Saksassa jonon ohi päästetään poliiseja, Yhdys­valloissa jopa tupakoitsijoita: Näin rokotus­järjestystä on muutettu muissa maissa - Ulkomaat | HS.fi

Saksassa jonon ohi päästetään poliiseja, Yhdys­valloissa jopa tupakoitsijoita: Näin rokotus­järjestystä on muutettu muissa maissa

Neljä HS:n kirjeenvaihtajaa kertoo, miten heidän asemamaissaan on ratkaistu vaikea kysymys rokotusjärjestyksestä.

Saksalaispoliisi sai rokotuksen Mainzin kaupungissa Rheinland-Pfalzin osavaltiossa viime viikon torstaina.­

4.3. 16:04

Lontoo/Bryssel/Berliini/Washington

Rokotusjärjestys nostattaa tunteita kaikissa maissa, kun koronarokotukset etenevät. Etuilua rokotejonossa ei katsota hyvällä.

Yleinen linja on, että vanhukset ja erityisen haavoittuvaiset ryhmät pitää rokottaa ensin. Maiden lähestymistavoissa on kuitenkin myös eroja.

Neljä HS:n kirjeenvaihtajaa kertoo, miten rokotusjärjestys on ratkaistu heidän asemamaissaan Britanniassa, Belgiassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.

Britanniassa rokotuspisteitä on pystytetty muun muassa kauppakeskuksiin, jotka ovat olleet muuten suljettuja pandemian takia. Kuvassa rokotuksia jaetaan Lontoon Westfield Stratfordin kauppakeskuksessa.­

Britanniassa edetään ripeää tahtia

Britanniassa oli rokotettu torstaihin mennessä jo noin 20,7 miljoonaa ihmistä. Toisenkin annoksen oli saanut lähes 900 000 henkeä. Maan väkiluku on noin 67 miljoonaa.

Britanniassa rokotusjärjestyksestä ohjeistaa asiantuntijoista koostuva sekakomitea. Sen linjauksia seuraavat kaikki Yhdistyneen kuningaskunnan neljä maata – Englanti, Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti –, jotka päättävät rajoituksista itsenäisesti.

Englannissa julkinen terveydenhuolto (NHS) jakoi jo viime vuonna rokotettavat kymmeneen ryhmään. Ikä sanelee pitkälti oman paikan rokotejonossa: mitä vanhempi, sitä lähempänä paalupaikkaa.

Myös riskiryhmäläiset eli terveydeltään erityisen haavoittuvaiset on rokotettu ensimmäisten joukossa.

Ammatillisesti etusijan ovat saaneet vanhain- ja hoitokotien työntekijät sekä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattilaiset.

Skotlannissa ja Walesissa linjaukset ovat hyvin samanlaiset.

Britanniassa käytiin alkuvuonna keskustelua, pitäisikö esimerkiksi opettajat ja lastenhoitajat panna etusijalle rokotejonossa, kun lähes kaikki vanhukset on jo rokotettu. Kansalaisaloite keräsi yli puoli miljoonaa allekirjoitusta.

Sekakomitea kuitenkin päätti, että rokotuksia jatketaan ikäluokittain. Perusteluna oli, että eri ammattiryhmien seulonta voisi alkaa hidastaa rokotuksia.

Englannissa tavoite on, että kaikki yli viisikymppiset on rokotettu huhtikuun puoliväliin mennessä. Sen jälkeen ryhdytään piikittämään yli 40-vuotiaita.

Britannia aloitti laajat koronarokotukset ensimmäisenä länsimaana jo joulukuussa. Jokainen maassa asuva on oikeutettu ilmaiseen rokotukseen.

Annamari Sipilä

Poliisit odottivat rokottamistaan Mainzissa helmikuussa.­

Saksassa arvostelu hitaudesta on johtamassa korjausliikkeisiin

Saksassa oli torstaina rokotettu noin 4,5 miljoonaa ihmistä eli runsaat viisi prosenttia asukkaista. Rokottamistahti on ollut muiden EU-maiden tapaan Saksassa pettymys, ja kritiikki hallitusta kohtaan on kovaa.

Käytännön ongelmia on riittänyt, ja lisäksi huonoon maineeseen joutunutta Astra Zenecan rokotetta on jäänyt jääkaappeihin, kun moni on kieltäytynyt siitä. Saksan rokotekomission antama 65 vuoden ikäraja ehti aiheuttaa paljon hallaa Astra Zenecan maineelle.

Nyt Astra Zenecan rokotetta ryhdytään Saksassakin antamaan myös yli 65-vuotiaille, sillä Belgian tavoin Saksa totesi, että ikärajalle ei olekaan perusteita. Myönteisiä kokemuksia Astra Zenecan tehosta iäkkäämmille on saatu Britanniasta.

Osittain aiottua hitaamman menekin takia Saksa muutti viime viikolla rokotusjärjestystä ja ryhtyi antamaan opettajille ja lastentarhanopettajille rokotetta samaan aikaan kun ikääntyneiden ja riskiryhmien rokotukset ovat vielä käynnissä.

Ainakin osassa Saksaa myös poliisit nostetaan rokotusjonossa etusijalle.

Keskiviikkona Saksan johto ilmoitti, että rokotustahti on tarkoitus pian kaksinkertaistaa nykyisestä. Huhtikuussa myös perhelääkärit eli yksityiset lääkäriasemat ryhtyvät antamaan rokotteita nykyisten rokotekeskusten ohella.

Hanna Mahlamäki

Ihmiset odottivat rokotusvuoroaan messuhallissa Brysselissä helmikuussa.­

Belgia rukkaa rokotusohjelmaansa

10,4 miljoonan asukkaan Belgiassa on jaettu vasta 820 000 rokoteannosta, ja rokotusohjelmaa on luonnehdittu laajasti epäonnistumiseksi. Rokotuksiin on lähetetty erillisiä kehotuksia muun muassa postitse, mikä on hidastanut rokottamista.

Belgian eri hallintoalueilla on erilaisia painotuksia rokotusjärjestyksessä, mutta pääosin rokotukset on aloitettu iäkkäistä hoivakotien asukkaista ja heidän hoitajistaan. Seuraavaksi rokotusvuorossa on ollut terveydenhoitohenkilökunta, minkä jälkeen rokotukset laajennetaan riskiryhmäläisiin ja yli 65-vuotiaisiin.

Keskiviikkona uutisoitiin, että esimerkiksi ranskankielisen Vallonian rokotuskeskukset ovat vajaakäytöllä, sillä kaikki hoitohenkilökunnalle lähetetyt rokotuskirjeet eivät ole tavoittaneet tarvittavaa määrää rokotettavia. Vallonia päätti nopeasti laajentaa kutsuja seuraaviin ryhmiin, esimerkiksi kätilöihin ja poliiseihin, jotka toimivat ”etulinjassa”.

Belgiassa on kattava omalääkärijärjestelmä, mutta rokotukset on hoidettu keskitetysti. Myös tätä on arvosteltu. Tietojen vaihtoa esimerkiksi riskiryhmäläisistä on ollut vaikea tehdä eri terveydenhoidon viranomaisten välillä.

Keskiviikkona Belgia päätti rukata rokotusohjelmaansa myös kansallisella tasolla. Belgia luopui Astra Zenecan rokotukselle määräämästään 55 vuoden yläikärajasta. Lisäksi Belgia alkaa purkaa varastoaan, jossa on ollut rokotteita toista annosta varten. Päätöstä rokotusvälin pidentämisestä pohditaan Pfizerin osalta.

Jenni Virtanen

Eläkkeelle jäänyt katolinen nunna Virginia Stehly, 83, sai koronavirusrokotteen nunnien asuinkeskuksessa Los Angelesissa keskiviikkona.­

Yhdysvallat näyttää vihdoin onnistuvan

Koronavuoden epäonnistumiset ovat runnelleet Yhdysvaltain omakuvaa maailman johtavana valtiona. Rokotusten alkaminen on vihdoin tuonut amerikkalaisille lohtua. Maa on rokottamisessa maailman kärkijoukossa.

Tähän mennessä lähes 53 miljoonaa yhdysvaltalaista eli 16 prosenttia väestöstä on saanut ainakin yhden rokoteannoksen. Kahdeksan prosenttia on saanut kaksi. Yhteensä rokotteita on annettu yli 80 miljoonaa.

Rokotusjärjestys on samanlainen tilkkutäkki kuin maan muutkin koronatoimet. Se vaihtelee osavaltioittain ja jopa kunnittain.

Ensimmäisenä vuorossa olivat kuitenkin hoitohenkilökunta ja iäkäs väestö. Heistä on laajennettu muihin lääketieteellisiin riskiryhmiin, kuten astmaatikkoihin ja raskaana oleviin. Jotkut osavaltiot rokottavat tupakoitsijoitakin.

Rokotuksia kohdistetaan myös riskialueille. Esimerkiksi pääkaupunki Washingtonissa etusijalla ovat kaupungin köyhien postinumeroalueiden asukkaat. Heidän joukossaan tartuntoja on eniten.

Riskitekijäksi katsotaan usein myös ammatti. Maassa rokotetaan esimerkiksi ruokakauppojen työntekijöitä, tarjoilijoita ja opettajia.

Yhdysvalloissa osa kouluista on ollut kiinni pian vuoden. Tiistaina presidentti Joe Biden sanoi, että osavaltioiden on pantava koulujen henkilökunta etusijalle.

”Haluamme jokaisen opettajan, koulun henkilökuntaan kuuluvan ja lastenhoitajan saavan ainakin yhden rokoteannoksen maaliskuun loppuun mennessä.”

Rokotusaikoja ei vielä riitä kaikille oikeutetuille, ja niistä taistellaan kiivaasti. Tietojärjestelmät kaatuvat, puhelimessa voi kulua tunteja.

Osa hallintoalueista on purkanut kriteerit kokonaan. The New York Times -lehti kertoo, että esimerkiksi Gilan piirikunta Arizonassa on avannut rokotukset kaikille yli 16-vuotiaille.

Viimeistään kesällä koko maa pyrkii vastaavaan. Biden lupasi tiistaina, että toukokuun loppuun mennessä Yhdysvalloissa on riittävästi rokoteannoksia kaikkien aikuisten rokottamiseen.

Anna-Sofia Berner

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat