Armenian pääministeri kieltäytyy eroamasta ja syyttää armeijaa vallankaappaus­yrityksestä, torstaina laajoja mielenosoituksia - Ulkomaat | HS.fi

Armenian pääministeri kieltäytyy eroamasta ja syyttää armeijaa vallankaappaus­yrityksestä, torstaina laajoja mielenosoituksia

Kriisin taustalla on Armenian kokema nöyryytys Vuoristo-Karabahin sodassa Azerbaidžania vastaan.

Oppositio vaati pääministeri Nikol Pašinjanin eroa mielenosoituksessa Jerevanissa viime lauantaina.­

25.2. 11:08 | Päivitetty 26.2. 8:57

Armenian puolustusvoimat vaati torstaina maan pääministerin Nikol Pašinjanin eroa. Pašinjan kertoi pitävänsä tätä sotilasvallankaappauksen yrityksenä ja erotti puolustusvoimien komentajan Onik Gasparjanin.

Pääministeri Pašinjan kehotti kannattajiaan kaduille osoittamaan tukeaan hänelle, mutta torstaina myös Pašinjanin vastustajat kokoontuivat pääkaupunki Jerevanin kaduille laajoihin mielenosoituksiin. Uutistoimisto AFP:n mukaan ainakin 30 000 ihmistä osoitti mieltään, heistä noin kolmannes edusti oppositiota ja kaksi kolmannesta pääministerin tukijoita.

Pitkään kytenyt kiista pääministeristä kärjistyi keskiviikkona, kun Pašinjan erotti Armenian puolustusvoimien pääesikunnan päällikön Tigran Hatšarjanin. Hatšarjan oli pilkannut Pašinjanin lausuntoja siitä, etteivät Venäjältä hankitut Iskander-ohjukset olleet osuneet kohteisiinsa sodassa. Venäjä on Armenian keskeisin ja suurin liittolainen.

Puolustusvoimien komentajan ero ei todellisuudessa astu voimaan ennen kuin Armenian presidentti vahvistaa sen. Uutistoimisto Armenpress kertoi torstaina illalla, että presidentti Armen Sarkissianilla on kolme vuorokautta aikaa joko vahvistaa ero tai jättää se vahvistamatta.

Nikol Pašinjan on saanut osakseen voimakasta arvostelua ja erovaatimuksia viime syksynä käydyn Vuoristo-Karabahin sodan takia.

Armenia jäi taisteluissa pahasti alakynteen Turkin aseistamaa Azerbaidžania vastaan. Sen seurauksena se joutui taipumaan nöyryyttävään tulitaukoon. Sopimus pakotti armenialaisjoukot vetäytymään Vuoristo-Karabahia ympäröiviltä alueilta, joita ne olivat miehittäneet vuodesta 1994.

Pääosa Vuoristo-Karabahista jäi sotaa edeltävään malliin armenialaisten hallintaan, vaikka kansainvälinen yhteisö pitää aluetta osana Azerbaidžania.

Pašinjan on kieltäytynyt eroamasta. Hän on sanonut että lähtee, jos häviää vaalit. Tämä tarkoittaisi käytännössä ennenaikaisten vaalien järjestämistä.

Vuoristo-Karabahin sodan lopettaneen tulitaukosopimuksen välittäjänä toimi Armenian tärkein liittolainen Venäjä. Venäjällä on Armeniassa alueellisia intressejä, koska sillä on maassa myös sotilastukikohta. Torstaina illalla Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoi, että tilanne on Armenian sisäinen, mutta kannusti kaikkia osapuolia pitäytymään väkivallasta.

Yhdysvaltain ulkoministeriön viesti ei juuri poikennut Putinin viestistä. Yhdysvallat painotti demokraattisen päätöksenteon tärkeyttä.

Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu puolestaan kommentoi tuomitsemalla vallankaappausyrityksen, kertoo AFP.

Armenian suurin oppositiopuolue Vauras Armenia varoitti iltapäivällä AFP:n mukaan, että Pašinjanilla on käsillä viimeinen hetki erota. Mikäli näin ei tapahdu, opposition mukaan tilanteesta voisi seurata sisällissota.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat