Media: Saksan kotimaan­tiedustelu epäilee suurinta oppositio­puoluetta AfD:tä ääri­oikeistolaisesta toiminnasta - Ulkomaat | HS.fi

Media: Saksan kotimaan­tiedustelu epäilee suurinta oppositio­puoluetta AfD:tä ääri­oikeistolaisesta toiminnasta

Tiedustelupalvelun uusi luokitus oikeuttaa viranomaiset tarkkailemaan AfD:n poliitikkoja uusilla keinoilla ja värväämään tiedonantajia.

Alexander Gauland, AfD:n kunniapuheenjohtaja, on ollut toistuvasti huomion kohteena maahanmuuttajia ja Saksan historiaa koskevien lausuntojensa takia.­

3.3. 14:08

Berliini

Saksan kotimaantiedustelu asettaa maan suurimman oppositiopuolueen AfD:n (Vaihtoehto Saksalle) epäillyksi äärioikeistolaisesta toiminnasta, saksalaisviestimet kertoivat keskiviikkona. Viranomainen itse ei vahvistanut asiaa.

Berliinissä ilmestyvän Tagesspiegelin mukaan kotimaantiedustelun johtaja Thomas Haldenwang on ilmoittanut osavaltioiden tiedusteluviranomaisille, että AfD:n luokittelua koskeva muutos on tehty 25. helmikuuta.

Tiedustelupalvelun luokituksen on jo pitkään arvioitu muuttuvan koskemaan koko puoluetta. Kerta on ensimmäinen, kun Saksan liittopäivillä edustettuna oleva puolue joutuu kokonaisuudessaan epäillyksi ääriliiketoiminnasta.

Uusi luokitus oikeuttaa tiedusteluviranomaisen käyttämään puolueen tarkkailussa muun muassa puhelinvalvontaa ja värväämään puolueesta tiedonantajia.

Puolueen keskeisiä henkilöitä ja heidän viestintäänsä voidaan tarkkailla salaa ilman erillistä oikeuden päätöstä.

”Epäilty tapaus” tarkoittaa Saksan laissa organisaatiota, joka ei ilmiselvästi ole ääriliike mutta jossa on riittävän painavia todellisia viitteitä ääritoiminnasta.

Osaa AfD:stä on epäilty jo aiemmin perustuslain vastaisesta toiminnasta.

AfD:n sisälle perustettu maahanmuuttokielteinen ”siipi” lakkautti itsensä noin vuosi sitten, koska se joutui kotimaantiedustelun tarkkailuun eli ”epäillyksi tapaukseksi”.

Nyt koko puoluetta koskee mediatietojen mukaan sama epäily. Der Spiegel -lehden mukaan kotimaantiedustelun AfD:tä koskeva raportti on tuhatsivuinen. Siihen on kerätty vuoden 2019 alusta lähtien aineistoa, joka todistaa demokraattisen toiminnan vastaisuudesta puolueessa.

Puolueen eduskuntaryhmän johtaja Alice Weidel ilmoitti Twitterissä, että puolue ryhtyy oikeustoimiin tiedusteluviranomaisen luokitusta vastaan.

Weidelin mukaan kotimaantiedustelun toiminta on poliittista, ja on huomionarvoista, että luokitus annetaan vaalivuonna.

Puolueen kansanedustaja Tino Chrupalla arvosteli keskiviikkona kotimaantiedustelua Twitterissä. Hänen mukaansa viranomainen puuttuu puolueiden väliseen asetelmaan valtiollisin keinoin vahingoittaakseen AfD:tä.

”Tämä on ainutkertaista Saksan historiassa”, hän kirjoitti.

Tino Chrupalla on AfD:n kansanedustaja.­

Kansanedustaja Björn Höcke oli viime vuonna lakkautetun AfD:n äärioikeistolaisen siiven kantavia voimia.­

AfD:ssä on vuoden 2019 tilaston mukaan vajaat 35 000 jäsentä. Kotimaantiedustelun viime vuonna ilmestyneen raportin mukaan äärioikeistolaiseksi epäiltyjä on Saksassa runsaat 32 000, joista väkivaltaan valmiita on 13 000.

Näin ollen epäiltyjen äärioikeistolaisten määrä Saksassa kaksinkertaistuu kertaheitolla, sanomalehti Süddeutsche Zeitung huomautti.

Saksan kotimaantiedustelu seuraa niin äärioikeistoa, äärivasemmistoa kuin islamistejakin. Erityisesti Saksan historian, niin natsidiktatuurin kuin DDR:n, takia perustuslainvastaista toimintaa seuraa suuri joukko viranomaisia.

AfD:n yhteyksistä äärioikeistoon on ollut viitteitä näkyvissä jo pitkään.

HS haastatteli 24. helmikuuta Lisa Licentia -nimimerkkiä käyttävää somevaikuttajaa, joka viime vuonna tv-dokumentissa paljasti AfD:n tiedottajan Christian Lüthin maahanmuuttajavihamieliset puheet kätketyn mikrofonin avulla. Lüth joutui jättämään tehtävänsä tv-dokumentin tultua julki.

Lue lisää: Kaksi entistä sisäpiiriläistä kertoo HS:lle Saksan äärioikeiston toiminnasta, vaikka he joutuvat olemaan varuillaan koko loppuelämänsä

Licentia kertoi HS:lle, että AfD:n politiikot ovat tarjonneet hänelle rahaa maahanmuuttajavihamielisten puheiden levittämisestä sosiaalisessa mediassa.

AfD järjesti Dresdenin pommituksen muistotilaisuuden Dresdenissä 13. helmikuuta. Tilaisuuteen osallistunut Tino Chrupalla on sanonut julkisuudessa, että pommituksen saksalaisuhrien määrää on pienennelty.­

AfD:n kannatus on ollut viime aikoina mielipidetiedustelun mukaan useita prosenttiyksiköitä alhaisempi kuin vuoden 2017 vaaleissa, joissa puolue pääsi parlamenttiin 12,6 prosentin kannatuksella.

Entisen DDR:n alueella kannatus on ollut niin valtakunnallisissa kuin alueellisissa vaaleissa selvästi suurempi.

Seuraavat liittopäivävaalit pidetään Saksassa 26. syyskuuta.

Koronaviruskriisissä AfD on arvostellut voimakkaasti koronasulkuja. Koronatoimien vastaista mielialaa on Saksassa paljon, mutta AfD ei ole onnistunut toistaiseksi kanavoimaan sitä kannatuksekseen.

Puolue on jo pitkään riidellyt sisäisesti juuri äärioikeistoyhteyksien takia, minkä arvioidaan heikentäneen sen suosiota.

Viime vuonna puolue erotti äärioikeistosiiven keskeisiin hahmoihin kuuluneen Andreas Kalbitzin, koska julkisuudessa levisi kuvia hänen vuosien takaisesta osallistumisestaan natsihenkisen järjestön toimintaan.

Kalbitz kertoi HS:n haastattelussa, että äärioikeistosiipeen kuuluneiden poliitikkojen yhteydenpito ja poliittinen yhteistyö jatkuvat, vaikka viranomaistarkkailun takia siipi lakkautettiinkin.

Andreas Kalbitz on erotettu puolueesta äärioikeistoyhteyksien takia.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat