EU-maiden rivit rokote­hankinnoissa ovat alkaneet rakoilla – ”Suomi seuraa, mistä tässä oikeastaan on kysymys” - Ulkomaat | HS.fi

EU-maiden rivit rokote­hankinnoissa ovat alkaneet rakoilla – ”Suomi seuraa, mistä tässä oikeastaan on kysymys”

Itävalta ja Tanska yhteistyöhön Israelin kanssa, myös venäläisille ja kiinalaisille rokotteille on kysyntää.

Kasvomaskiin pukeutunut Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz osallistui tiedotustilaisuuteen pääkaupunki Wienissä maanantaina.­

4.3. 2:00 | Päivitetty 4.3. 10:30

EU lähti koronavirus­rokotteiden hankintaan yhtenäisessä rintamassa, mutta mittavien toimitusvaikeuksien jälkeen jäsenmaiden rivit ovat alkaneet rakoilla.

Itävalta ja Tanska aloittavat yhteistyön Israelin kanssa tuottaakseen seuraavan polven rokotteita koronaviruksen muunnoksia vastaan. Ne aikovat tutkia yhteistyössä myös covid-19-taudin hoitomenetelmiä, uutistoimisto Reuters kertoo.

Slovakia ilmoitti maanantaina tilanneensa kaksi miljoonaa annosta venäläistä Sputnik-rokotetta, ja naapurimaa Tšekki on samoissa aikeissa. Unkari on hankkinut kiinalaisen Sinopharm-lääkeyhtiön rokotteita, jollaisen on ottanut myös pääministeri Viktor Orbán.

Mikä EU:n alkuperäisessä suunnitelmassa sitten kiikastaa?

Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz pitää EU:n nykyistä hankintamenetelmää liian hitaana. Hän arvosteli maanantaina Euroopan lääkevirastoa (EMA) siitä, että rokotteiden hyväksymis­prosessissa on kestänyt liian kauan.

EU-alueella myyntiluvan ovat saaneet Pfizerin ja Biontechin, Astra Zenecan ja Oxfordin yliopiston sekä Modernan koronavirus­rokotteet. Mahdollinen suositus yhdysvaltalaisen Johnson & Johnsonin rokotteesta on määrä antaa ensi viikolla, minkä jälkeen asia siirtyy EU-komission käsittelyyn.

Uutistoimisto AFP:n mukaan perusteena Itävallan kannalle olivat myös lääkeyhtiöiden tuotanto-ongelmat, jotka ovat vaikeuttaneet rokotteiden kansallista jakelua.

”Toisen sukupolven rokotteiden kehittämisessä meidän ei pitäisi enää olla kokonaan EU:sta riippuvaisia”, Kurz sanoi.

EU-maat sitoutuivat alun perin siihen, että ne eivät hanki ”yhteiseen salkkuun” kuuluvia rokotteita muuta kautta. Venäjän ja Kiinan valmistamat rokotteet eivät kuulu tähän salkkuun, joten maat voivat hankkia niitä myöntämällä niille myyntiluvan.

Myös EU:n myyntilupa on mahdollista hakea, jos rokotteen kehittäjät altistavat tutkimusdatansa ja tuotantoketjunsa yhteiseen arviointiin. Yhtiöt voisivat hakea myyntilupaa myös Suomeen samanlaisen arviointiprosessin kautta, mutta sitä ne eivät ole HS:n tietojen mukaan tehneet.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen puhui koronavirustilanteesta lehdistötilaisuudessa Tanskan pääkaupungissa Kööpenhaminassa 24. helmikuuta.­

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kannatti uutta suunnitelmaa siksi, ettei usko EU:n pääsevän rokotehankinnoissa riittävälle tasolle yksin. Tanskassa ensimmäisen rokoteannoksen on saanut noin kahdeksan prosenttia väestöstä ja Itävallassa noin viisi, AFP kertoo. Suomessa rokotteen on saanut noin yhdeksän prosenttia aikuisväestöstä. Suomikin hankkii rokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta.

”Kapasiteettia on lisättävä. Siksi olemme onnekkaita aloittaessamme yhteistyön Israelin kanssa”, Frederiksen totesi. Viime lauantaina julkaistussa lehdistötiedotteessaan hän kehui, että mitä rokotteisiin tulee, Israel on ”ehdottomasti koronavirustaistelun eturintamassa”. Israelin rokotekampanjan tulokset ovat olleet hyviä: sen väestöstä on rokotettu jo yli puolet.

 ”Mielestäni on ilmeistä, että Suomi ja muut pienet maat eivät ilman EU:ta olisi pystyneet saamaan markkinoilta tässä aikataulussa näin hyvää palettia rokotteita.”

Suomella ei ainakaan toistaiseksi ole samankaltaisia yhteishankkeita rokotteiden suhteen esimerkiksi Israelin kanssa.

”Suomi seuraa, kuten varmaan muutkin EU-maat, mistä tässä oikeastaan on kysymys. Jonain päivänähän EU:n yhteishankinta siirtyy kansallisiksi hankinnoiksi yksin tai lainsäädännön salliessa yhteistyössä, ja tämä nykyinen poikkeuksellinen hankintatapa loppuu”, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Tuija Kumpulainen.

Hänen mukaansa EU:n yhteishankinta on ollut Suomen kannalta tähän mennessä hyvä asia.

”Mielestäni on ilmeistä, että Suomi ja muut pienet maat eivät ilman tätä olisi pystyneet saamaan markkinoilta tässä aikataulussa näin hyvää palettia rokotteita. On toki hankalaa, että rokotteiden saatavuus on odotettua hitaampaa, mutta toisaalta tämä rokotekehitys on kuitenkin poikkeuksellisen nopeaa maailman mittakaavassa.”

Mitä ilmeisemmin Suomi siirtyy jossain vaiheessa hankkimaan rokotteita itsenäisesti.

”Jossain vaiheessa maat siirtyvät tavanomaisiin hankintatapoihin. Siinä vaiheessa markkinoilla lienee paljon enemmän tuotteita kuin nyt ja kilpailu tulee olemaan kovaa”, Kumpulainen sanoo.

Siinä vaiheessa on mahdollista jopa se, että saatavilla on suomalaisia rokotteita, joita vielä kehitellään.

”Toivottavasti ne etenevät väestötutkimusten kautta myyntiluvallisiksi tuotteiksi ja ovat aikanaan osa tuota kovan kilpailun maailmanlaajuista markkinaa.”

Euroopan komission tiedottaja Stefan de Keersmaecker sanoi tiistaina Reutersin mukaan, että EU:n jäsenmaat saavat tehdä omia rokotesopimuksiaan vapaasti niin halutessaan. Hänen mukaansa se ei tarkoita, että rokotestrategia olisi purettu tai että yksittäiset valtiot toimisivat sitä vastaan.

Venäläistä Sputnik-koronavirusrokotetta valmistettiin 4. joulukuuta 2020 Biocadin tehtaalla Strelnassa.­

Houkutusta yhteishankinta­mekanismin ulkopuolisiin sopimuksiin lisää, että itsenäisesti toimineet maat ovat saaneet rokotusohjelmansa hyvään alkuun.

Britanniassa oli rokotettu perjantaihin mennessä lähes 19 miljoonaa ihmistä. Se on suunnitellut palaavansa lähes normaaliin arkeen jo ensi kesänä.

Yhdysvallat toivoo paljon Johnson & Johnsonin kerta-annosrokotteelta, jota lähti lähes heti luvan saamisen jälkeen jakeluun nelisen miljoonaa annosta. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden lupaili tiistaina, että toukokuun loppuun mennessä Yhdysvalloilla olisi riittävästi rokotetta koko sen aikuisväestölle.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat