Valko-Venäjän Tsihanouskaja: Tavoitteena uudet vaalit jo syksyllä, Suomelta tukea tavoitteelle - Ulkomaat | HS.fi

Valko-Venäjän Tsihanouskaja: Tavoitteena uudet vaalit jo syksyllä, Suomelta tukea tavoitteelle

Helsingissä vieraillut oppositiojohtaja valoi uskoa neuvotteluratkaisuun vaikka ”Kreml päättikin tukea väkivaltaa”.

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja Helsingissä 3. maaliskuuta 2021.­

3.3. 18:15 | Päivitetty 3.3. 19:55

Valko-Venäjän itsevaltaisen presidentin Aljaksandr Lukašenkan viime elokuun presidentinvaaleissa haastanut ja tämän jälkeen maanpakoon lähtenyt Svjatlana Tsihanouskaja sanoo uskovansa yhä neuvotteluratkaisuun Valko-Venäjän kriisin ratkaisussa. Tavoitteekseen hän kertoo uusien vaalien järjestämisen Valko-Venäjällä jo ensi syksynä.

Tsihanouskaja tapasi nelipäiväisellä Suomen-vierailullaan muun muassa presidentti Sauli Niinistön, pääministeri Sanna Marinin ja ulkoministeri Pekka Haaviston.

”Olimme yksimielisiä siitä, että ainoa tie ulos Valko-Venäjän poliittisesta ja humanitaarisesta kriisistä ovat uudet vaalit ja että niiden järjestämiseksi on aloitettava neuvottelut”, Tsihanouskaja sanoi haastattelussa Helsingissä keskiviikkona tapaamisten jälkeen.

”Paras paikka näille kansan ja hallinnon välisille neuvotteluille on Ety-järjestö ja niihin toivomme mukaan Venäjää, Ukrainaa ja muita naapurimaitamme. Kuten Suomea, jolla on kokemusta yhteistyöstä idän ja lännen välillä.”

Tsihanouskajan mukaan Suomen johto sanoi tukevansa EU:n uusia Valko-Venäjän vastaisia pakotteita ja ”arvioivansa uudelleen yhteistyötä sellaisten yhtiöiden kanssa, jotka tukevat Lukašenkan hallintoa”.

Lukašenka voitti epärehellisinä pidetyt vaalit ja jatkaa neljännesvuosisadan mittaista uraansa Valko-Venäjän valtiaana. Tsihanouskajan mukaan presidentin todellinen kannatus Valko-Venäjällä on olematon ja hänen todellinen turvansa on tuki, jonka Venäjän presidentti Vladimir Putin hänelle viime syksynä antoi.

”Eihän Lukašenkalla mitään muuta tukea olekaan. Mutta Venäjän tuki on tärkeä paitsi hänelle myös koko Valko-Venäjälle. Valitettavasti Kreml on päättänyt ettei se tue Valko-Venäjän kansaa, mutta on muistettava, etteivät Kreml ja Venäjä ole sama asia.”

”Me haluamme vuoropuhelua mutta mitään suoria kontakteja Venäjän hallintoon ei ole ollut. Sääli, että Putin päätti tukea väkivaltaa. Mutta kyse ei ole idän ja lännen välisestä taistelusta vaan menneisyyden ja tulevaisuuden välisestä taistelusta. Lukašenkan mainostama vakaus edustaa menneisyyttä, me tarvitsemme kehitystä.”

Putin painosti syyskuussa Lukašenkan uudistamaan Valko-Venäjän perustuslain niin, että täysin presidentinvaltaisesta järjestelmästä luovutaan ja parlamentti saa todellista valtaa. Lukašenka myötäili ajatusta mutta ei ole kiirettä pitänyt. Presidentti on antanut ymmärtää, että uudesta perustuslaista voitaisiin päästä äänestämään vuonna 2022.

Oppositio on pitänyt koko lakiuudistusta Lukašenkan hämäyksenä, viivyttelynä ja keinona roikkua vallassa viimeiseen saakka.

Tsihanouskajan aikataulu onkin huomattavasti ripeämpi kuin Lukašenkan hahmotelmat.

”Tavoitteenamme on yhä uudet vaalit ensi syksynä”, Tsihanouskaja sanoo. Hän on ilmoittanut aiemmin, ettei aio asettua uudelleen ehdolle. Helsingin-vierailun aikana hän tosin suostui sanomaan, että ”koskaan ei pidä sanoa ei koskaan”.

”Tavoitteenamme on yhä uudet vaalit ensi syksynä”, Tsihanouskaja sanoo.­

38-vuotias Tsihanouskaja nousi opposition yhteisehdokkaaksi sen jälkeen, kun hänen ehdolle pyrkinyt miehensä Sjarhei Tsihanouski ja parhaista asemista ehdolle pyrkinyt pankinjohtaja Viktar Babaryka teljettiin tutkintavankeuteen viime kesänä. Kolmas kilpaehdokas, uradiplomaatti ja Suomen-tuntija Valeri Tsapkala pakeni perheineen maasta ja asuu nykyisin Puolassa.

Tsihanouskaja pakeni Liettuaan heti elokuun vaalipäivän jälkeen lähetettyään perheen kaksi lasta sitä ennen pois Valko-Venäjältä. Kertomansa mukaan Tsihanouskaja sai uhkauksia vangitsemisestaan ja lasten ottamisesta huostaan. Sjarhei Tsihanouski on edelleen tutkintavankeudessa, jota on jatkettu pätkä kerrallaan. Häntä epäillään ”julkisen järjestyksen törkeästä vaarantamisesta” vaalikampanjan alussa ja pahimmillaan häntä uhkaa 12 vuoden vankeusrangaistus. Syytettä ei ole toistaiseksi viety oikeuteen eikä tuomiota siis ole tullut.

”Tapasin hänet viimeksi vankilassa toukokuun 29. päivänä”, Tsihanouskaja sanoo. ”Hän on ollut yhdeksän kuukautta telkien takana ja hänen olonsa ovat todella kurjat. Ja lapset ikävöivät koko ajan isäänsä.”

Tsihanouskajan Suomen vierailun aikana Valko-Venäjän tutkintakomitea kertoi saaneensa valmiiksi rikostutkinnan Tsihanouskajan ja neljän hänen lähipiirinsä jäsenen toiminnasta. Tiistaina päivätyn tiedotteen mukaan joukko oli organisoinut joukkolevottomuuksia viime vuoden presidentinvaalien yhteydessä ja suunnitellut hallintorakennusten valtaamista Gomelin kaupungissa. Tähän tarkoitukseen Tsihanouskajan oli antanut rikoskumppaneilleen rahaa ”sähkölamauttamien, kaasupullojen ja muiden aseiden” hankkimiseksi.

Raportissa Tsihanouskajaa vaadittiin luovutettavaksi Valko-Venäjälle. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Lukašenkan järjestelemä ”vaalitulos” nostatti elokuussa lakkoaallon ja suurmielenosoitukset ympäri Valko-Venäjää. Sittemmin poliisiväkivalta ja tuhannet pidätykset ovat saaneet opposition luopumaan suurista mielenilmauksista ja keskittymään kaupunginosittain ilman etukäteen ilmoitettua aikataulua järjestettäviin protesteihin.

Äskeisessä sveitsiläislehden haastattelussa Tsihanouskaja sanoi opposition ”hävinneen kadulla”. Nyt hän sanoo lausuntoa asiayhteydestä irrotetuksi ja vakuuttaa protestien jatkuvan.

”Lukašhenka pystyi tukahduttamaan suuret mielenosoitukset valtavalla väkivallalla mutta ei tukahduttanut vastarintaa, se muutti vain muotoaan. Ihmiset haluavat muutosta todellakin aivan yhtä paljon kuin aikaisemminkin. Ihmiset tekevät nyt töitä sen eteen, että uusista suurista mielenosoituksista tulisi paremmin organisoituneita.”

”Mutta kuka pelkää ja kuka on valmis lähtemään kadulle? Jokaisen on tehtävä itse oma päätöksensä, minä en komenna ketään mielenosoituksiin. Jokainen tietää, että jos osallistuu mielenosoitukseen niin voi olla, ettei illalla enää palaa kotiin.”

Tsihanouskaja on kiertänyt koko talven uupumatta ympäri Eurooppaa pyytämässä tukea Valko-Venäjän vastarinnalle. Suomen jälkeen matka suuntautuu Portugaliin ja Sveitsiin, neuvottelut Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin tapaamisesta ovat meneillään. Ei ihme, että pientä uupumusta on havaittavissa.

Väärennettyjen vaalien jälkeen opposition edustajat ilmoittivat, ettei Lukašenka ole enää Valko-Venäjän todellinen presidentti, sillä hän on menettänyt enemmistön tuen ja valtansa perustan. Ellei Lukašenka ole presidentti niin kuka sitten?

”Minä, toistaiseksi”, Tsihanouskaja sanoo.

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja tapasi suomalaista mediaa keskiviikkona.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat