Kaja Kallas katsoi Ritari Ässää suomi-eesti-sanakirjan kanssa ja opetteli naapurivaltion kieltä – Viron tuore pääministeri kertoo, millaista suhdetta hän Suomen kanssa odottaa - Ulkomaat | HS.fi

Kaja Kallas katsoi Ritari Ässää suomi-eesti-sanakirjan kanssa ja opetteli naapurivaltion kieltä – Viron tuore pääministeri kertoo, millaista suhdetta hän Suomen kanssa odottaa

Viron tuoretta pääministeriä ei huimannut astua valtion johtoon keskellä talous- ja koronakriisiä. ”Olimme valmiita tähän jo kaksi vuotta sitten”, hän sanoo HS:n haastattelussa.

20.2. 2:00 | Päivitetty 20.2. 7:25

Suomenlahti

Tallinkin laiva kyntää jääsohjon peittämää Itämerta kohti Tallinnaa. Viron pääministeri Kaja Kallas istahtaa haastattelulle varattuun huoneeseen.

Hän on juuri ollut ensimmäisellä ulkomaanvierailullaan pääministerinä. Perinteiden mukaisesti ensimmäinen matka suuntautui Suomeen, missä hän tapasi Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin.

Kallas kuvailee Marinia lämpimäksi ihmiseksi. Tiedotustilaisuuden alussa pääministereiden eleistä ja äänensävyistä kuulsikin aitoa iloa kohtaamisesta. Vaikka vasemmistodemari Marin ja markkinaliberaali Kallas edustavatkin poliittisesti hyvin erilaisia suuntia, tuntui yhteisen sävelen löytäminen helpolta.

”Uskon, että meistä tulee hyviä liittolaisia eurooppalaisella tasolla”, Kallas sanoo tyytyväisenä.

Suomen ja Viron suhteiden laatu on puhututtanut viime aikoina lahden molemmin puolin. Välit ovat toki tiiviit ja hyvät mutta kehitettävääkin olisi, Kallas sanoo. Hän muistelee 1990-lukua, jolloin naapurimaan ystävät molemmin puolin lahtea puskivat suhteita eteenpäin niin kulttuurin kuin taloudenkin saralla. Oli maiden välisiä festivaaleja, ystävyyskaupunkeja, vaihto-opiskelua.

Pääministeri Sanna Marin tapasi Viron uuden pääministerin Kaja Kallaksen Kesärannassa. Kallaksen mukaan Suomen ja Viron olisi helppo kehittää lisää yhteyksiä maiden välille.­

Ehkä nuoremmilta sukupolvilta puuttuu se kokemus yhteisen kielen löytämisestä, Kallas pohtii.

Pääministerit päättivätkin käynnistää vuoden kestävän selvitystyön, joka tähtää maiden välisten suhteiden kehittämiseen entisestään.

Kallas haaveilee Suomen ja Viron muodostamasta ”Euroopan Piilaaksosta”, jossa kehitetään etumatkalta innovaatioita digitalisaation ja tieteen saralla. Yhdessä olemme enemmän, hän toteaa.

Kallaksesta, 43, tuli Viron pääministeri noin kuukausi sitten, kun edellinen Jüri Rataksen johtama hallitus hajosi Rataksen keskustapuolueeseen kohdistuneen korruptioepäilyn takia.

Viron presidentti Kersti Kaljulaid nimitti Kallaksen uudeksi hallitustunnustelijaksi. Kallas muodosti nopeasti koalition edellisen hallituksen hajottaneen keskustapuolueen kanssa.

Lue lisää: Viron pääministeri Jüri Ratas eroaa, presidentti pyytää johtavaa oppositiopuoluetta muodostamaan uutta hallitusta

Talous- ja koronakriisissä olevan valtion johtoon hyppääminen ei huimannut Kallaksen päätä.

”Olimme valmiita tähän jo kaksi vuotta sitten”, Kallas sanoo.

Hän viittaa kevään 2019 vaaleihin, jotka Kallaksen johtama reformipuolue voitti. Kallas ei kuitenkaan löytänyt koalitiokumppaneita, ja Ratas muodosti hallituksen yhdessä konservatiivien kanssa.

Hallitustyöskentelyyn tottunut reformipuolue ja pääministeriksi valmistautunut Kallas joutuivat oppositioon. Kaksi vuotta parlamentissa teki kuitenkin puolueelle hyvää, Kallas sanoo.

Nykyisen hallituksen muodostavat reformipuolue ja keskustapuolue ovat poliittisesti kaukana toisistaan, mutta yhteisiä asioita on löytynyt edistettäväksi, Kallas sanoo.

Asiat, joista puolueet eivät ole yksimielisiä, jäävät tämän hallituksen ulkopuolelle, Kallas sanoo. Seuraaviin vaaleihin on vain kaksi vuotta aikaa.

Rataksen hajonneen koalitiohallituksen toiset osapuolet, konservatiivinen Isänmaa ja kansalliskonservatiivinen Ekre, ovat nyt oppositiossa.

”Olen itse nyt hallituksessa työskenneltyäni huomannut, että Isänmaa ja Ekre ovat aivan erinomaisen hyviä oppositiotyössä. He sopivat sinne täydellisesti. Me taas sovimme paremmin hallitukseen”, Kallas sanoo.

Ekre on tällä hetkellä Viron kolmanneksi suosituin puolue vajaan 19 prosentin kannatuksella. Kannatus on noussut oppositioon siirtymisen jälkeen, mikä on Kallaksen mukaan luonnollista, koska Ekren agenda on vastustaa valtaa, ei pitää sitä.

Vaikka Kallas ei halua tehdä yhteistyötä Ekren kanssa, on Ekren kannattajien pelot ja huolet otettava huomioon. Siksi Reformipuolue puhuu heillekin tärkeistä asioista, kuten kielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja syrjäseutujen elinvoimaisuudesta, Kallas sanoo.

Kallas kuuluu siihen ikäpolveen, joka oppi puhumaan suomea television kautta. Ritari Ässä, Ihmemies MacGyver, Kallas luettelee. Suomi-Eesti-sanakirja oli tekstitysten kääntämisessä kovassa käytössä.

Politiikka ei ollut aluksi Kallaksen suunnitelmissa. Hänen isänsä Siim Kallas on Reformipuolueen perustajia sekä Viron entinen pääministeri, äitinsä on lääkäri ja veli on finanssialalla. Kallas halusi todistaa kulkevansa omia polkujaan.

”Nuo kolme suuntaa olivat poissuljettuja. Lähdin siis opiskelemaan lakia, tullakseni parhaimmaksi sillä alalla.”

Kaja Kallaksen isä Siim Kallas (kuvassa) kuuluu Viron merkittävimpiin poliitikkoihin.­

Kallas aloitti työuransa hyvin nuorena. 1990-luku oli Virossa kiihkeää aikaa. Markkinat olivat täysin uudet, ja Kallaskin sai osallistua valtaviin projekteihin nuoresta iästään huolimatta. Samalla jatkuivat suhteet Suomeen. Asianajajana Kallaksella oli paljon suomalaisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.

Yksityisellä puolella työskennellessään Kallas kuitenkin alkoi huomata asioita, joita voisi tehdä paremmin ja tehokkaammin. Siirtymä politiikkaan tapahtui lopulta luonnollisesti. Kai se sittenkin on veressä, eikä geenejään vastaan voi taistella, Kallas toteaa.

Kallas valittiin parlamenttiin ensimmäistä kertaa vuonna 2011. Vuosina 2014–2018 Kallas oli europarlamentaarikkona. Europarlamenttiajoilta Kallas mainitsee hyväksi ystäväkseen sosiaalidemokraattien mepin Mia-Petra Kumpula-Natrin.

”Olen monesti viettänyt vappua hänen luonaan”, Kallas sanoo.

Isä-Kallas on kertonut kokevansa ristiriitaisia tunteita tyttärensä pääministeriydestä. Puoluetoverina ja parlamentin jäsenenä hän sanoi iloitsevansa asiasta, mutta isänä hän olisi toivonut tyttärelleen helpompaa työtä, Kaja Kallas kertoo.

Isä ja tytär puhuvat kyllä politiikasta. Kallas sanoo olevansa kiitollinen siitä, että he voivat jakaa kokemuksia pääministeriydestä.

”Se ei kuitenkaan tarkoita, että aina kuuntelisin häntä, vaan teen omat päätökseni”, Kallas sanoo.

Koronavirustilanne Virossa on huono. Tartuntaluvut ovat väkilukuun suhteutettuina Euroopan korkeimpien joukossa.

Rajoitukset ovat kuitenkin löyhemmät kuin monissa muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi museot, teatterit ja elokuvateatterit ovat auki kuten myös ravintolat ja baarit aina kello 21:een saakka. Koulut ovat olleet lähiopetuksessa ja harrastukset, kuten ryhmäliikunta, ovat olleet rajatusti sallittuja.

Seuraavaksi kahdeksi viikoksi joitain rajoituksia on kiristetty talvilomien takia. Liikaa hallitus ei kuitenkaan halua yhteiskuntaa ja liike-elämää rajoittaa. Sosiaaliministeri Tanel Kiik on muistuttanut, että ”kaikki mikä on sallittua, ei ole suositeltavaa”.

Arvostelijoiden mielestä Kallaksen hallitus vierittää vastuun pandemian hoidosta yksittäisten kansalaisten niskoille ja panee talouden terveyden edelle.

”Mutta sehän on yksittäisten kansalaisten vastuulla”, Kallas sanoo. ”Eniten tartuntoja jäljitetään työpaikoille ja koteihin. Hallitus ei voi puuttua niihin. Voimme vain pyytää välttämään väkijoukkoja, jäämään etätöihin, pitämään maskeja.”

Suuri osa tartunnoista Virossa jää kuitenkin jäljittämättä.

Kallas perustelee hallituksensa linjaa sillä, että koronaviruksella on kahdenlaisia uhreja. On niitä, jotka sairastuvat koronavirustartunnasta. Sitten on ”näkymättömiä uhreja”, eli tiukkojen rajoitusten takia työttömäksi jääviä, mielenterveysongelmien kanssa kamppailevia ja etäkoulusta kärsiviä.

Suomen ja Viron linjat yhteistä naapuria Venäjää kohtaan ovat perinteisesti poikenneet toisistaan. Suomi on korostanut keskusteluyhteyden säilyttämisen tärkeyttä. Virossa ollaan oltu ankarampia ja varovaisempia Venäjän suhteen, mikä on helppo ymmärtää maan historian takia.

Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin läpipoliittinen oikeudenkäynti Venäjällä nyrjäytti EU:n ja Venäjän suhteita entistä huonompaan suuntaan. Kallakselle itselleen Navalnyin kohtalo ei ollut mikään yllätys, eikä se muuttanut hänen suhtautumistaan Venäjään.

”Me olemme aina tienneet, millainen Venäjä on. Emme ole naiiveja siinä suhteessa. Eurooppalaisella tasolla meitä on välillä kenties pidetty liian kovaäänisinä näissä asioissa, mutta Venäjä on osoittanut, että vaikka Eurooppa haluaisi dialogia, Venäjä ei siihen suostu.”

Ulkoministeri Pekka Haaviston tapaamista Sergei Lavrovin kanssa Kallas piti hienosti hoidettuna.

”Venäjä yrittää hajottaa Eurooppaa, mutta Haavisto korosti yhtenäisyyttämme. Se oli meille erittäin tärkeää.”

Viron päädyssä Suomenlahtea jäätä on merellä vähemmän. Lopuksi ehtii vielä kysyä ilmastonmuutoksesta. Kyllä, se on Kallakselle myös tärkeä teema. Kallaksen hallituksen ilmastotavoitteet eivät ole yhtä kunnianhimoisia kuin Suomella, mutta esimerkiksi takaraja öljyliuskeesta luopumiselle on nyt asetettu vuoteen 2035.

Kokonaisuudessaan siirtymä kestävämpään yhteiskuntaan tietysti ottaa aikaa. Moni virolainen valitsee yhä katumaasturin, mutta Kallas polkee usein työmatkansa pyörällä.

”Kaikki voisimme tehdä näitä pieniä asioita. Mutta esimerkiksi pyöräily vaatisi hyviä pyöräteitä, jotka voisivat olla Tallinnassa parempia”, Kallas huikkaa loppuun.

Viron presidentti Kersti Kaljulaid onnitteli uutta pääministeriä Kaja Kallasta virkaanastujaispäivänä 26. tammikuuta.­

Kaja Kallas

Syntynyt vuonna 1977 Tallinnassa.

Ammatiltaan asianajaja, valmistunut Tarton yliopistosta 1999 ja Estonian Business Schoolista 2010.

Europarlamentaarikko vuosina 2014–2018.

Reformipuolueen puheenjohtaja vuodesta 2018.

Naimisissa pankkiiri Arvo Hallikin kanssa, uusperheeseen kuuluu kaksi lasta Hallikin entisestä liitosta ja yksi lapsi Kallaksen entisestä liitosta.

Puhuu viron lisäksi englantia, ranskaa, venäjää ja suomea.

Harrasti lapsena ja nuorena kansantansseja, nykyään kertoo harrastuksikseen muun muassa golfin, hiihdon ja rullaluistelun.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat