Brexit uhkaa jo Pohjois-Irlannin rauhaa: Puoli­sotilaallinen joukko veti tukensa rauhan­sopimukselta - Ulkomaat | HS.fi

Brexit uhkaa jo Pohjois-Irlannin rauhaa: Puoli­sotilaallinen joukko veti tukensa rauhan­sopimukselta

Kauppa Pohjois-Irlannin ja Britannian välillä vaikeutui, kun brexit toi rajan Irlanninmerelle. Brittimieliset unionistit ovat vihaisia, mutta nationalistien vaatimukset Irlannin yhdistymisestä saivat lisäpontta.

Irlannin yhtenäisyyden puolesta kampanjoiva kyltti Jonesboroughissa, Pohjois-Irlannissa, lähellä Irlannin maarajaa. Kuva on joulukuun lopusta 2020.­

4.3. 13:32

Lontoo

Brexit on sysännyt liikkeelle ketjureaktion, jonka seurauksena voi olla koko Yhdistyneen kuningaskunnan hajoaminen.

Englanti pääsi eroon EU:sta – mutta nyt Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa halutaan eroon englantilaisista vallanpitäjistä.

Pohjois-Irlannissa brexit on antanut vauhtia irlantilaismielisille nationalisteille. He ajavat saaren yhdistämistä eli Pohjois-Irlannin liittämistä Irlannin tasavaltaan.

”Uskon, että [Irlannin yhdistymisestä] järjestetään kansanäänestys seuraavan viiden vuoden sisällä. Mutta tärkeintä ei ole tarkka päivämäärä vaan valmistelujen aloittaminen”, Sinn Féin -puolueen johtaja Mary Lou McDonald kertoi Lontoossa toimiville kirjeenvaihtajille tiistaina Zoom-tilaisuudessa.

Irlannin yhdistymistä ajavan Sinn Féin -puolueen johtaja Mary Lou McDonald (vas) ja varajohtaja Michelle O’Neill kuvattuna Dublinissa 2019. O’Neill on myös Pohjois-Irlannin hallituksen varapääministeri.­

Yhdistymistä vastaan haraavat kuitenkin kaikin voimin Pohjois-Irlannin brittimieliset unionistit. Heille Britannian hylkääminen ei tule kysymykseenkään.

Pohjois-Irlannin poliittinen tilanne huononi entisestään torstaina, kun brittimielisten ääriryhmien eli lojalistien puolisotilaalliset järjestöt ilmoittivat vetävänsä tukensa Pohjois-Irlannin rauhansopimukselta.

Taustalla on brexit.

Lojalistien järjestöt eivät aio palata rauhansopimuksen taakse ennen kuin brexit-sopimusta on muutettu niin, että esteetön kauppa Pohjois-Irlannin ja Britannian välillä palaa ennalleen.

Pohjois-Irlannin rauha on taas vaarassa. Mutta miten tähän on päädytty?

Moni unionisti oli innokas brexitin kannattaja. He laskivat, että EU-ero sitoo Pohjois-Irlannin entistä tiukemmin Britanniaan ja loitontaa Irlannin tasavallasta.

Kävikin täysin päinvastoin. Brexit petti kannattajansa.

Unionistit petti ennen kaikkea pääministeri Boris Johnsonin konservatiivipuolue, jonka piti olla liittolainen.

Johnsonin hallituksen ja EU:n syksyllä 2019 solmima erosopimus pystytti tulli- ja sääntelyrajan Irlanninmerelle.

Syynä oli se, että brittihallituksen ajama kova brexit edellyttää rajatarkastuksia. Pohjois-Irlannin ja Irlannin välinen maaraja piti kuitenkin säilyttää avoimena, jotta saaren rauha ei vaarantuisi.

Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi se, että ”raja” tuli Britannian ja Pohjois-Irlannin väliin. Pohjois-Irlanti jäi käytännössä EU:n tulliliittoon ja sisämarkkinoille.

Pakettiauto ylittämässä Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan maarajaa. Rajaa ei käytännössä juuri huomaa. Maarajan pitäminen avoimena oli yksi brexit-sopimuksen päähaasteista.­

Rekkoja lähdössä lauttamatkalle Skotlannista Pohjois-Irlantiin tammikuun alussa. Vuoden vaihtuessa päättyi myös brexitin siirtymäkausi.­

Vielä kolme vuotta sitten silloinen pääministeri Theresa May lupasi, että ”yksikään Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri” ei voisi tällaiseen suotua.

Johnson kuitenkin suostui, jotta sai brexitin maaliin.

Mutta nyt unionistit ovat raivoissaan.

Brexit-arki alkoi vuodenvaihteessa, kun EU-eron siirtymäkausi päättyi. Samalla tuli voimaan osa uusista rajamuodollisuuksista.

Brexitin takia kauppa ja muut toimitukset Pohjois-Irlannin ja Britannian välillä vaikeutuivat. Osa brittiyhtiöistä on lopettanut jopa myynnin Pohjois-Irlantiin välttääkseen byrokratian.

Unionisteille uusi tilanne on karvas: he ovat huomanneet asuvansa ”ulkomailla” omassa maassaan. Vireillä ovatkin jo oikeustoimet erosopimuksen Pohjois-Irlannin-pöytäkirjan kumoamiseksi.

”Pohjois-Irlannin pitää päästä eroon pöytäkirjasta – – on korkea aika, että [britti]hallitus alkaa ajaa myös tämän maan etua”, Demokraattisen unionistipuolueen (DUP) johtaja Arlene Foster ilmoitti helmikuussa.

Pohjois-Irlannin hallituksen pääministeri Arlene Foster kannattaa brexitiä. Fosterin johtama Demokraattinen unionistipuolue (DUP) on kuitenkin tyytymätön Pohjois-Irlantia koskeviin ehtoihin.­

Kuinka kipeästi brexit on iskenyt Pohjois-Irlannin arkeen? Tilannearvio riippuu vastaajasta.

”Pääministeri [Johnson] sanoi, että kaikki sujui hyvin, kun taas jotkut sanovat telkkarissa, että ruoka ei riitä ja näemme nälkää. Kumpikaan näistä ei ole totta”, Pohjois-Irlannin vähittäiskaupan yhteenliittymää johtava Aodhán Connolly sanoi Birmighamin yliopiston brexit-keskuksen järjestämässä Zoom-tilaisuudessa helmikuussa.

Connollyn mukaan keskimääräisessä pohjoisirlantilaisessa supermarketissa on myynnissä noin 45 000–50 000 tuotetta.

”Puuttuvia tuotteita on ollut joitakin satoja. Se osoittaa, että logistiikka toimii.”

Johnsonin hallitus saa kuitenkin risuja. Brittihallitus ei ole kuunnellut pohjoisirlantilaisia yrityksiä, jotka varoittivat brexitin seurauksista.

Huhtikuussa uusien tullimääräyksien oli tarkoitus tiukentua entisestään. Samalla esimerkiksi elintarvikkeita Pohjois-Irlantiin tuovien yritysten paperityötaakka kasvaisi.

Brittihallitus on kuitenkin päättänyt yksipuolisesti, että se aikoo jatkaa höllempää sääntöjen soveltamista aina lokakuuhun asti. EU-komissiota brittien lipeäminen brexitin ehdoista ei miellytä.

”Tämä on jo toinen kerta, kun Yhdistynyt kuningaskunta aikoo rikkoa kansainvälistä oikeutta”, komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič moitti keskiviikkona.

Lautta saapumassa Britannian puolelta Larnen satamaan Pohjois-Irlannissa tammikuun alussa.­

Siinä missä unionistit lukeutuvat brexitin kannattajiin, on Sinn Féin muiden nationalistien tavoin kuulunut brexitin vastustajiin.

Mutta siinä missä unionistit haluavat eroon Pohjois-Irlannin-pöytäkirjasta, eivät nationalistit suostu keikuttamaan yhdessä sovittuja sääntöjä.

”Asian ydin on se, että brexit on iso häiriötekijä. Ehkä joillekin alkaa viimein brexit-totuus paljastua”, Sinn Féin -puolueen McDonald sanoi tiistaina.

Milloin sitten kansanäänestys Irlannin saaren yhdistymisestä voisi toteutua?

Sinn Féinilla ja muilla nationalisteilla on luonnollisesti asiaan etunojaa. Tutkijat ovat aikataulun suhteen epäileväisempiä.

”En usko, että kansanäänestystä tulee Boris Johnsonin aikana. Myöskään [Irlannin pääministerillä] Micheál Martinilla ei ole suurta intoa tähän”, arvioi irlantilainen historioitsija Liam Kennedy kirjeenvaihtajille.

Kennedy on Belfastissa toimivan Queen’s Universityn historian emeritusprofessori.

Hänestä todennäköisempi aika-arvio kansanäänestykselle on lähempänä kymmentä vuotta.

Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen mukaan kansanäänestys saaren yhdistymisestä pitää järjestää, kun yhdistymiselle arvioidaan olevan äänestäjien enemmistön tuki.

Äänioikeutettuja ovat sekä Pohjois-Irlannin että Irlannin tasavallan asukkaat.

Arvioita kannatuksen tasosta ei tehdä kuitenkaan Irlannin saarella. Siitä päättää brittihallituksen Pohjois-Irlannin asioista vastaava ministeri.

”Olemme pyytäneet Johnsonin hallitusta kertomaan, että minkä he tulkitsevat kynnykseksi [sille, että kansanäänestys pitää järjestää]. He ovat kuitenkin olleet haluttomia kertomaan”, Irlannin parlamentissa istuva McDonald kertoi.

Irlannin yhdistymistä ajavan Sinn Féin -puolueen johtaja Mary Lou McDonald (oik.) ja varajohtaja Michelle O’Neill brexitin vastaisessa mielenosoituksessa tammikuussa 2019. O’Neill on myös Pohjois-Irlannin hallituksen varapääministeri.­

Tammikuisen mielipidemittauksen mukaan 51 prosenttia pohjoisirlantilaisista haluaisi kansanäänestyksen viiden vuoden sisällä. Vastaan on 44 prosenttia, ja viisi prosenttia ei tiedä.

Sekä nationalistit että unionistit vakuuttavat, että juuri he voittaisivat.

”Kukaan ei yritä väittää, että me häviäisimme. Ei edes tämä mielipidemittaus. Se [kansanäänestys] aiheuttaisi kuitenkin syvää kahtiajakoa”, DUP:n Foster sanoi The Irish Times -lehdelle tammikuussa.

Historioitsija Kennedy arvioi, että brittimielisiä protestantteja ja irlantilaismielisiä katolilaisia on Pohjois-Irlannissa nyt suunnilleen yhä paljon: kummankin osuus väestöstä on 48 prosenttia. Loppu on pieniä vähemmistöjä.

”Kumpikin [iso] ryhmä on siis teknisesti vähemmistö. Mutta vaikka katolilaisia olisikin enemmistö, ei se silti vielä tarkoita, että he kaikki äänestäisivät yhtenäisen Irlannin puolesta.”

Syynä voi olla esimerkiksi julkinen terveydenhoito.

Moni kuulemma säilyttää mieluummin brittiläisen NHS:n kaikkine puutteineen kuin siirtyy Irlannin pitkälle yksityistettyyn järjestelmään.

”Kansanäänestys olisi hyvin polarisoiva. Minusta me olemme tuomitut jonkin sortin pattitilanteeseen pitkäksi aikaa.”

Pohjois-Irlannin itsehallinto oli jäissä peräti kolme vuotta 2017–2020 sisäisten ristiriitojen takia. Hallinto saatiin taas kasaan tammikuussa 2020. Kuvassa asiaa juhlistamassa Sinn Féin -puolueen Michelle O’Neill (vas.), Britannian Pohjois-Irlannin ministeri Julian Smith, Britannian pääministeri Boris Johnson sekä Demokraattisen unionistipuolueen Arlene Foster (oik.). Foster on Pohjois-Irlannin pääministeri, ja O’Neill varapääministeri.­

Talous voikin jarruttaa Irlannin yhdistymistä.

Pohjois-Irlanti saa suhteessa paljon enemmän Yhdistyneen kuningaskunnan yhteisestä kassasta kuin se sinne maksaa. Brittihallitus pumppaa Pohjois-Irlantiin joka vuosi noin kymmenisen miljardia puntaa.

Jos Irlanti yhdistyisi, pitäisi Pohjois-Irlannin tukemisen tulla Irlannin tasavallan pussista.

”Rasitus henkeä kohti olisi paljon suurempi kuin nyt, kun se kohdistuu Britannian veronmaksajiin”, taloushistorioitsija Graham Brownlow Queen’s Universitystä sanoi Birminghamin yliopiston Zoom-tilaisuudessa helmikuussa.

Pohjois-Irlannissa on noin 1,9 miljonaa asukasta. Britanniassa väkiluku on noin 67 miljoonaa, Irlannin tasavallassa noin 4,9 miljoonaa.

Toisaalta isoja poliittisia päätöksiä ei tehdä aina laskin kädessä. Kyse on myös identiteetistä. Hyvä esimerkki tästä on brexit.

Pohjois-Irlannin monien nykyongelmia taustalla ovat alueen levottomuudet, joissa kuoli noin 3 700 ihmistä ja haavoittui kymmeniä tuhansia. Kuolleista noin puolet oli siviilejä.

Pahimmillaan irlantilaismielisten tasavaltalaisten ja brittimielisten lojalistien väkivaltaisuudet olivat 1970-luvulla.

Irlannin rauhansopimus solmittiin pitkänäperjantaina 1998.

Pohjois-Irlannin ongelmien taustasyystä eli Irlannin jaosta tulee kuluneeksi toukokuussa tasan sata vuotta. Vuonna 1921 pohjoisen kuusi kreivikuntaa jäi Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Saaren eteläosa aloitti tiensä itsenäiseksi Irlanniksi.

”Boris Johnsonin on tajuttava, että ajat ovat muuttuneet. Hän ei voi seistä muutoksen tiellä”, McDonald sanoi.

Sinn Féin -puolueen Michelle O’Neill (vas.), Britannian pääministeri Boris Johnson sekä Demokraattisen unionistipuolueen Arlene Foster (oik.) Belfastissa elokuussa 2020. Foster on Pohjois-Irlannin pääministeri, ja O’Neill varapääministeri. Johtajat keskustelivat siitä, kuinka Pohjois-Irlannin muodostamisen satavuotispäivää voisi muistaa toukokuussa 2021. O’Neillin mielestä asiassa ei ole mitään juhlimista.­

Lue lisää Pohjois-Irlannin väkivaltaisuuksista ja poliittisista murhista tästä HS:n jutusta.

Lue lisää Pohjois-Irlannin taistelusta brexitiä vastaan tästä HS:n jutusta.

Pohjois-Irlanti jäi EU:n sisämarkkinoille

Noin 1,9 miljoonan asukkaan Pohjois-Irlanti on yksi Yhdistyneen kuningaskunnan neljästä maasta.

Brexitin yhteydessä se jäi käytännössä EU:n sisämarkkinoille ja tulliliittoon.

Syynä oli se, että Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan maarajan avoimuus piti turvata.

Pohjois-Irlannin rauhansopimus solmittiin 1998. Sopimus määrää mm. vallanjaosta poliittisten puolueiden kesken.

Irlannin saaren yhdistymistä kannattavat irlantilaismieliset nationalistit, joiden tausta on katolilainen.

Suurin nationalistinen puolue on Sinn Féin, joka oli ennen terroristijärjestö IRA:n poliittinen siipi.

Yhdistymistä vastustavat brittimieliset protestanttiset unionistit. Suurin puolue on Demokraattinen unionistipuolue (DUP).

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat