Myanmarin sotilasjuntan vallanhimolle saattoi löytyä selitys: miljardien dollarien jadebisnes - Ulkomaat | HS.fi

Myanmarin sotilasjuntan vallanhimolle saattoi löytyä selitys: miljardien dollarien jadebisnes

Asevoimilla on muhkea siivu valtion miljardibisneksistä. Sotilasjuntan kenraalien kenties tuottoisin tulonlähde on koru- ja jalokivet. Yhdysvallat haluaa iskeä pakotteillaan juuri kenraalien suuromistuksiin.

Ostaja tarkasteli jadekiveä Myanmarissa Hpakantin jadekaivoksen lähettyvillä vuonna 2015.­

13.2. 2:00 | Päivitetty 13.2. 6:12

Miksi Myanmarin kenraalit päättivät kaapata vallan 1. helmikuuta?

Vastaus on 9 252.

Sotilasjuntan johtaja, kenraali Min Aung Hlaing on nimittäin monilonkeroisen valtiollisen jättiyrityksen MEHL:n ”osakkeenomistaja numero 9 252”.

Min Aung Hlangin omistuksesta kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International viime syksynä ilmestyneessä raportissaan Military Ltd, jonka aiheena ovat Myanmarin asevoimien valtavat talousintressit.

On järkeenkäypä oletus, että tärkeänä motiivina vallankaappaukselle oli kenraalien huoli suuromaisuuksistaan. Vallankaappausta edelsivät marraskuun parlamenttivaalit, joissa armeijan tukipuolue kärsi kirvelevän tappion ja siviilijohtaja Aung San Suu Kyin puolue voitti murskaenemmistön.

Kenraalit todennäköisesti huolestuivat siitä, että Myanmar olisi lipeämässä heidän otteestaan. Jos siviilit saisivat oikeasti valtaa, myös yhteisen varallisuuden rohmuaminen vaikeutuisi.

”Tämä [vaalitulos] uhkasi osaa heidän omistuksistaan, mikä vaikutti hyvin todennäköisesti kenraalien päätökseen kaapata valta”, arvioi uutistoimisto AFP:n haastattelema ranskalaistutkija Françoise Nicolas. Hän johtaa ranskalaisen Ifri-tutkimuslaitoksen Aasian-osastoa.

Myanmarin sotilasjuntan johtaja, kenraali Min Aung Hlaing.­

Kenraalien omistukset selittävät myös Yhdysvaltain uusimpia pakotteita. Yhdysvallat yrittää iskeä sinne, missä tuntuu: kenraaleiden varallisuuteen. Pakotteista ilmoitti presidentti Joe Biden torstaina.

”Olen hyväksynyt presidentin asetuksen, joka antaa meille mahdollisuuden kohdistaa välittömästi pakotteita vallankaappausta johtaneisiin sotilaskomentajiin, heidän liiketoimiinsa ja heidän lähimpiin perheenjäseniinsä.”

Lisäksi Biden ilmoitti, että Yhdysvallat jäädyttää miljardin dollarin edestä yhdysvaltalaisilla tileillä olevia Myanmarin hallituksen varoja.

Miljardi dollaria on paljon rahaa, mutta ei välttämättä Myanmarin asevoimille.

”Kaivoksia, pankkeja, öljyä, maataloutta, matkailua. Myanmaria hallitsevalla juntalla on vahvat intressit suuressa osassa Myanmarin taloutta”, uutistoimisto AFP kirjoittaa artikkelissaan.

Asevoimien mittavat omistukset eivät ole harvinaisuus autoritäärisissä maissa. Esimerkiksi Egyptissä asevoimat ovat jo kauan pyörittäneet teollisuuden toimialoja, joilla ei ole mitään tekemistä maanpuolustuksen kanssa.

Sama pätee Myanmariin. Kansalaisjärjestö Justice for Myanmar piirtää lukuisissa raporteissaan kuvan rämettyneestä, läpeensä korruptoituneesta sotilasvallasta.

Asevoimien suorassa hallinnassa on kaksi holding-yhtiötä, Myanmar Economic Holdings Limited eli MEHL sekä Myanmar Economic Corporation eli MEC. Näistä MEHL on se valtionyhtiö, jossa junttajohtaja Min Aung Hlaingin tiedetään olevan osakkaana.

Amnesty on saanut selville joitakin Min Aung Hlaingin osinkotuloja MEHL:stä. Pelkästään vuonna 2011 niitä kertyi 250 000 dollaria eli nykykurssilla noin 205 000 euroa.

Armeija ei avaa MEHL:n ja MEC:n liiketoimintaa sen enempää valtionvarainministeriölle kuin parlamentille. Köyhän Myanmarin 50 miljoonalle kansalaiselle miljardituloista liikenee vain murusia – jos niitäkään.

Holding-jättien alaisuudessa toimii ainakin 133 eri tytäryhtiötä.

Kenraalien kenties tuottoisin tulonlähde on koru- ja jalokivet, kuten jade ja rubiinit. Erityisesti jaden tuottajana Myanmar on omaa luokkaansa.

Yksi MEHL:n tytäryhtiöistä on Myanmar Imperial Jade Co. Ltd. Se on AFP:n mukaan yksi kolmesta korukiviyhtiöstä, joihin Yhdysvallat kohdisti uusimpia pakotteitaan.

Pohjois-Myanmarin jadekaivoksilla raivataan kukkuloita järeillä maansiirtokoneilla ja räjäyttämällä. Kuva Hpakantin kaivokselta vuodelta 2015.­

Pohjois-Myanmarin Kachinissa, Kiinan rajaseudulla, on maailman suurimpia jade-esiintymiä. Kansalaisjärjestö Global Witness on arvioinut, että vuonna 2014 Myanmarin jadekauppa oli arvoltaan 31 miljardia dollaria. Nykykurssilla se olisi noin 26 miljardia euroa.

Kaivostyöläisille jadetuotanto merkitsee pienipalkkaista työtä, joka pahimmillaan on hengenvaarallista.

Avolouhoksilla sattuu etenkin monsuuniaikaan tuhoisia maanvyöryjä. Viime heinäkuussa kachinilaisella jadekaivoksella kuoli ainakin 160 ihmistä, kun rankkasateet laukaisivat valtavan vyöryn.

Kenraalien jadebisnestä kaivosturmat eivät pysäytä. Sitä tuskin pysäyttävät myöskään Yhdysvaltain pakotteet, sillä Myanmarin jade myydään pääosin Kiinaan.

Jaden ostaja tutki kiveä Mandalayn jadetorilla Myanmarissa maaliskuussa 2019.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat