Bidenin oikeusministeri­ehdokas pyrkii palauttamaan ministeriön uskottavuuden: ”En ole presidentin asian­ajaja” - Ulkomaat | HS.fi

Bidenin oikeusministeri­ehdokas pyrkii palauttamaan ministeriön uskottavuuden: ”En ole presidentin asian­ajaja”

Joe Bidenin oikeusministeriksi nimittämä Merrick Garland oli aiemmin ehdolla korkeimpaan oikeuteen, mutta senaatti esti nimityksen.

Tuomari Merrick Garland on ehdolla Yhdysvaltain oikeusministeriksi.­

23.2. 7:50

Washington

Maanantaina, lähes viisi vuotta odotettua myöhemmin, tuomari Merrick Garland saapui Yhdysvaltain senaatin oikeusvaliokunnan kuultavaksi.

Garland on presidentti Joe Bidenin ehdokas oikeusministeriksi. Viisi vuotta sitten hän oli silloisen presidentin Barack Obaman ehdokas korkeimman oikeuden uudeksi tuomariksi. Silloin senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell kuitenkin esti Garlandin nimityksen eikä häntä koskaan kutsuttu edes kuultavaksi.

Oikeusministerin nimitys vaatii senaatin vahvistuksen. Tällä kertaa Garlandin nimityksen odotetaan menevän läpi molempien puolueiden tuella.

Oikeusministerin tehtävä on yksi Yhdysvaltain hallinnon tärkeimmistä. Vaikka presidentti nimittää ministerin, tämän tulisi johtaa lainvalvontaa riippumattomasti, oikeusvaltiota kunnioittaen.

Bidenin edeltäjä, presidentti Donald Trump hyökkäsi läpi presidenttikautensa tätä periaatetta vastaan. Hän kohteli oikeusministeriä omana asianajajanaan, monia syyttäjiä vihollisinaan ja uskoi nimittämiensä tuomarien tekevän päätöksiä omien toiveidensa mukaan.

Trumpin oikeusministerinä pisimpään toiminut Bill Barr ruokki Trumpin käytöstä pitkään omalla perustuslain tulkinnallaan. Barr pitää presidentin valtaoikeuksia laajempina kuin useimmat oikeusoppineet.

Trumpin oikeusministerinä pisimpään palvellut Bill Barr oli kiistelty hahmo.­

Biden on vakuuttanut, ettei aio sotkea politiikkaa oikeusministeriön päätöksiin, ja Garland kertoi luottavansa tähän.

”En ole presidentin asianajaja. Olen Yhdysvaltain asianajaja”, Garland sanoi kuulemisessaan.

Politiikasta on kuitenkin mahdoton pyristellä eroon. Garlandin tehtäviin kuuluu väistämättä Trumpin kauden pesänselvitys.

Tuleva oikeusministeri nimesi itse tärkeimmäksi tehtäväkseen kongressin valtauksen tutkimisen ja tekijöiden saattamisen vastuuseen. Garlandilla on aiempaa kokemusta kotimaisen terrorismin tutkinnasta. 1990-luvulla hän oli pääsyyttäjänä Oklahoma Cityn pommi-iskun tutkinnassa.

Vuonna 1995 tehdyssä iskussa kuoli 168 ihmistä ja loukkaantui yli 800. Iskusta tuomittiin Terry Nichols ja Timothy McVeigh. McVeighillä oli yhteyksiä äärioikeistoon. Garland haki ja sai tälle kuolemantuomion.

”Kohtaamme nyt vaarallisemman aikakauden kuin kohtasimme Oklahoma Cityssä”, Garland sanoi maanantaina.

Hän veti myös yhtäläisyysmerkkejä pommi-iskun ja kongressin valtauksen välille. Pommi-iskun tekijät yrittivät herättää vallankumouksen, joka kaataisi liittovaltion. Kongressin valtausta hän kuvasi ”vastenmieliseksi hyökkäykseksi”, jonka tarkoituksena oli horjuttaa rauhanomaista vallanvaihtoa, yhtä demokratian kivijaloista.

Kongressin valtaukseen liittyy myös kysymys Trumpin vastuusta valtaajien innoittajana. Senaatti vapautti entisen presidentin virkasyytteestä, mutta ainakin teoriassa hän voi yhä joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen väkivaltaan yllyttämisestä.

Julkisuudessa nähtyjen arvioiden mukaan syyte on kuitenkin epätodennäköinen. Bidenilta kysyttiin asiasta television kyselytunnilla viime viikolla, ja presidentti sanoi jättävänsä asian riippumattoman oikeusministeriön harteille.

Kuulemisessaan Garland ei ottanut asiaan kantaa.

”Aloitamme pohjalta [mellakkaan osallistuneista ihmisistä] ja jatkamme siitä ylöspäin muihin osallisiin”, Garland sanoi.

”Seuraamme johtolankoja sinne, minne ne meidät vievät.”

Merrick Garland kävi maanantaina Yhdysvaltain senaatin oikeusvaliokunnan kuultavana.­

Vaikka oikeusministeriö ei nostaisi syytteitä Trumpia vastaan, hän voi joutua syytteeseen siviilikanteissa.

Maanantain kuulemisessa republikaanisenaattorit kysyivät Garlandilta myös muista poliittisesti tulenaroista tutkinnoista. Senaattori Chuck Grassley kysyi, onko Garland keskustellut Bidenin kanssa tämän poikaan Hunter Bideniin kohdistuvasta tutkinnasta.

”En ole”, Garland vastasi.

”Presidentti on tehnyt päivänselväksi kaikissa julkisissa lausunnoissaan, että päätökset tutkinnoista ja syytteiden nostamisesta kuuluvat oikeusministeriölle.”

Republikaanit tivasivat Garlandilta myös siitä, aikooko tämä jatkaa erikoissyyttäjä John Durhamin tutkintaa. Durham selvittää sitä, miten Trumpin vaalikampanjan Venäjä-yhteyksiä selvittänyt tutkinta sai alkunsa.

Garland sanoi, ettei ainakaan tällä hetkellä näe syytä keskeyttää tutkintaa, mutta sanoi tietävänsä siitä hyvin vähän.

Avauspuheenvuorossaan Garland veti pitkiä linjoja historiasta nykyhetkeen. Hän muistutti, että kun oikeusministeriö perustettiin 150 vuotta sitten, sen keskeisiin tehtäviin kuului valvoa kansalaisoikeuksien toteutumista. Ministeriön ensimmäinen johtaja nosti syytteitä satoja rasistisen Ku Klux Klan -järjestön jäseniä vastaan, Garland sanoi.

”Se tehtävä on yhä akuutti, koska oikeus ei ole tasa-arvoinen.”

Garland viittasi vähemmistöjen muun muassa asuntomarkkinoilla, koulutuksessa, työelämässä ja oikeusjärjestelmässä kohtaamaan syrjintään. Ku Klux Klanin mainitsemisen jälkeen hän sanoi valkoisen ylivallan kannattajien osallistuneen kongressin valtaukseen.

Kansalaisoikeuksien ja syrjinnän vastaisen taistelun painottaminen on vastaus myös viime kesänä Yhdysvaltoja kuohuttaneisiin laajalle levinneisiin rasismin ja poliisiväkivallan vastaisiin mielenosoituksiin. Aktivistit ja demokraattien vasemmistosiipi on vaatinut poliisilaitosten rahoituksen leikkaamista.

”Presidentti Biden on sanonut, että hän ei tue leikkauksia enkä tue minäkään”, Garland sanoi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat