Komission von der Leyen: ”Olemme väsyneitä olemaan synti­pukki” – Eurooppa on saanut vain alle 10 prosenttia luvatuista Astra Zenecan rokotteista - Ulkomaat | HS.fi

Komission von der Leyen: ”Olemme väsyneitä olemaan synti­pukki” – Eurooppa on saanut vain alle 10 prosenttia luvatuista Astra Zenecan rokotteista

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan huhti–kesäkuussa EU:hun on odotettavissa 300 miljoonaa rokotetta.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.­

8.3. 18:17 | Päivitetty 8.3. 18:47

Bryssel

Euroopan unionin rokotusmääriin on tulossa parannuksia huhtikuusta alkaen. Huhti–kesäkuussa EU-maihin on odotettavissa 300 miljoonaa koronavirusrokotetta.

Alkukevään tavoitteesta jäädään kuitenkin merkittävästi.

Kansainvälistä toimittajaryhmää maanantaina tavannut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi, että erityisen paljon vajetta oli Astra Zenecan rokotteissa. Joulu–maaliskuussa yritys toimitti alle kymmenen prosenttia Euroopalle luvatuista rokotteista.

Sopimustietojen mukaan maaliskuun loppuun mennessä odotettiin alun perin jopa 120:tä miljoonaa rokotetta. Yritys on kuitenkin ilmoittanut erien pienennyksistä pitkin matkaa.

”Meillä on toimiva yhteistyö Biontech Pfizerin ja Modernan kanssa. Biontech Pfizer on täydellinen esimerkki: ensin tuotanto oli kuoppaista, mutta sen jälkeen he ovat saaneet käyntiin luotettavan ja hyvän tuotantoprosessin”, von der Leyen kiitteli.

Johnson & Johnson -yhtiön rokotteen hyväksymistä odotetaan tänä torstaina.

Von der Leyen myöntää, että komissio aliarvioi alussa sen, mitä miljoonien rokoteannosten nopea massatuotanto vaatisi. Hän ei kuitenkaan myönnä, että komissio olisi epäonnistunut sopimusten tekemisessä.

”Olemme väsyneitä olemaan syntipukki.”

 Von der Leyen painottaa, että EU halusi Euroopan lääkeviraston seikkaperäisen arvion rokotteiden turvallisuudesta myös yleisen luottamuksen lisäämiseksi.

Yksi riidanaiheista on ollut Astra Zenecan tuotanto Euroopassa. EU oletti, että yritys tuottaa sen käyttöön rokotteita myös Britannian-tehtaissaan ja että yritys olisi varastoinut rokotteita myyntilupaa odotellessaan.

Selvittely tuotantovaikeuksien syistä on edelleen kesken. Von der Leyen painottaa, että komissio teki sopimuksen Astra Zenecan kanssa lopulta päivää ennen Britanniaa kesäkuussa.

Toisaalta Astra Zeneca on kertonut, että kesäkuun sopimuksessa koottiin yhteen myös aiempia sitoumuksia, joita brittihallinto ja Oxfordin yliopisto olivat tehneet.

Komissio ilmoitti helmikuussa, että se käynnistää rokoteyhtiöiden kanssa hankkeen, jonka tarkoituksena on vauhdittaa rokotetuotannon lisäämistä Euroopassa. Tarkoitus on myös varautua koronaviruksen muunnoksiin ja uusiin rokotustarpeisiin.

Von der Leyen on vakuuttunut, että eurooppalainen lähestymistapa oli lopulta oikea, vaikka EU alkoi rokottaa esimerkiksi Yhdysvaltoja, Israelia ja Britanniaa hitaammin.

”Yhdysvallat on liittovaltio, mikä tuo mukanaan rakenteellisen lähestymistavan. Britannialla oli yksi etu: he aloittivat neljä viikkoa aiemmin. Se on ainoa etu, mikä heillä on rokottamisen suhteen. He antoivat rokotteille hätähyväksymisen 24 tunnissa. Se jo kertoo paljon.”

Von der Leyen painottaa, että EU halusi Euroopan lääkeviraston seikkaperäisen arvion rokotteiden turvallisuudesta myös yleisen luottamuksen lisäämiseksi. Hätähyväksymisprosessissa valtio myös ottaa vastuun mahdollisista haittavaikutuskorvauksista yritykseltä.

”Ilman Eurooppaa pienemmillä jäsenvaltioilla ei olisi nyt yhtään rokotetta”, von der Leyen sanoo.

”Eurooppalainen lähestymistapa tähän on ollut oikea.”

Yksi EU:n toimista rokotteiden saamisen varmistamiseksi on ollut rokotteiden vientirajoitus. Väliaikainen rajoitus otettiin käyttöön tammikuussa. Viime viikolla Italia käytti komission tuella vientikiellon mahdollisuutta ensimmäistä kertaa. Se esti Astra Zenecan 250 000 rokotteen viennin Australiaan.

”Vientirajoitusta selvästi tarvittiin, koska nyt meillä on läpinäkyvyyttä. Tätä ennen olimme täysin pimeydessä.”

Vaikka komissio on painottanut, ettei vientirajoituksia ole suunnattu yhtä yritystä tai tiettyä maata vastaan, von der Leyen suuntaa sanansa selkeästi Astra Zenecalle.

”Niin kauan kuin yritys kunnioittaa sopimustaan, se voi myös viedä rokotteita.”

Osa EU-jäsenmaista on ryhtynyt omiin toimiin koronarokottamisen vauhdittamiseksi. Itävalta ja Tanska ovat aloittaneet yhteistyön Israelin kanssa tuottaakseen seuraavan polven rokotteita koronaviruksen muunnoksia vastaan.

Von der Leyenin mukaan kyseessä on opintohanke, joka hyödyttää lopulta koko Eurooppaa.

”Hyvistä esimerkeistä oppiminen ja tiedon tuominen kotiin ovat aina hyvä asia.”

Osa EU-maista, kuten Slovakia ja Tšekki, on tilannut tai harkitsee venäläistä Sputnik-rokotetta. Unkari on hankkinut kiinalaisrokotteita.

Euroopan lääkevirasto on aloittanut venäläisrokotteen arvioinnin, mutta yritys ei ole tehnyt vielä myyntilupahakemusta. Von der Leyen painottaa, että yrityksen pitää vielä avata tutkimustietonsa ja tuotantolaitoksensa. Sputnikilla ei ole tuotantolaitoksia EU-alueella.

”Jokainen Euroopan markkinoille tuleva rokote käy läpi saman hyväksymisketjun. Emme arvioi vain itse rokotetta vaan myös sen tuotanto-olosuhteita, jotka ovat elintärkeät rokotteen laadulle ja turvallisuudelle.”

Käytännössä venäläiset ja kiinalaiset rokotteet voivat olla ongelma esimerkiksi komission suunnitelmissa EU-maiden yhteisestä rokotuspassista. Komissio selvittää tällä hetkellä kesää varten matkustamista helpottavaa ”vihreää rokotuspassia”. Passista löytyisi tieto rokotuksesta, koronatestin tuloksesta tai mahdollisista vasta-aineista.

Von der Leyenin mukaan eri rokotteiden ja rokotusten antaman immuniteetin selvittäminen on vielä kesken passien osalta.

”Pohdimme integroitua järjestelmää, jossa rokotteiden hyväksymisestä olisi tunnustetun kansainvälisen tahon arvio. Mutta tästä pohdinta tai keskustelu jäsenmaiden kanssa on vielä kesken.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat