Venäläiselle tv-toimittajalle on käskemättäkin selvää, ettei Putinia kritisoida, osoittaa tuore väitöstutkimus - Ulkomaat | HS.fi

Venäläiselle tv-toimittajalle on käskemättäkin selvää, ettei Putinia kritisoida, osoittaa tuore väitöstutkimus

Venäläisessä valtajournalismissa ovat kiellettyjä juuri ne aiheet, joita Aleksei Navalnyi on penkonut, sanoo venäläisten tv-toimittajien työstä väitöskirjan tehnyt Salla Nazarenko.

Salla Nazarenko on tutkinut patriotismia Venäjän ja Georgian televisioissa.­

27.2. 2:00 | Päivitetty 27.2. 8:20

Venäjällä on käyty alkuvuonna kiihkeää infosotaa.

Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi julkaisi tammikuussa Youtube-kanavallaan videon ”Putinin palatsi”, jossa esitellään tsaarin ajoista vaikutteita saanutta miljardipalatsia.

Navalnyi väittää sen kuuluvan presidentti Vladimir Putinille, minkä Putin on kiistänyt. Paljastusvideo on herättänyt laajaa kiinnostusta, ja sitä on katsottu yli miljoona kertaa.

Helmikuussa Kreml iski takaisin Rossija 1 -päätelevisiokanavan Viikon uutiset -ohjelmassa, jota juontaa presidentin palkittu luottotoimittaja Dmitri Kiseljov.

Ohjelmassa Brysselin-kirjeenvaihtaja Anastasia Popova raportoi sensaatiotyyliin saksalaisesta talosta, jota Navalnyi vuokrasi toipuessaan myrkytyksestä. Toimittaja esitteli isoa mutta tavallisen näköistä keittiötä ja pulikoi talon uima-altaassa.

https://youtu.be/phExz7Me4Sk

”Vaikea ymmärtää, mihin yksi ihminen tarvitsee viittä makuuhuonetta”, Popova selosti. ”Ongelmana on, kenen rahoilla virallisesti työtön bloggaaja on vuokrannut nämä kaksi kerrosta?”

Tarkoituksena oli mustamaalata Navalnyita ja hänen ”luksuselämäntyyliään”, mutta jälkikäteen toimittajaa on syytetty muun muassa talon vuokran vääristelystä roimasti yläkanttiin.

Sellaista on patrioottinen journalismi valtion VGTRK-mediayhtiön omistamalla Rossija 1 -kanavalla, kun Venäjän valtiovaltaa yritetään häiritä ja murentaa. Tosiasioilla ei ole välttämättä niin väliä.

Toimittaja, viestinnän ammattilainen ja tietokirjailija Salla Nazarenko on tutkinut patriotismia Venäjän ja Georgian televisioissa yli kymmenen vuotta.

Pitkään Keski-Aasiassa ja Etelä-Kaukasiassa erilaisissa sananvapausjärjestöissä työskennellyttä Nazarenkoa alkoi kiinnostaa, voiko toimittaja ylipäätään olla objektiivinen, kun isänmaata uhataan.

”Venäjän strateginen narratiivi on ulkoinen uhka. Silloin toimittajatkin toimivat ympäristössä, jota potentiaalisesti uhataan. Onko toimittajan tehtävänä silloin puolustaa isänmaata vai toimivatko vanhat journalistiset ihanteet?”

Aiheesta valmistui hiljattain Tampereen yliopistoon väitöskirja, joka on parhaillaan esitarkastuksessa. Englanninkielisen tutkimuksen nimi on Patriots on Air – A Study of Russian and Georgian TV Journalism eli Patriootit lähetyksessä – tutkimus venäläisestä ja georgialaisesta tv-journalismista.

Nazarenko on haastatellut väitöskirjaansa kahdeksaa venäläistä ja kymmentä georgialaista tv-toimittajaa. Venäläiset toimittajat työskentelivät muun muassa Rossija 1 -televisiokanavalla, ja heidät hän haastatteli Moskovassa 2018.

Selvisi, että toimittajan työssä vaatimus patrioottisuuteen on epäsuoraa ja pääasiassa sanatonta. Patrioottisesta journalismista ei ole olemassa kirjallisia ohjeita tai tyylikirjoja, vaan Nazarenkon mukaan soveliaat toimintatavat vain ”tietää”.

Haastatelluille oli esimerkiksi itsestäänselvää, että tietyistä aiheista ei tehdä juttuja. Niihin kuuluvat muun muassa Putinin ja hänen lähipiirinsä kriittinen käsittely.

”Kiellettyjä aiheita ovat juuri ne, joista Navalnyi on tehnyt paljastuksia, kuten rahavirrat oligarkkien ja valtakeskittymän välillä.”

Kaksi venäläishaastateltavaa kertoi kokeneensa työssään painostusta.

”Mitä näkyvämpi toimittaja ja mitä suurempi yleisö, sitä tarkemmin hänen on pidettävä mielessään kansallinen intressi”, Nazarenko sanoo.

Valtion mediassa rummutetaan perinteisiä arvoja, militarismia sekä toisen maailmansodan sankaritarinoita ja uhrauksia.

Venäläiset tv-toimittajat tiedostivat, että jos valtion kanavan tyyli ei miellytä, voi siirtyä liberaalimediaan, kuten Eho Moskvyyn tai Dožd-televisiokanavalle. Työhön valtion mediassa sosiaalistuttiin, ja siihen sitouttivat hyvä palkka ja hyvät työehdot.

”Tosielämässä mitään kahtiajakoa patriootteihin ja liberaaleihin ei ole”, Nazarenko sanoo.

”Venäjällä on monta päällekkäistä todellisuutta. On aika yksilöllistä, miten toimittajat ratkaisevat epävapauden. Eivät he mitään marionetteja ole.”

Salla Nazarenko on opettanut journalismia muun muassa Moskovan valtionyliopistossa MGU:ssa. Opiskelijoista kukaan ei sanonut katsovansa televisiota.­

Nazarenkon mukaan valtion mediassa löytyy ”vapauden saarekkeita” esimerkiksi sosiaalipolitiikasta. Kriittisiä juttuja voi tehdä vaikkapa köyhyydestä.

Nazarenko kiinnitti huomiota haastateltaviensa kyynisyyteen, vaikka se tuskin on pelkästään venäläistoimittajien ominaispiirre. Rossija 1 -kanavan toimittaja kyseenalaisti ajatuksen vapaasta mediasta ylipäätään, kun ”aina on omistaja tai mainostaja, joka maksaa”.

Televisiolla on Venäjällä edelleen vaikutusvaltaa, vaikka katsojaluvut ovat olleet pitkään tasaisessa laskussa. Varsinkaan nuori sukupolvi ei kuluta aikaa tv:n ääressä.

Nazarenko on opettanut journalismia Moskovan valtionyliopistossa MGU:ssa, eikä hänen oppilaistaan kukaan katsonut televisiota.

Valtion tv-kanavat suoltavat ohjelmissaan puolueellista propagandaa, mutta katsojat eivät niele mitä tahansa.

”Venäläisillä on ollut aina kyky lukea mediaa. Se tulee Neuvostoliitosta. Televisioon on aika matala luottamus, vaikka sitä katsoisi kuinka paljon.”

Valtion käsitys isänmaallisuudesta ylipäätään eroaa usein kansalaisten ajatuksista.

”En minäkään mieti talvisotaa vaan muita asioita. Valtion tarjoama narratiivi ei ole välttämättä yhtenäinen kansalaisen käsityksen kanssa Suomessakaan.”

Salla Nazarenko

Aloittaa maaliskuussa viestintäsuunnittelijana Rajavartiolaitoksessa, kun ”viralliset prosessit” on käyty läpi.

Tehnyt Tampereen yliopistoon väitöskirjan patriotismista Venäjän ja Georgian televisioissa.

Työskennellyt useita vuosia eri sananvapausjärjestöissä Keski-Aasiassa ja Etelä-Kaukasiassa sekä toimittajana monissa medioissa.

Opettanut journalismia Moskovan valtionyliopistossa MGU:ssa ja Tampereen yliopistossa.

Toimii korruptiota vastustavan Transparency Internationalin Suomen-puheenjohtajana.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat