Kiina ryhtyi mustamaalaamaan seksuaalisesta väkivallasta kertoneita uiguurinaisia - Ulkomaat | HS.fi

Kiina ryhtyi mustamaalaamaan seksuaalisesta väkivallasta kertoneita uiguurinaisia

Kiinan viranomaiset ovat muun muassa paljastaneet arkaluonteisia terveystietoja naisista, jotka ovat kertoneet keskitysleirien järjestelmällisestä seksuaalisesta väkivallasta.

Kiinan ”koulutuskeskukseksi” kutsuma uiguurien keskitysleiri Dabachengissä Xinjiangin autonomisella alueella Kiinassa.­

1.3. 17:12

Kiina on käynnistänyt ennennäkemättömän aggressiivisen kampanjan mustamaalatakseen uiguurinaisia, jotka ovat kertoneet heihin kohdistuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä uiguurivähemmistölle perustetuissa keskitysleireissä.

Kiinan viranomaiset ovat paljastaneet julkisuudessa nimet naisille, jotka ovat kertoneet kansainväliselle medialle kokemuksistaan seksuaalisen väkivallan uhreina Kiinan pystyttämillä keskitysleireillä. Uutistoimisto Reutersin mukaan Kiina on myös julkistanut naisten terveystietoja liittyen muun muassa heidän hedelmällisyyteensä sekä syyttänyt osaa naisista avioliiton ulkopuolisesta seksistä.

Kiinan viranomaiset pitävät tietoja todisteina naisten heikkoluonteisuudesta ja siitä, ettei heidän todistuspuheenvuoroihinsa voi luottaa.

HS kertoi helmikuussa BBC:n haastattelemista uiguurinaisista, jotka kertoivat yksityiskohtia järjestelmällisestä seksuaalisesta hyväksikäytöstä Kiinan perustamilla keskitysleireillä.

Viime viikolla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Wang Wenbin esitteli kuvia todistajista, jotka olivat kertoneet seksuaalisesta hyväksikäytöstä Xinjiangissa, Reuters kertoo.

Yhden todistajanlausunto oli tiedottajan mukaan ”valheita ja huhua”, koska nainen ei ollut kertonut kokemuksistaan aiemmissa haastatteluissa. Tiedottaja oli paljastanut yksityiskohtia kyseisen naisen hedelmällisyyteen liittyen.

Aiemmin tammikuussa kiinalaiset viranomaiset sanoivat, että yhdellä ulkomaiselle medialle puhuneella naisella on kuppa. Viranomaiset myös esittelivät kuvia naisen terveystiedoista.

Xinjiangin hallinnon viranomainen puolestaan mustamaalasi toista todistuspuheenvuoron esittänyttä naista viime viikolla sanomalla, että oli tehnyt aviorikoksia.

”Jokainen tietää hänen alhaisen luonteensa. Hän on laiska ja pitää mukavuuksista, hänen yksityiselämänsä on sekaisin, hänen naapurinsa sanovat, että hän teki aviorikoksen ollessaan Kiinassa”, viranomainen oli sanonut Reutersin mukaan.

Viime viikolla Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Hua Chunying twiittasi neljän nimetyn naisen kuvat ja syytti heitä valehtelijoiksi.

Kiina on joutunut vastaamaan kasvavaan kritiikkiin uiguureille ja muille vähemmistöille rakennettuja keskitysleirejä kohtaan. Alun perin Kiina kiisti leirien olemassaolon, mutta on sittemmin kertonut perustaneensa uiguureille uudelleenkoulutusleirejä. Leireillä on Kiinan mukaan tarkoitus kitkeä ääriajattelua ja parantaa uiguurivähemmistön työllistymismahdollisuuksia.

Selitykset eivät ole vakuuttaneet monia tutkijoita, ihmisoikeusjärjestöjä tai ulkovaltoja, jotka vaativat pääsyä leireille. Yhdysvallat määritteli alkuvuodesta uiguurien kohtelun kansanmurhaksi, ja Kanada seurasi perässä helmikuussa.

Reutersin mukaan Kiina on nyt käynnistänyt vastakampanjan, mikä kertoo Kiinan kasvavasta pelosta, ettei kommunistinen puolue enää kykene pitämään hallinnassa julkisuuskuvaa uiguurien tilanteesta.

”Yksi syy sille, että kommunistinen puolue on niin huolissaan naisten todistuspuheenvuoroista on se, että se vetää mattoa alta alkuperäiseltä perustelulta, joka oli terrorismin vastustaminen”, Kiinan historian professori James Millward Georgetownin yliopistosta kertoi Reutersille.

”Se tosiasia, että leireillä on niin paljon naisia [ - - ] jotka eivät ole vähääkään väkivaltaisia ihmisiä, se osoittaa, että tällä ei ole mitään tekemistä terrorismin kanssa.”

Kiina on kieltäytynyt kertomasta tarkkoja lukuja ihmisistä, jotka on pakotettu leireille. YK:n arvion mukaan jopa miljoona uiguuria ja muiden vähemmistökansojen edustajia on viety leireille Xinjiangin alueelle.

Uiguurien kohtelun määritteleminen kansanmurhaksi saattaa johtaa Kiinaan kohdistuviin talouspakotteisiin. Myös Pekingin talviolympialaisten boikotointia vuonna 2022 on vaadittu.

Kiina ei ole päästänyt YK:n riippumattomia tarkkailijoita Xinjiangin internointileireille. Myös toimittajilta ja diplomaateilta on evätty alueen riippumaton tarkkailu – ainoastaan hallinnon tiukasti ohjastamat matkat Xinjiangissa ovat sallittuja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat