Tutkija vertaili kuolleisuutta pandemian aikana: Ruotsi kuuluu vähimmällä selvinneisiin Euroopan maihin - Ulkomaat | HS.fi

Tutkija vertaili kuolleisuutta pandemian aikana: Ruotsi kuuluu vähimmällä selvinneisiin Euroopan maihin

Suomi on selvinnyt Ruotsia vähemmällä aiemmistakin suurista epidemioista, kertoo historioitsija Fredrik Charpentier Ljungqvist.

Kirjailija ja historiantutkija Fredrik Charpentier Ljungqvist.­

19.2. 15:11

Tukholma

Koronaviruspandemia on iskenyt Ruotsiin selvästi ankarammin kuin muihin Pohjoismaihin, mutta Euroopan mitassa Ruotsi on selviytynyt useimpia muita maita lievemmin vaurioin.

Näin kertoo uutistoimisto TT:n haastattelussa Tukholman yliopiston historioitsija Fredrik Charpentier Ljungqvist, joka on tutkinut pandemioiden vaikutuksia yhteiskuntiin kautta aikojen. Viime vuonna häneltä ilmestyi aihetta käsittelevä teos Corona. Ett historiskt perspektiv på vår tids pandemi.

”Noin kahdessa kolmasosassa Euroopan maita on ollut selvästi korkeampi ylikuolleisuus kuin Ruotsissa. Mutta Pohjoismaista Ruotsi on edelleen korkeimmalla. Tai ainakin toistaiseksi, koska Tanskan tilanne on pahentunut tämän vuoden alussa”, hän sanoo.

Historioitsija perustaa väitteensä maiden kuolinlukujen vertailuun eli siihen, miten koronaepidemian vaikutus näkyy eri maiden kuolintilastoissa.

Fredrik Charpentier Ljungqvist on vertaillut eri maiden ylikuolleisuutta tarkastelemalla viime vuoden kuolemien määrää ja vertaamalla sitä neljän edellisen vuoden kuolemien keskiarvoon. Samalla tavalla hän tutkii muun muassa nälänhätien ja muiden tautien vaikutuksia.

Tämän laskutavan mukaan Ruotsin kuolleisuus olisi viime vuonna ollut 7,6 prosenttia edellisiä korkeammalla, Suomen 2,7.

Ruotsissa on tähän mennessä kuollut noin 12 600 ihmistä, jotka olivat sairastuneet koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin. Suomessa luku on 725.

Asukaslukuun suhteutettuna Ruotsissa on ollut paljon vahvistettuja koronakuolemia. EU-maiden vertailussa Ruotsi on sijalla 11, kun eniten kuolemia asukaslukuun suhteutettuna on tullut Belgiassa, Sloveniassa ja Tšekissä.

Ylikuolleisuuden suhteen Ruotsi kuuluu kuitenkin Euroopassa vähiten kärsineiden maiden joukkoon. Koronarajoitusten aikana ihmiset ovat sairastaneet vähemmän esimerkiksi influenssaa, mikä voi laskea kuolleisuutta, eikä rajoitusten vaikutuksia muihin kuolinsyihin vielä tarkkaan tiedetä.

Fredrik Charpentier Ljungqvistin mukaan rajoitusten vaikutukset näkyvät kaikissa maissa, ja siksi juuri ylikuolleisuuden vertailu on mielekästä.

Alla olevan taulukon avaamalla voit tarkastella Euroopan maiden ylikuolleisuutta. Listassa ovat Euroopan talousalueen maat sekä Britannia ja Sveitsi.

Historioitsijan mukaan koronapandemian aikana on syntynyt myytti, jonka mukaan Ruotsi on yksi pahiten koronasta kärsineistä maista Euroopassa.

”Se piti paikkansa jossain määrin ensimmäisen aallon loppupuolella toukokuussa, ja tuo kuva on yhä piirtynyt monien verkkokalvoille. Mutta nyt voi nähdä, että Ruotsissa vaikutukset ovat olleet lievempiä kuin monissa maissa”, Fredrik Charpentier Ljungqvist sanoo.

Ylikuolleisuuden vertailu paljastaa historioitsijan mukaan kaavan, joka muistuttaa aiempien pandemioiden vaikutuksia Euroopassa.

”Tyypillinen ilmiö on, että maat, joihin epidemian ensimmäinen aalto on vaikuttanut vähiten, saavat kovemman iskun seuraavan aallon aikana.”

Fredrik Charpentier Ljungqvistin mukaan Ruotsin erilainen asema Pohjoismaiden joukossa näkyy myös aiemmissa suurissa tautiepidemioissa, kuten aasialaisessa influenssassa (1957), hongkongilaisessa influenssassa (1968) ja vuoden 1976 rajussa influenssaepidemiassa.

Nämä epidemiat iskivät Ruotsiin ja myös Tanskaan ankarammin kuin Norjaan, Islantiin tai Suomeen. Miksi näin on, sitä ei historioitsijan mukaan tarkkaan tiedetä.

Yhdenlaisia selityksiä voivat olla Ruotsin ja Tanskan tiheämmin asutetut kaupunkialueet ja vilkkaampi yhteydenpito Keski-Eurooppaan.

”Se puhuu sen puolesta, että Norjalla, Suomella ja Islannilla tulee olemaan alhaisimmat kuolinluvut Pohjoismaissa ja koko Euroopassa, kun pandemia on ohi”, Fredrik Charpentier Ljungqvist sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat