Ruotsalais­tutkijat laskivat: Korona­rajoituksista on seurannut jopa 2,5 miljoonaa kuolemaa, enimmäkseen köyhissä maissa - Ulkomaat | HS.fi

Ruotsalais­tutkijat laskivat: Korona­rajoituksista on seurannut jopa 2,5 miljoonaa kuolemaa, enimmäkseen köyhissä maissa

Noin 90 prosenttia rajoituksista johtuvista kuolemista tapahtui köyhissä maissa, tutkijat laskivat.

Ugandan Kampalassa osoitettiin mieltä hallituksen rajoituspolitiikkaa ja ruoka-apupolitiikkaa vastaan toukokuussa 2020.­

9.3. 15:58

Tukholma

Rajoitukset ehkäisevät koronaviruksen leviämistä, mutta maailmanlaajuisilla rajoitustoimilla on synkkä kääntöpuolensa.

Ruotsalaistutkijoiden laskelmien mukaan koronarajoitusten seurauksena vähintään 2,5 miljoonaa ihmistä on kuollut tämän vuoden helmikuuhun mennessä. Yhtä paljon kuolemia on kirjattu liittyvän koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin.

Koronarajoitukset ovat siis aiheuttaneet vähintään yhtä paljon kuolemia kuin itse tauti, väittävät tutkijat.

Tutkijat tekivät laskelmansa ja arvionsa kuolleiden määrästä Ruotsin yleisradio SVT:n pyynnöstä, eikä kyse ole vertaisarvioidusta tutkimuksesta. Laskelma on saanut kritiikkiä muun muassa siitä, että ulkopuolisten on vaikea tietää, mihin tutkijoiden laskemat luvut perustuvat. Epäselväksi jää myös, millä perustein kuolinluvut johtuisivat juuri rajoituksista, eivätkä itse taudin vaikutuksista.

Tutkijoiden mukaan rajoitusten vaikutukset ovat olleet raskaat etenkin köyhissä ja vähemmän kehittyneissä maissa. Hoitoon hakeutuminen on vähentynyt tutkituissa 105:ssä matalamman elintason maassa 50–70 prosenttia, tutkijat laskivat.

”Köyhien maiden kuolemantapaukset liittyvät synnytyksissä kuolleisiin naisiin, synnytyksissä kuolleisiin lapsiin tai ensimmäisen elinkuukauden aikana kuolleisiin lapsiin, lapsiin, jotka ovat kuolleet keuhkokuumeeseen, ripuliin ja malariaan aliravitsemuksen takia tai siksi, että heitä ei ole rokotettu”, sanoo professori Stefan Swartling Ruotsin yleisradion haastattelussa.

Swartling toimii maailmanterveyden professorina Karoliinisessa instituutissa ja Unicefin lääketieteellisenä asiantuntijana. Hän on tehnyt laskelmat yhdessä Anna Mia Ekströmin kanssa. Tämä toimii maailmanlaajuisen infektioepidemiologian professorina ja hiv-tutkijana Karoliinisessa instituutissa.

Professorien laskelmat perustuvat muun muassa YK:n tilastoihin. Aineistoa on kerätty myös esimerkiksi Unicefin, Maailman terveysjärjestön (WHO), Maailmanpankin ja Unescon tilastoista.

Tässä Ruotsin yleisradion artikkelissa tutkijat kertovat lisää aineistosta ja metodista arvioiden takana.

Tutkijoiden mukaan koronarajoituksista seuranneet kuolemat kohdistuvat ennen kaikkea köyhimpiin maihin.

Jos maailman maat jaetaan köyhään ja rikkaaseen puoliskoon, käy ilmi, että covid-19-taudista johtuneista kuolemista 90 prosenttia on tapahtunut rikkaammissa maissa, ja tautiin on kuollut pääasiassa yli 60-vuotiaita. Pandemiarajoitusten seurauksena kuolleet puolestaan ovat nuoria ja asuvat pääasiassa köyhissä maissa. Noin 90 prosenttia rajoituksista johtuvista kuolemista tapahtui köyhissä maissa, tutkijat laskivat.

Mittavaan kuolleisuusarvioon liittyy paljon epävarmuuksia, ja tutkijat painottavatkin, että laskelmat ovat alustavia.

Laskelman asetelman voi myös nähdä puutteellisena, koska siinä ei esimerkiksi pohdita vaihtoehtoa: millainen tilanne olisi, jos virus olisi levinnyt ilman rajoituksia? Miten paljon esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmät olisivat siinä tapauksessa kuormittuneet ja miten se olisi vaikuttanut muiden sairauksien hoitoon?

Karoliinisen instituutin rehtori Ole Petter Ottersen kommentoi laskelmia blogikirjoituksessaan, joka on otsikoitu ”Rajoitukset ovat vaikuttaneet köyhimpiin maihin enemmän kuin pandemia itse”.

Kirjoituksen kommenteissa rehtori Ole Petter Ottersen toteaa, että laskelman lukuihin liittyy paljon epävarmuuksia. Hänen mukaansa tärkeintä eivät kuitenkaan ole itse luvut, vaan huomion kiinnittäminen pandemian epäsuoriin vaikutuksiin.

Pandemiakin on vielä kesken, eikä kaikkia vaikutuksia vielä tiedetä.

Maailmanpankin arvion mukaan 150 miljoonaa ihmistä on ajautunut pandemian takia absoluuttiseen köyhyyteen, mikä tarkoittaa alle kahden dollarin tuloja päivässä. Maailman ruokaohjelman (WFP) arvion mukaan 135 miljoonaa ihmistä kärsii pandemian takia nälänhädästä, joka on seurausta kaupan rajoituksista, työttömyydestä, koulujen sulusta ja satojen menetyksistä.

Yli 90 prosenttia maailman lapsista on joutunut olemaan poissa koulusta lyhyempiä tai pidempiä jaksoja, millä on mittavia kielteisiä vaikutuksia terveyteen, koulutukseen ja tasa-arvoon. Koulujen sulut ovat aiheuttaneet myös köyhyyttä ja nälkää. Maailmanpankin mukaan koulusulkujen vaikutukset vaikuttavat maailmantalouteen vuosikymmeniä.

Professori Anna Mia Ekström sanoo Ruotsin yleisradion haastattelussa, että monet ovat kuolleet sairauksiin, jotka olisivat olleet hoidettavissa.

”Olemme menettäneet vuosien, ehkä jopa vuosikymmenen, kehityksen vain yhden vuoden aikana.”

Tutkijat ovat keskittyneet pandemian ensimmäisen vuoden kartoitukseen, ja he sanovat, että heidän arvionsa rajoitusten aiheuttamista kuolemista ovat todennäköisesti alakanttiin.

He eivät ole ottaneet huomioon esimerkiksi tulevina vuosina tapahtuvia kuolemia, jotka johtuvat erilaisten hoitojen tai sairauksien löytymisen viivästymisistä. Lisäksi he eivät ole laskeneet arvioita, miten rajoitukset ovat vaikuttaneet esimerkiksi mielenterveysongelmista, alkoholiongelmista tai perheväkivallasta aiheutuviin kuolemiin.

Tutkijoiden mukaan rajoituksilla tulee olemaan kauaskantoisia vaikutuksia, joiden laajuus voidaan arvioida vasta myöhemmin.

Koronarajoitusten vaikutuksia hoitoon hakeutumiseen on tutkittu myös esimerkiksi Britanniassa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan noin kolme miljoonaa ihmistä jäi Britanniassa vaille syöpädiagnoosia yhteiskunnan sulun aikana.

Tutkimuksen mukaan pelkästään koronakuolemien ja syöpäkuolemien vertailun perusteella on mahdollista, että koronarajoituksien myötä Britanniassa saatettiin menettää enemmän elinvuosia kuin pelastaa.

On kuitenkin vaikea arvioida, miten paljon tartunnat olisivat levinneet ilman yhteiskunnan sulkua. Imperial Collegen arvioiden mukaan ilman sulkua koronakuolemien määrä olisi voinut nousta Britanniassa jopa puoleen miljoonaan, missä tilanteessa sulkujen hyöty verrattuna syövälle menetettyihin elinvuosiin olisi selkeä. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että Imperial Collegen ennustetta kuolemien määrästä on pidetty liioiteltuna.

Tutkijoiden mukaan yhteiskunnan sululla oli selvä vaikutus ihmisten halukkuuteen ja mahdollisuuteen hakeutua hoitoon. Tämä johti todennäköisesti sairastavuuden ja kuolleisuuden kasvuun parannettavissa olevien sairauksien, kuten syövän, sydäninfarktin ja aivohalvauksen suhteen.

Vertaisarvioitu tutkimus julkaistiin tammikuussa European Journal of Clinical Oncology -julkaisussa.

Juttua muokattu 9.3. kello 18:27 ja 15.3. kello 12.30: Tekstiin lisätty ruotsalaisprofessorien laskelman kritiikkiä ja Karoliinisen instituutin rehtorin kommentit laskelmasta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat