Maiden kuolin­lukujen vertailu ei ole mielekästä, sanoo virustutkija Ville Pimenoff: Samasta syystä Suomen synkät itsemurha­luvut saattavat olla silkka myytti - Ulkomaat | HS.fi

Maiden kuolin­lukujen vertailu ei ole mielekästä, sanoo virustutkija Ville Pimenoff: Samasta syystä Suomen synkät itsemurha­luvut saattavat olla silkka myytti

Geneetikko ja virustutkija Ville Pimenoff muutti Tukholmaan juuri ennen koronapandemian alkua. Nyt hän tutkii koronaviruksen pitkäaikaisia vaikutuksia ihmiseen.

Virustutkija, tohtori Ville Pimenoff pitää etäluentoja kotoaan Tukholman Östermalmilla huippuyliopisto Karoliinisen instituutin lääketieteen opiskelijoille.­

3.3. 2:00 | Päivitetty 3.3. 7:10

Tukholma

Kaupunkikoti on muuttunut luentosaliksi.

Luentoa pitää geneetikko ja virustutkija Ville Pimenoff, joka istuu tietokoneensa ääressä kodissaan Tukholman Östermalmilla.

Pimenoffin puheet välittyvät internetin kautta noin kolmellesadalle Karoliinisen instituutin lääketieteen opiskelijalle, joille tutkija pitää peruskursseja muun muassa mikrobiologiasta ja infektiotaudeista.

Haastattelupäivänä etäluentoja riittää aamusta pitkälle iltapäivään.

Suomalaistutkija päätyi Tukholmaan runsas vuosi sitten, kun hänet houkuteltiin mukaan instituutin tutkimusprojektiin, joka oli niin kiinnostava, että Pimenoff pakkasi laukkunsa ja muutti Espanjan Barcelonasta Ruotsiin.

Tarkoituksena oli tutkia sitä, miten ihmiset altistuvat koko elämänsä aikana erilaisille terveyteen vaikuttaville tekijöille, kuten ilmansaasteille, viruksille ja bakteereille.

Pari viikkoa Tukholmaan muuton jälkeen suunnitelmat muuttuivat. Koronaviruspandemia oli alkanut.

”Voin sanoa, että en suosittele kenellekään muuttoa uuteen maahan juuri ennen pandemian alkua”, Pimenoff toteaa.

Tukholmaan ja sen ihmisiin tutustuminen jäi vähiin, kun alkoi eristäytymisen ja etätöiden aikakausi. Pimenoffin tutkimusprojektissa ryhdyttiin keskittymään koronavirukseen.

”Asiat muuttuivat nopealla syklillä, eikä tarkoituksena ollut tutkia sars-viruksia, mutta lisäsimme alkuperäiseen tutkimussuunnitelmaamme koronan ja sen vaikutukset, koska sillä tulee olemaan moninaisia merkityksiä terveyteen ja elinikäiseen altistumiseen.”

Pimenoff on mukana myös Suomen valtioneuvoston kanslian tutkimusraportin laatineessa asiantuntijaryhmässä, jonka tavoitteena on esitellä päättäjille viimeisintä koronaan liittyvää tutkimustietoa.

Tukholma on tutkijalle kiinnostava kotipaikka juuri koronaepidemian näkökulmasta, koska Ruotsi erottuu koronatartuntojen ja tautiin liittyvien kuolemien määrässä muista Pohjoismaista.

Lukujen vertaaminen maiden välillä ei tosin ole Pimenoffin mukaan toistaiseksi mielekästä.

Esimerkiksi maiden välisiä kuolinlukuja on vertailtu pandemian aikana jatkuvasti. Se voi kuitenkin johtaa harhaan, sillä eri maat tilastoivat kuolemia eri tavoin.

”Esimerkiksi Suomeen viitataan usein, että meillä on korkeat itsemurhaluvut, mutta se ei pidä siinä mielessä paikkaansa, että muissa maissa ei välttämättä tilastoida tällaisia kuolleisuuskategorioita kovin tarkkaan.”

Koronakuolemien suhteen aineistoja on toistaiseksi vaikea saada täysin vertailukelpoisiksi.

”Luvut tarkentuvat vasta myöhemmin, nyt olemme vielä keskellä pandemiaa”, Pimenoff sanoo.

Yksi hyvä vertaileva mittari on kuitenkin ylikuolleisuus. Eli se, miten paljon koronaepidemia on nostanut eri maiden kokonaiskuolleisuutta.

Ruotsissa paljon huomiota sai tuore selvitys, jonka mukaan ylikuolleisuus Ruotsissa oli vuonna 2020 alhaisempi kuin suurimmassa osassa Euroopan maita.

Lue lisää: Tutkija vertaili kuolleisuutta pandemian aikana: Ruotsi kuuluu vähimmällä selvinneisiin Euroopan maihin

Pimenoffin mukaan ruotsalaisselvityksestä ei voi vielä vetää johtopäätöksiä siitä, miten hyvin epidemian torjunnassa on onnistuttu.

Ylikuolleisuus itsessään on luotettava mittari, koska kokonaiskuolleisuuden mittaamisen käytännöt ovat selkeät. Koronapandemian suhteen ylikuolleisuuden vertailuun maiden välillä tarvitaan kuitenkin vielä aineistoa, joka on kerätty nykyisestä pandemiasta pidemmältä aikaväliltä.

”Ylikuolleisuuteen Euroopassa on tulossa tarkentavia tutkimuksia, kun pandemia on ohi. Ylikuolleisuuden tarkasteluun vaikuttaa niin monta osatekijää, ja jos niitä ei ota huomioon, lopputuloksissa saattaa näkyä poikkeamia pelkästään maiden ajallisista epidemiatilanteen eroista johtuen.”

Pimenoff kollegoineen julkaisi lokakuussa tutkimuksen, joka osoitti, että Tukholman alueen kuolleisuus oli merkittävästi aiempia vuosia suurempaa kevään epidemian alusta alkaen. Huhtikuusta toukokuuhun kuolleisuus oli Tukholmassa yli 20 prosenttia aiempia vuosia suurempaa. Lisäksi tutkijat havaitsivat, että jopa 25 prosenttia covid-19-tautiin liittyvistä kuolemista jäi epidemian alussa kirjaamatta.

Tutkijaryhmä vertaili Tukholman alueen kuolleisuuslukuja kymmenen aiemman vuoden keskiarvoihin.

Ruotsissa huomiota saaneessa selvityksessä vertailtiin neljän aiemman vuoden keskiarvoja koko maassa muihin Euroopan maihin.

Pimenoffin mukaan ylikuolleisuus on toistaiseksi hyvä mittari epidemian alkuvaiheen tarkasteluun, mutta pidemmän ajan vertailu vielä puuttuu. Siksi hän ei pidä ruotsalaisselvitystä vielä lopullisena totuutena pandemian vaikutuksista.

Pimenoff on tutkinut myös ylikuolleisuutta pidemmällä aikavälillä, mutta tutkimusta ei ole vielä vertaisarvioitu, joten hän ei voi puhua siitä tarkemmin.

Viitteitä on kuitenkin siitä, että kuolleisuus olisi pysynyt Ruotsissa aikaisempien vuosien tasolla myös ensimmäisen aallon jyrkän nousun jälkeen.

”On ajateltu, että ensimmäisen aallon jälkeen kuolleisuudessa tulee alijäämää, koska kuolleisuus on ollut korkeampaa iäkkäämpien ja heikompien osalta. Nyt on kuitenkin indikaattoreita, että kuolleisuus ei laskisi aikaisempien vuosien keskiarvoa alemmalle tasolle ensimmäisen aallon jälkeen. On mielenkiintoista nähdä, pitääkö tämä paikkansa.”

Suomen ja Ruotsin epidemiatilanteen vertaaminenkin on ongelmallista, Pimenoff sanoo. Niin erilaisia ovat vaikkapa Helsingin ja Tukholman alueet.

”Tukholma on iso ja monenkirjava populaatiokeskittymä, joka on dynamiikaltaan erilainen kuin Helsinki. Tukholma myös altistui epidemialle alkuvaiheessa eri tavoin kuin Helsinki.”

Pimenoff viittaa muun muassa siihen, kuinka vuosi sitten jopa 150 000 ruotsalaista matkusti hiihtolomillaan Alpeille ja moni palasi kotiin tartunnan kanssa.

Joudumme elämään koronaviruksen kanssa vielä pitkään, Pimenoff sanoo. Vaikka rokotuksissa onnistuttaisiin, virus jäänee kiertämään ihmiskunnassa kausiluontoisena infektiona. Sitä emme vielä tiedä, millainen koronavirus maailmassa kiertää vaikkapa viiden vuoden kuluttua.

”Jokseenkin varmaa on, että se on geneettisesti hieman erilainen verrattuna koronaviruksiin, joita nyt havaitaan.”

Aiemmassa tutkimuksessaan Pimenoff on selvittänyt muun muassa papilloomaviruksen evoluutiota. Papilloomaviruksen ärhäkästi syöpää aiheuttava variantti todennäköisesti tarttui ihmiseen, kun ihminen harrasti seksiä neandertalilaisen kanssa joskus 60 000–120 000 vuotta sitten.

Papilloomavirus, kuten koronaviruskin, mutatoituu jatkuvasti. Viruksen evoluution tarkastelu onkin tärkeää esimerkiksi rokotusten kannalta.

Viime aikoina Pimenoff on seurannut mielenkiinnolla tutkimusta, joka antaa viitteitä siitä, että noin 5 000–25 000 vuotta sitten väestössä saattoi levitä koronavirusta muistuttava patogeeni. Tutkimus on vielä kesken, mutta se voi avata kiinnostavan näkymän koronaviruksen evoluutioon.

”Tällaiset patogeenit eivät ole mikään uusi asia”, Pimenoff sanoo.

Koronaepidemian takia Ville Pimenoff ei ole ehtinyt tutustua Tukholman kaupunkielämään kovinkaan syvällisesti. Vapaa-aika on kulunut muun muassa kaupungin ulkopuolella retkeillessä. Taustalla näkyy Östermalmin kauppahalli.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat