Trump teki valta­kautensa viimeisinä päivinä päätöksen, josta ei hiiskuttu: Kongossa ryvettynyt kaivos­miljardööri poistettiin pakotelistalta - Ulkomaat | HS.fi

Trump teki valta­kautensa viimeisinä päivinä päätöksen, josta ei hiiskuttu: Kongossa ryvettynyt kaivos­miljardööri poistettiin pakotelistalta

The New York Times selvitti, miten Yhdysvaltojen ylin johto päätyi kaikessa hiljaisuudessa antamaan periksi israelilaiselle Dan Gertlerille.

Israelilainen Dan Gertler on rikastunut Kongon kaivoksilla.­

22.2. 15:28

Kun Donald Trump oli tammikuussa viimeisiä päiviä Yhdysvaltain presidenttinä, hänen hallinnossaan tehtiin yllättävä päätös: Kongon hämärillä kaivannaisbisneksillä vaurastunut israelilainen miljardööri Dan Gertler poistettiin pakotelistalta.

Päätöksessä oli paljon poikkeuksellisia piirteitä, kuten The New York Times -lehti on selvittänyt.

Ensinnäkään siitä ei hiiskuttu. Gertlerin pakotteiden poistaminen tehtiin kaikessa hiljaisuudessa, ikään kuin häpeillen. Tieto siitä levisi vasta kun Trump ei enää ollut presidentti.

Päätöksen teki valtiovarainministeri Steven Mnuchin, eikä asiasta kerrottu etukäteen edes hallinnon omille keskeisille virkamiehille. Esimerkiksi ulkoministeriön Afrikka-osaston päälliköt ja Yhdysvaltain Kongon-suurlähettiläs pidettiin pimennossa, mikä on vastoin normaaleja käytäntöjä.

Mikä ehkä yllättävintä, pakotteiden purkamiselle ei ollut näkyviä perusteita. Pakotteet oli asetettu Trumpin hallinnon aikana vuonna 2017, joten Gertlerin kohdalla pakitettiin omasta päätöksestä.

The New York Times antaa ymmärtää, että Gertlerillä oli ehkä tarjota Yhdysvaltojen tiedustelupalveluille jotain riittävän arvokasta. Lehden haastattelemat israelilaislähteet antoivat ymmärtää, että kyse oli ”kansallisesta turvallisuudesta”.

Oli päätöksen syy mikä tahansa, se herättää paljon kysymyksiä. Mutta niin Dan Gertler on toisaalta aina tehnyt.

Mikä hän on miehiään?

Bisnesvainua Dan Gertleriltä ei ainakaan puutu. Kun hän oli 23-vuotias ja oli suorittanut asepalveluksensa Israelin asevoimissa, hän perusti ensimmäisen oman yrityksensä ja päätti lähteä keskiafrikkalaiseen Kongoon etsimään mahdollisuutta rikastua.

Mahdollisuus löytyi. Oli vuosi 1997. Valta Kongossa oli juuri vaihtunut. Hirmuhallitsija Mobutu Sese Seko oli syrjäytetty, ja pääkaupunki Kinshasassa valtiaaksi nousi itseoikeutetusti Laurent Kabila, voittoisan kapinallisarmeijan komentaja.

Kongon presidentti Laurent Kabila heinäkuussa 1999.­

Mobutu oli nimennyt Kongon Zaireksi ja luonut kleptokratian, ryöstövallan. Maa on jättiläiskokoinen, ja siellä on valtaisat luonnonvarat. Niitä Mobutu oli rohmunnut antaumuksella kolmen vuosikymmenen ajan.

Kultaa, timantteja, kuparia, kobolttia... Mitä kansallisvarallisuudelle tapahtuisi nyt, kun Mobutusta oli päästy eroon?

Tapahtui samaa kuin ennenkin. Tähän saumaan Gertler iski.

Vuodesta 1997 on kulunut neljännesvuosisata, ja Kongon väkiluku on liki kaksinkertaistunut arviolta 84 miljoonaan. Kongolaisista noin 70 prosenttia elää äärimmäisessä köyhyydessä eli Maailmanpankin määritelmän mukaan alle 1,90 dollarilla päivässä.

47-vuotiaan Gertlerin varallisuus on tällä välin kasvanut ehkä 1,2 miljardiin dollariin. Näin arvioi yhdysvaltalainen talouslehti Forbes. Euroissa tämä olisi melko tarkalleen yksi miljardi.

Gertlerin bisnekset alkoivat sujua pian hänen saavuttuaan Kongoon. Hän oli tutustunut Laurent Kabilaan ja ennen kaikkea tämän poikaan, ikätoveriinsa Joseph Kabilaan.

Joseph Kabila oli Kongon presidentti vuosina 2001–2019, ja hänen vaikutusvaltansa on edelleen suuri.­

Kongossa käytiin 2000-luvun taitteessa monivuotista sisällissotaa, jossa kuoli miljoonia ihmisiä. Kabilat tarvitsivat rahaa aseisiin. Gertler pystyi järjestämään rahoitusta, ja sitä vastaan hän sai polkuhintaan toimilupia Kongon timanttikaupassa.

”Konfliktitimantteja vaihdetaan rahaan, aseisiin ja sotilaskoulutukseen”, Gertlerin toimintaa arvioitiin YK:n raportissa vuonna 2001.

Laurent Kabila murhattiin tammikuussa 2001, jolloin poika Josephista tuli Kongon presidentti. Gertleristä tuli tämän lähimies. Hän sai kutsun Joseph Kabilan häihinkin vuonna 2006.

Samaan aikaan kaivannaisbisnekset luistivat. The New York Timesin mukaan Gertlerin yritysrypäs laajensi 2000-luvun alkuvuosina toimintaansa timanteista myös kupariin, kobolttiin, öljyyn, kaasuun ja kultaan.

Liiketoiminnasta hyötyi Dan Gertlerin lisäksi presidentti Kabila, ja niistä hyötyi myös presidentin lähipiiri.

Kongo on korruption läpikotaisin rämettämä. Brittilehti The Economist kertoi taannoin, että ministeritapaaminen maksaa kaivosyhtiön edustajille viisinumeroisen dollarisumman. Jotta yhtiöiden pomot eivät joudu tahraamaan omia käsiään, he palkkaavat kirjekuorten ojentajiksi ”konsultteja”.

Kirjekuorissa kiikutetaan kuitenkin Kongon mittakaavassa pikkurahoja. The New York Timesin mukaan Yhdysvaltain oikeusministeriö antoi vuonna 2016 ymmärtää, että Dan Gertlerin omistama yritys oli edistänyt kaivosbisneksiään Kongossa yhteensä noin sadan miljoonan dollarin lahjuksilla.

Gertlerin liiketoiminta on päätynyt monen kansalaisjärjestön, hallituksen ja kansainvälisen toimijan hampaisiin.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on perunut lainojaan Kongolle. YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin johdolla laaditussa vuoden 2013 Afrikan edistys -raportissa todettiin, että vuosina 2010–2012 kongolaiset menettivät 1,4 miljardia dollaria pelkästään viidellä sopimuksella, joilla kuparia ja kobolttia myytiin kuudesosalla todellisesta arvosta.

Koltaanikaivos itäisen Kongon Rubayassa vuonna 2019.­

Vuonna 2017 – Trumpin valtakauden alussa – Yhdysvaltain valtiovarainministeriö päätti iskeä sinne, missä tuntuu: Gertlerin lompakkoon.

Gertlerin varat Yhdysvalloissa jäädytettiin, ja hänen yrityksiltään estettiin pääsy Yhdysvaltain pankkijärjestelmään. Tämä halvaannutti hänen liiketoimiaan maailmanlaajuisesti, koska pankit ovat usein haluttomia palvelemaan asiakkaita, joihin kohdistuu Yhdysvaltain pakotteita.

”Dan Gertler on kansainvälinen liikemies ja miljardööri, joka on kerännyt omaisuutensa satojen miljoonien dollarien hämäräperäisillä ja korruptoituneilla kaivos- ja öljysopimuksilla Kongon demokraattisessa tasavallassa”, valtiovarainministeriö perusteli päätöstään joulukuussa 2017.

Tammikuussa 2021 nuo perustelut eivät siis yhtäkkiä olleetkaan enää voimassa. Jotain oli tapahtunut, ja Gertlerille myönnettiin ainakin vuodeksi täysi toimintavapaus.

Gertlerin tiedetään lobanneen vimmatusti, että hän pääsisi pois pakotelistalta. The New York Timesin mukaan hänen asianajajansa ovat sanoneet, että Gertler on luvannut lisätä liiketoimiensa läpinäkyvyyttä tuntuvasti.

Pakotteiden purkamiseksi tuo kuulostaa kovin heppoiselta lupaukselta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat