Ebolaan saatiin rokote, mutta tauti leviää taas Länsi-Afrikassa: Rokotteita ei ollut varastossa, ja kiireellisiä toimituksia on hidastanut jopa hiekkapöly - Ulkomaat | HS.fi

Ebolaan saatiin rokote, mutta tauti leviää taas Länsi-Afrikassa: Rokotteita ei ollut varastossa, ja kiireellisiä toimituksia on hidastanut jopa hiekkapöly

Uusia ebolatartuntoja on todettu myös Kongossa.

Guineassa on tavattu ebolaa ensi kertaa sitten vuoden 2016. Kuvassa mitataan koulupojalta ruumiinlämpöä Guinean pääkaupungissa Conakryssa vuonna 2015.­

23.2. 18:41

Guinean eteläosassa hiljattain havaitut ebolatartunnat ovat maan hallituksen kokoamien tietojen mukaan levinneet eri puolille maata.

Kyse on Guinean ensimmäisistä ebolatapauksista sitten vuoden 2016. Länsi-Afrikan ebolaepidemia vuosina 2013–2016 alkoi Guineasta ja surmasi yhteensä 11 300 ihmistä Guineassa, Sierra Leonessa ja Liberiassa.

Se oli toistaiseksi pahin 1970-luvulla tunnistetun ebolaviruksen aiheuttama epidemia.

Punaisen Ristin työntekijät kantoivat ebolaepidemian uhria haudattavaksi Guinean Conakryssa tammikuussa 2015.­

Nyt Guinea on raportoinut ebolatartunnoista eteläiseltä Nzerekoren alueelta, sen naapurimaakunnasta Lolasta sekä kolmelta alueelta pääkaupunki Conakryn seudulta Atlantin rannikolta.

Viikonvaihteessa myös pohjoinen Siguirin maakunta liitettiin uusien ebola-alueiden joukkoon, kun pohjoisen pienestä Léron kaupungista löytyi etelästä kotoisin oleva ebolapotilas.

Vahvistettuja tai epäiltyjä tartuntoja on toistaiseksi virallisen tiedon mukaan runsaat 20 ja kuolonuhreja viisi. Laaja alueellinen leviäminen on saanut viranomaiset ja järjestöt varautumaan epidemian puhkeamiseen.

Koronavirusepidemiasta Guinea on selvinnyt toistaiseksi suhteellisen vähällä. Tartuntoja oli vahvistettu maanantaihin mennessä runsaat 15 000 ja kuolleita 86.

Uusista ebolatartunnoista on raportoitu myös Pohjois-Kivun alueelta Kongon demokraattisen tasavallan itäosasta, siis aivan eri puolelta Afrikkaa. Uutistoimisto Reutersin mukaan tiistaina siellä vahvistettiin seitsemäs kuolonuhri.

Viime kesänä voitetuksi julistettu Kongon ebolaepidemia oli järjestyksessä jo kymmenes Kongon itäosassa.

Ebola on verenvuotokuume, joka tarttuu potilaasta tai tämän eritteistä fyysisessä kontaktissa. Tauti ei siten leviä salamannopeasti, mutta se on erittäin tappava. Noin puolet sairastuneista kuolee.

Työtä ebolarokotteen kehittämiseksi on tehty vuosia, ja marraskuussa 2019 EU:n lääkevirasto antoi hyväksynnän ensimmäiselle, Kanadan terveysministerin johdolla kehitetylle rokotteelle. Yhdysvallat hyväksyi saman rokotteen kuukautta myöhemmin.

Seuraava, kaksivaiheinen ja myös pienille lapsille sopiva rokote sai hyväksynnät viime kesänä, ja lisää rokotteita on kehitteillä.

Ensimmäinen rokote otettiin hätäkäyttöön jo paljon ennen virallista hyväksyntää, kun Guineassa jaettiin vuonna 2015 yhteensä 16 000 rokotetta. Tämän jälkeen hätäkäyttö hyväksyttiin Kongossa, jossa on rokotettu ebolaa vastaan vuoden 2018 jälkeen kaikkiaan 345 000 ihmistä.

Määrät ovat mitättömiä verrattuna maiden väkilukuun. Kongossa asuu 87 miljoonaa ihmistä, Guineassa 12 miljoonaa. Niillä ei ole omia rokotevarastoja, ja Maailman terveysjärjestö WHO sekä YK:n lastenjärjestö Unicef aloittivat rokotevaraston keräämisen Geneveen vasta viime kuussa.

WHO sai viime viikolla kasaan 11 000 rokoteannosta, mutta niitä Guineaan lennättänyt kone joutui tekemään välilaskun Dakariin. Syynä oli Conakryn lentokentän pimentänyt usva, joka ei ole vesihöyryä vaan Harmattan-tuulten lennättämää Saharan hiekkapölyä.

Uutistoimistojen mukaan lento pääsi perille Guineaan tiistaina. Lisäksi Yhdysvallat on luvannut toimittaa 8 600 rokotetta omista varastoistaan.

WHO:n ohjelman mukaan ebolarokotetta kootaan Geneven hätävarastoon parin kolmen vuoden aikana yhteensä puoli miljoonaa annosta. Tarkoitus on rokottaa hoitajien lisäksi tartuntaketjuja niin, että jokaisen altistuneen noin 150 mahdollista kontaktia saisi rokotteen.

Guinean tartuntaketjuihin oli maanantaina nimetty 370 altistunutta, joten heidän mahdollisten kontaktiensa rokottaminen vaatisi noin 55 000 rokoteannosta. Mutta ketjut kasvavat, eikä rokotteita ole.

”On epätodennäköistä, että rokotetta saataisiin riittävästi kokonaisten alueiden tai maakuntien rokottamiseen”, Lääkärit ilman rajoja -järjestön koordinaattori Anja Wolz kommentoi järjestön verkkosivuilla.

”Tämä tarkoittaa, että rokotusvalinnat on perusteltava selvästi, jotta väärinkäsityksiltä ja yhteisöjen epäluottamukselta vältytään.”

Edellisen epidemian aikana tartunnan saaneet yrittivät salata oireitaan ja pakoilivat terveydenhuoltoa, koska tilapäissairaaloita pidettiin varmana surmanloukkuna. Wolzin mukaan tilanne saattaa nyt olla hieman parempi, sillä ebolan hoitoon on kehitetty myös lääkkeitä. Hoidosta on siten hyötyä potilaalle itselleen.

Uudet tartunnat saivat alkunsa, kun 51-vuotias sairaanhoitaja tuli terveysasemalle ripulin, oksentelun ja verenvuodon vuoksi Gouéckén pikkukaupungissa Nzerekoren pohjoispuolella 18. tammikuuta.

Potilas kuoli, ja hänen hautajaisistaan 1. helmikuuta lähti liikkeelle lukuisia tartuntoja.

Tamperelaisen Gibril Massaquoin sotarikossyytteitä käsittelevä Pirkanmaan käräjäoikeuden kokoonpano matkusti viime viikolla Guinean Nzerekoren maakunnan vastaiselle rajaseudulle Liberiaan kuulemaan tapauksen todistajia.

Tuomarit, syyttäjät ja puolustusasianajaja palasivat alkuviikosta Liberian pohjoisrajalta pääkaupunki Monroviaan.

Käräjäoikeuden puheenjohtaja Juhani Paiho (vas.) ja valtionsyyttäjä Tom Laitinen palasivat rikospaikkakatselmukselta pohjoisliberialaiseen Voinjaman kaupunkiin viime viikon torstaina.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat