaina infraprojektinkin. Se aikoo rakentaa rautatien Pireuksen satamasta (jonka Kiina omistaa) Budapestiin (jonka kanssa Kiinalla on läheisimmät välit koko EU:ssa).

Tiistain oharit kertovat monestakin asiasta. Ensinnäkin Itä-Euroopan maat ovat tuskastuneet Kiinan tyhjiin lupauksiin. Kymmenessä vuodessa käteen on jäänyt lähinnä tapetin rooli Xin kokousten taustalla.

Varsinkin Puola ja Unkari ottaisivat Kiinalta mielellään lisää keinoja, joiden avulla kiristää EU:ta. Mutta ei Kiina voi enää niitäkään pitää itsestäänselvyyksinä.

Myös Puolan presidentti Andrzej Duda huomautti tiistain kokouksessa, että Kiinan alkaisi olla aika tehdä jotain konkreettitsa helpottamalla tuotteiden pääsyä Kiinan markkinoille.

Toinen viesti on vielä isompi. Kaikki kuusi oharivaltiota liittyivät Natoon samaan aikaan vuonna 2004.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on luvannut palata liittolaistensa tueksi sen jälkeen, kun Trump jätti heidät yksin. Baltian maille mikään ei ole tärkeämpi kuin suoja Venäjää vastaan, ja se tarkoittaa viime kädessä Yhdysvaltoja.

Biden aikoo jatkaa Kiinan painostamista. Balteille kokous oli selkeä tapa osoittaa, kenen joukoissa ne seisovat.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat