Valko-Venäjän Tsihanouskaja sanoi Helsingissä tärkeän asian: ”Ihmisten on opittava elämään demokratiassa” - Ulkomaat | HS.fi

Valko-Venäjän Tsihanouskaja sanoi Helsingissä tärkeän asian: ”Ihmisten on opittava elämään demokratiassa”

Valko-Venäjän opposition keulahahmo Svjatlana Tsihanouskaja hakee nyt tukea läntisiltä johtajilta ja muistuttaa suurta yleisöä maansa tilanteesta. Hän on kuitenkin selvästi ymmärtänyt, että yhtenäinen oppositio on parhaassa tapauksessa vain välivaihe, kirjoittaa HS:n Moskovan-kirjeenvaihtaja Jussi Niemeläinen.

Valko-Venäjän opposition keulahahmo Svjatlana Tsihanouskaja kävi Helsingin-vierailunsa aikana keskiviikkona esimerkiksi Suomen pääministerin Sanna Marinin (sd) luona Kesärannassa.­

6.3. 2:00 | Päivitetty 6.3. 6:46

Valko-Venäjä sai tällä viikolla ansaittua huomiota Suomessa, kun opposition näkyvin hahmo Svjatlana Tsihanouskaja vieraili Helsingissä.

Tilannehan on Valko-Venäjällä karmea. Poliisit pidättävät, pahoin­pitelevät ja kiduttavat opposi­tion kannattajiksi epäiltyjäkin. Tuomio­istuimet jakavat heille mieli­valtaisesti pitkiä vankeuksia ja suuria sakkoja.

Valko-Venäjän sisällä viranomaisten raakuudelle ja tuomioiden ankaruudella on tietenkin pelotevaikutus. Ulkomailla niiden toistuminen uudestaan ja uudestaan kuitenkin helposti turruttaa.

Niinpä Tsihanouskajan tehtävänä on nyt paitsi hakea tukea länsimaiden johtajilta myös muistuttaa suurta yleisöä Valko-Venäjän tilanteesta. Se on kovaa työtä. Tsihanouskajalla rankkuutta lisää se, että hänen miehensä Sjarhei Tsihanouski on hallinnon panttivankina vankilassa.

Tässä työssä Tsihanouskaja on hyvä.

Vielä vaalien aattona elokuussa hän oli epävarma ja poliittisissa kysymyksissä tietämätön ja suoraan sanottuna naiivi, kun haastattelin häntä Minskissä. Nyt tilanne on eri.

Tsihanouskaja näyttää ja kuulostaa johtajalta. Hänellä on selkeä käsitys nykytilanteesta ja tulevaisuuden haasteista, ja hän osaa sanoa sen selvästi. Samalla hän on onnistunut säilyttämään olemuksessaan aitouden ja lämmön sekä välttämään tyhjän puhumisen.

Ei hän silti ole Valko-Venäjän opposition johtaja. Kesällä alkaneen liikehdinnän ominaispiirre on se, ettei sillä ole yhtä johtoa ja ideologiaa.

Tsihanouskajasta ei tullut liikehdinnän keskeistä hahmoa siksi, että valkovenäläiset erityisesti halusivat hänet presidentikseen.

Hänestä tuli presidenttiehdokas sattumalta, kun Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka esti kaikkien suosittujen oikeiden vastaehdokkaiden pääsyn vaaleihin ja päästi mukaan vain miehensä tilalle ilmoittautuneen Tsihanouskajan.

Tyytymättömyys oli kuitenkin lisääntynyt. Kiristyneen taloustilanteen lisäksi yhä useampi alkoi olla kyllästynyt autoritääriseen hallintomalliin. Modernisoituvan yhteiskunnan ja vallanpitäjien välillä oleva railo vain leveni.

Sitten tuli koronavirus, jonka hoidossa hallinto epäonnistui pahasti. Moni aiemmin passiivinenkin ymmärsi, mitä yksinvaltaisessa maassa eläminen lopulta tarkoittaa: järjestelmästä tulee johtajan maailmankuvan panttivanki.

Ihmisten oli autettava toisiaan. Moni alkoi tuntea itsensä kansalaiseksi. Heikko kansalais­yhteiskunta alkoi voimistua ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostaa. Presidentinvaalit osuivat siis tilanteeseen, jossa politiikka kiinnosti ihmisiä ennennäkemättömällä tavalla.

Lukašenka teki vaaleista kansanäänestyksen omasta asemastaan, kun hän päästi vain Tsihanouskajan ehdolle. Sen jälkeen hän väärensi vaalit niin tökerösti, että ihmiset hermostuivat. Poliisiväkivalta teki protesteista suuria.

Joissakin analyyseissä selkeän johdon ja ideologian puutetta on pidetty ongelmana ja yhtenä selityksenä sille, miksi Venäjän tukema Lukašenka on ainakin lyhyellä tähtäimellä voitolla.

Toisaalta siksi liikehdinnästä tuli suurta. Eri mieltä olevat saattoivat liittyä yhteen yhteisen suuremman tavoitteen vuoksi.

Syntyi uusi oppositio, joka syrjäytti pieneksi vainotun mutta myös sisäisesti riitaisan vanhan opposition. Tsihanouskaja selvästi ymmärtää, että kyseessä on vain välivaihe. Viimeistään Lukašenkan väistyessä on alettava puhua, millaista maata kukakin suunnittelee. Demokratiahan on vain keino hallita näitä eri näkemyksiä.

”Ihmisten on opittava elämään demokratiassa”, Tsihanouskaja sanoikin tulevaisuudesta Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa.

Siitä valkovenäläisillä ei ole omassa maassaan kokemusta. Ehkä lännessä olisi syytä alkaa pohtia enemmän, miten auttaa valkovenäläisiä tässä asiassa. Näillä lakeuksillahan kun on jo saatu kokemuksia, mihin pettymys tässä johtaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat