Räppärin tuomio romutti espanjalaisten uskoa sanan­vapauteen: Rasismista ei rangaista, mutta vallan­pitäjien arvostelusta joutuu vankilaan, sanoo opiskelija Nataxa - Ulkomaat | HS.fi

Räppärin tuomio romutti espanjalaisten uskoa sanan­vapauteen: Rasismista ei rangaista, mutta vallan­pitäjien arvostelusta joutuu vankilaan, sanoo opiskelija Nataxa

Katalonialaisen Pablo Hasélin twiitit toivat vankilatuomion, jonka peruste on terrorismin ihannointi.

”Vapauttakaa Hasél”, ”räppääminen ei ole rikos”, ”tasavalta niin kuin olisi jo”, luki mielenosoittajien kylteissä Barcelonassa maanantaina.­

28.2. 2:00 | Päivitetty 28.2. 17:42

Madrid

Räppärin vankilatuomio on suututtanut espanjalaisia puolustamaan sananvapautta kaduilla jo noin kymmenen päivän ajan.

Mielenosoitusaallon laukaisi Pablo Hasélin, oikealta nimeltään Pablo Rivadulla Durón, pidätys Katalonian Lleidassa tiistaina 16. helmikuuta.

Mielenosoitukset ovat keskittyneet vasemmistoideologiasta tunnetun Hasélin kotiseudulle Kataloniaan, mutta räppärin tuomio on saanut ihmisiä protestoimaan muuallakin Espanjassa.

Kuluneella viikolla mielenosoitukset rauhoittuivat, mutta uusia oli odotettavissa jälleen täksi viikonlopuksi.

Hasélin vankilatuomio oli monelle nuorelle viimeinen niitti, arvioi mielenosoituksiin osallistunut madridilainen Nataxa, 23.

”Kyse ei ole vain Pablosta. Se tosiasia, että Espanjassa vangittiin rapmuusikko, kuitenkin visualisoi ja konkretisoi sananvapausongelman, joka on kasvanut ja pahentunut viime vuosina”, sanoo Nataxa, joka monien muiden tavoin ei halua kuvaansa tai koko nimeään julkisuuteen vedoten omaan turvallisuuteensa.

Katalonialainen taiteilija Blackblock maalasi graffitiinsa kuningas Felipen kuvaa edellisen kuninkaan Juan Carlosin ja edesmenneen diktaattorin Francisco Francon rinnalle. Päissä törröttävien nuolten sulissa on tasavaltalaisuutta ja anarkismia kuvaavat värit.­

Nataxa on opiskelija ja huolissaan siitä, miten voimakkaasti ilmaisunvapautta Espanjassa rajoitetaan.

”Toisaalta vapaus on jakautunut epätasaisesti. Julkisuudessa voi sanoa rasistisia tai misogyynisiä asioita, jos sanat tulevat oikeiston tai vallanpitäjien suusta. Jos kritiikki kohdistuu vallanpitäjiin, seurauksena on tuomio. Mielestäni kyse on poliittisesta ja ideologisesta ajojahdista.”

Pablo Hasélia puolustavat mielenosoittajat nostivat kädet ilmaan poliisien lähestyessä Barcelonassa viime sunnuntaina.­

Vihapuheen rajoista on puhuttu Espanjan lehdistössä viime kuukausina paljon. Helmikuussa julkisuuteen nousi esimerkiksi Madridissa järjestetty uusfasistien kokoontuminen, jonka antisemitistisiä puheita Espanjan juutalaisyhteisöjen liitto on pyytänyt tutkittavaksi.

Pablo Hasél sai yhdeksän kuukautta vankeutta terrorismin ihannoinnista. Hän suorittaa tuomiotaan Ponentin vankilassa Lleidassa.

Hän sai ensimmäisen tuomionsa vastaavista rikoksista jo vuonna 2014, mutta välttyi tuolloin vankilalta korkeimman oikeuden päätöksellä. Hänellä ei ollut aiempaa rikostaustaa.

Ensimmäisen tuomionsa Hasél sai verkkoon ladatun musiikin sanoituksista. Niiden katsottiin ihailevan ja oikeuttavan terroristijärjestöjen toimintaa. Oikeuden päätöksessä korostettiin, että vaikka sanan- ja ilmaisunvapaus on kaikille kuuluva perusoikeus, vihapuheen ja terrorismia ihailevien sanoitusten ei voi kutsua kuuluvan tämän oikeuden piiriin.

Ihmiset osoittivat mieltään Pablo Hasélin puolesta Barcelonassa viime viikon lauantaina.­

Lopulta Hasélin veivät vankilaan 64 twiittiä vuosilta 2014–2016 ja yksi Youtubeen ladattu kappale. Niiden katsottiin ihannoivan terroristijärjestöjä, kuten baskiseparatistista Etaa ja kommunistista Grapoa, sekä loukkaavan monarkiaa ja Espanjan poliisivoimia.

Oikeus piti raskauttavimpina twiitteinä muun muassa Grapon johtohahmon Victoria Gómezin kuvan julkaisemista saatetekstillä: ”Mielenosoitukset ovat tarpeellisia mutta eivät tarpeeksi. Tukekaamme niitä, jotka vievät asiat pidemmälle.”

Hasél myös kuvasi kuningasperheen jäseniä loisiksi ja syytti kuningasperhettä rikollisista toimista sekä Guardia Civil -santarmeja kiduttamisesta.

Vankilatuomio tuli nimenomaan terrorismin ihannoimisesta, kun taas poliisin ja monarkian loukkaamisesta Hasél sai kymmenien tuhansien eurojen sakot. Oikeuden mielestä kuninkaan julkinen asema ei oikeuta henkilökohtaisiin loukkauksiin somekanavalla, jossa Hasélilla on 138 000 seuraajaa.

Ennen vangitsemistaan räppäri julkaisi uudelleen osan twiiteistä, jotka johtivat hänen tuomioonsa.

”Twiitit, joista minut vangitaan minuuttien tai tuntien sisällä. Kirjaimellisesti todellisuuden selittämisestä. Huomenna se voit olla sinä.”

Tällä viikolla Hasélin kotikaupungin Lleidan oikeus antoi räppärille vielä kahden ja puolen vuoden vankilatuomion todistajan uhkailusta. Tuomio ei ole lainvoimainen, koska Hasélilla on yhä oikeus valittaa siitä. Lisäksi hänelle on annettu puolen vuoden vankeustuomio toimittajaan kohdistuneesta aggressiosta, mutta sekään ei ole lainvoimainen.

Hasél ei astellut vankilaan vapaaehtoisesti, vaan hän sulkeutui vangitsemispäivänä tukijoidensa kanssa Lleidan yliopistoon. Poliisi otti hänet kiinni sieltä.

Poliisi kävi hakemassa Pablo Hasélin yliopistolta Lleidassa tiistaina 16. helmikuuta.­

Vangitsemisen jälkeen tukensa hänelle antoivat sadat espanjalaistaiteilijat, kuten elokuvaohjaaja Pedro Almodóvar ja näyttelijä Javier Bardem.

Myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on asettunut Hasélin tueksi. Järjestön mukaan kyse on ensimmäisestä räppäristä, joka joutuu Euroopassa vankilaan siksi, että sanoo, mitä ajattelee.

Hasél ei silti ole ensimmäinen espanjalaisräppäri, jolle on langetettu vankilatuomio kappaleidensa sanoitusten takia.

Mallorcalainen Valtònyc, oikealta nimeltään Josep Miquel Arenas Beltrán, pakeni kolmen ja puolen vuoden vankilatuomiota Belgiaan vuonna 2018. Tuomio annettiin muun muassa terrorismin ihannoinnin sekä monarkian loukkaamisen vuoksi.

Lue myös: Espanja koettelee sananvapautta: Räppäri joutuu vankilaan riimeistään, opiskelijaa uhkasi tuomio vitsailusta sosiaalisessa mediassa

Muutkin espanjalaistaiteilijat ovat törmänneet sananvapauden rajoihin.

Poliittisia vankeja kuvannut Santiago Sierran kuvateos määrättiin poistettavaksi Arco-nykytaidemessuilta vuonna 2018.

Juontaja-koomikko Dani Mateo sai vuonna 2019 syytteen niistettyään Espanjan lippuun sarkastisesta huumorista tunnetussa El Intermedio -tv-ohjelmassa. Lopulta syyte hylättiin.

Kataloniassa, Madridissa, Valenciassa, Baskimaassa ja muualla Espanjassa Hasélin tukimielenosoituksia organisoivat opiskelijat ja kansalaisaktivistiliikkeet, kuten Movimiento Antirrepresivo de Madrid ja katalonialainen Plataforma Llibertat Pablo Hasél.

Madridissa suurin, tuhansia ihmisiä kerännyt mielenosoitus järjestettiin Puerta del Solin keskusaukiolla, jossa pidätettiin 19 mielenosoittajaa.

Pablo Hasélin kannattajat nostivat kätensä ilmaan hänen tuekseen Madridissa viikko sitten lauantaina.­

Hasélin tukimielenosoitukset ovat jakaneet espanjalaisia. Barcelonassa protestit johtivat muun muassa kauppojen ryöstöihin, roskisten polttamiseen ja liiketilojen tuhoamiseen. Vahingot nousevat satoihin tuhansiin euroihin. Vaikka monet pitävät räppärin tuomiota kovana, harvat puolustavat vandalismia.

Madridin mielenosoitukset ovat tauonneet, mutta Marco Fernández Movimiento Antirrepresivo de Madrid -liikkeestä sanoo, että protestit eivät lopu tähän.

Poliisi löi Pablo Hasélia puolustavaa mielenosoittajaa Madridissa keskiviikkona 17. helmikuuta.­

Varastotöitä tekevän Fernándezin mukaan kaduille ovat lähteneet Espanjassa kaikenlaiset ihmiset yliopistoväestä työläisiin. Suurin osa mielenosoittajista on ollut nuoria aikuisia, mutta 29-vuotiaan madridilaisen mielestä kyse ei ole nuorten huliganismista.

”On toki totta, että ihmiset ovat vihaisia ja turhautuneita. Elämme Espanjassa ikuista kriisiä. Heillä ei ole työtä, heillä on nälkä, ja heidän ääntään ei kuulla. Pitkään kertynyt jännite purkautuu joskus väkivaltana, mutta aggressioiden laukaisijana on yleensä ollut poliisi.”

Espanjan nuorisotyöttömyysaste on noin 40 prosenttia.

Mielenosoituksissa ympäri Espanjaa on loukkaantunut kymmeniä, myös poliiseja. Eräs nainen menetti silmänsä Katalonian poliisin Mossos d’Esquadran ampuman kumiluodin vuoksi Barcelonassa.

Fernándezin mielestä poliisin voimankäyttö on ollut ylimitoitettua Madridissakin.

Mielenosoittajat ja Katalonian poliisi Mossos d’Esquadra ottivat yhteen Barcelonassa viime viikon lauantaina.­

”Meidät ympäröitiin lukemattomilla poliisiautoilla, ja lisäksi meitä valvottiin lennokeilla. Ihmisiä vaadittiin todistamaan henkilöllisyytensä. Onko se mielipiteen ilmaisun vapautta?”

Fernández arvostelee Espanjan kansalaisturvallisuuden suojelulakia, joka tunnetaan paremmin nimellä suukapulalaki, ley mordaza.

Vuonna 2015 laadittu laki antaa poliisille vapauden hajottaa mielenosoitukset. Se myös estää poliisien valokuvaamisen. Poliisien ohjeiden uhmaamisesta voi saada 600–30 000 euron sakot, ja koronaviruspandemian aikana sakkoja on jaettu lain puitteissa ennätysmäärä.

Yksi pääministeripuolue sosialistien lupauksia ennen valtaan nousua oli muuttaa sallivammaksi lakia, joka on saanut osakseen kansainvälistäkin arvostelua, mutta ainakin toistaiseksi se on pidetty lähes ennallaan.

”Me uskomme, että ainoa tapa saada muutos tilanteeseen on ilmaista mielipiteemme kaduilla”, Fernández sanoo.

Lue myös: ”Hakkaa päälle!” kannustivat Espanjan poliisijoukkojen kannattajat Kataloniaan lähtijöitä – valtion poliisin väkivalta periytyy diktatuurista eikä yllätä

Marco Fernández ja kymmenet muut Movimiento Antirrepresivo de Madrid -liikkeen jäsenet kerääntyivät tällä viikolla kulttuuri- ja kansalaiskeskukseen vallatussa talossa Vallecasin kaupunginosassa pohtimaan jatkoa mielenosoituksille.­

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat