Ihmisoikeus­järjestö Amnesty lakkasi kutsumasta Aleksei Navalnyita mielipide­vangiksi - Ulkomaat | HS.fi

Ihmisoikeus­järjestö Amnesty lakkasi kutsumasta Aleksei Navalnyita mielipide­vangiksi

Perusteena on vihanlietsonta yli kymmenen vuoden takaa. Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja sai tietää kattojärjestön päätöksestä sosiaalisesta mediasta.

Aleksei Navalnyi oikeussalissa Moskovassa 5. helmikuuta 2021.­

24.2. 13:03 | Päivitetty 24.2. 14:20

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on peruuttanut aiemman päätöksensä kutsua Venäjällä vangittua oppositiopoliitikkoa Aleksei Navalnyita mielipidevangiksi. Linjanmuutos liittyy Amnestyn mukaan Navalnyin vuosia sitten lausumiin kommentteihin, joita voi pitää vihapuheena.

Asiasta kertoi venäläinen verkkolehti Mediazona.

Amnestyn mukaan Navalnyin vanhat kommentit ovat ristiriidassa mielipidevangin aseman kanssa. Amnestyn kattojärjestön viestintä kommentoi HS:lle, että järjestö on tehnyt asiasta ”sisäisen ratkaisun”.

”Amnesty International teki sisäisen päätöksen lakata viittaamasta Aleksei Navalnyihin mielipidevankina liittyen hänen menneisyydessä antamiinsa lausuntoihin. Jotkut näistä kommenteista, joista Navalnyi ei ole julkisesti irtisanoutunut, ylittävät vihanlietsonnan kynnyksen. Tämä on ristiriidassa Amnestyn käyttämän mielipidevangin määritelmän kanssa”, kirjoitti Amnestyn viestintäpäällikkö Ruby Stockham HS:lle.

”Navalnyi ei ole meidän tietojemme mukaan tehnyt samanlaisia julistuksia viime vuosina, eikä tämä päätös muuta päätöstämme jatkaa taistelua Navalnyin välittömän vapauttamisen eteen ja pyrkimyksiä lopettaa poliittista vainoa, jota Venäjän viranomaiset häneen kohdistavat.”

Navalnyin kommentit, joihin Amnesty viittaa, ovat todennäköisesti vuodelta 2007. Tuolloin Navalnyi oli mukana perustamassa ”kansallista venäläistä vapautusliikettä” nimeltä Narod (Kansa).

Näiltä ajoilta Youtubesta löytyy video, jolla Navalnyi esittelee, miten kärpäsiin tepsii kärpäslätkä ja torakoita tallotaan kengillä. Sitten kuviin tulee kaukasialaisiin kansoihin kuuluvia miehiä, jolloin Navalnyi on ampuvinaan yhden heistä. Videolla viitataan terrorismiin.

Toisella videolla Navalnyi esiintyy hammaslääkärinä ja ehdottaa, että Venäjää haittaavat elementit poistettaisiin siististi ja tarkasti kuin mädät hampaat. Tämä viittaa Neuvostoliiton entisistä tasavalloista, varsinkin etelästä, tulevien laittomien siirtolaisten karkottamiseen.

Videoista on kertonut aiemmin esimerkiksi Ilta-Sanomat.

Arvostettu venäläis-amerikkalainen kirjailija Masha Gessen kutsui aiemmin helmikuussa Navalnyin asevideota puheenvuoroksi aseenkanto-oikeuden puolesta. Vain Navalnyi itse voisi kertoa, mitä videollaan todella tarkoitti.

Gessen kirjoittaa New Yorker -lehdessä Navalnyin läheistä avustajaa Leonid Volkovia lainaten, että Navalnyi katuu nyt videoitaan.

Volkov kommentoi Amnestyn päätöstä HS:lle Facebookissa. Volkovin mielestä järjestö on hairahtanut Venäjän valtiollisen RT-kanavan lokakampanjaan.

”Me näemme, että Russia Today [RT] järjesti valejakelun, johon nämä idiootit lähtivät mukaan. Me emme halua kommentoida idiootteja”, Volkov kirjoitti HS:lle.

Navalnyi käynnisti korruptionvastaisen poliittisen työnsä vuonna 2008, mutta hänellä oli tapana käydä kansallismielisten ja äärioikeiston suosimassa Venäläisten marssi -tapahtumassa vuoteen 2011 asti.

Osallistuminen herätti kummastusta, ja Navalnyi totesi HS:lle vuonna 2011 haluavansa, että siirtolaisuuden ongelmiin kiinnitettäisiin huomiota.

Hän kuitenkin lopetti marsseilla käymisen ja perusteli lopettamistaan HS:lle sanomalla, että tapahtumassa oli ”oikeita natseja ja yksinkertaisesti hulluja” mutta valtaosa saapui vastustamaan siirtolaisuutta.

Lue lisää: HS:n kirjeenvaihtajat ovat seuranneet Aleksei Navalnyita vuosikymmenen – millainen mies hän on?

Venäjän oppositiohahmot ovat ilmaisseet pettymyksensä Amnestyn päätökseen. Presidentti Vladimir Putinin hallintoa vastustava ihmisoikeusaktivisti ja šakkilegenda Garri Kasparov kirjoitti viestipalvelu Twitterissä, että Amnesty on häpäissyt itsensä alentumalla Kremlin työkaluksi.

Navalnyin tukijat ovat perustelleet Amnestyn päätöksen poliittista luonnetta sillä, että asiasta kertoi ensimmäisenä viestipalvelu Twitterissä yhdysvaltalaisen vasemmistolaisen pienjulkaisun Grayzonen toimittaja. Grayzone tunnetaan esimerkiksi Syyrian diktaattoria Bashar al-Assadia tukevista julkaisuistaan.

Mediazonalle nimettömänä puhunut Amnestyn työntekijä kertoi, että Navalnyin nimityksen perumista vastaan on ollut käynnissä ”koordinoitu kampanja”. Hän viittasi erääseen venäläiseen freelancetoimittajaan, joka on kirjoittanut Venäjän valtion omistamalle RT:lle sekä Grayzonelle.

HS kysyi Amnestyn kansainvälisen kattojärjestön tiedotuspäälliköltä, ovatko sosiaalisessa mediassa käydyt keskustelut vaikuttaneet Amnestyn päätöksen. Tiedotuspäällikkö ei vastannut kysymykseen. Hän ei vastannut myöskään HS:n pyyntöön kuvailla Amnestyn sisäistä päätöksentekoa.

Britannian yleisradioyhtiölle BBC:lle asiaa kommentoinut Amnestyn Venäjän- ja Euraasian-osaston tiedottaja Aleksandr Artemjev kertoi, että pyyntöjä mielipidevangin aseman peruuttamisesta tuli lukuisille Amnestyn kansallisille osastoille, myös Amnestyn pääsihteerille.

”Pyyntöjä tuli liikaa, me emme voineet vain jättää niitä huomiotta”, Artemjev sanoi.

Osassa näistä pyynnöistä lainattiin BBC:n mukaan nimenomaan RT:lle ja Grayzonelle kirjoittavan venäläisen freelancetoimittajan Twitter-viestejä.

Kyseinen toimittaja on kertonut ryhtyvänsä haukkumaan Navalnyita, jos näkee liian paljon tätä tukevia kirjoituksia. Tosin hän muistutti haukkuvansa Putiniakin.

Amnesty Suomen toiminnanjohtaja Frank Johansson sai kuulla kattojärjestön uudesta Navalnyi-linjauksesta keskiviikkona aamulla, kun hän alkoi saada asiasta yhteydenottoja sosiaalisessa mediassa.

”Toivoisin, että olisin saanut tiedon aikaisemmin, mutta näin isossa organisaatiossa on selvää, että viestintä joskus takeltelee.”

Johansson vastaa, ettei tunne nyt tehdyn päätöksen taustoja tarkemmin kuin että Amnestyn kattojärjestö on tutustunut Navalnyin vanhoihin lausuntoihin ja todennut niiden olevan ristiriidassa mielipidevangin määritelmän kanssa. Mielipidevanki ei saa koskaan yllyttää väkivaltaan, Johansson sanoo.

”Minusta on parempi, että tunnustamme oman virheellisen toimintamme, kun termi on Amnestyn itse keksimä ja itse käyttämä. Varsinaista työtä linjaamme Navalnyin vapauttamiseksi tämä päätöksen pyörtäminen ei muuta mitenkään.”

Amnestyn omassa viestinnässä mielipidevanki määritellään usein ihmiseksi, joka tulee vangituksi harjoittaessaan rauhanomaisesti laillisia oikeuksiaan. Toisinaan määritelmässä mainitaan myös se, että mielipidevanki ei ole saanut lietsoa vihaa tai väkivaltaa.

Amnesty on muuttanut ratkaisujaan aiemminkin. Marraskuussa 2018 järjestö peruutti Myanmarin Aung San Suu Kyille vuonna 2009 myöntämänsä ihmisoikeuslähettilään palkintoarvonimen, koska se katsoi, ettei tämä ollut pyrkinyt tekemään riittävästi ihmisoikeuksien hyväksi noustuaan Myanmarin johtoon vuonna 2016.

Nobelin rauhanpalkinnollakin palkitun Aung San Suu Kyin ei ole katsottu pyrkineen estämään Myanmarin muslimivähemmistöön rohyngyoihin kohdistunutta etnistä vainoa ja kansanmurhaa.

Armeija kaappasi vallan ja vangitsi Aung San Suu Kyin helmikuun alussa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat