Professori: Hajoamista pelkäävä Kiina yrittää sulattaa kovin ottein uiguureja ja muita vähemmistöjä yhdeksi ”kansallisroduksi” - Ulkomaat | HS.fi

Professori: Hajoamista pelkäävä Kiina yrittää sulattaa kovin ottein uiguureja ja muita vähemmistöjä yhdeksi ”kansallisroduksi”

Professori James Leibold ei innostu ”kansanmurhan” määritelmästä, kun puheena on uiguurien kova kohtelu. Hänen mukaansa Kiina runnoo kuitenkin kovalla kädellä uuteen uskoon vähemmistöjen asemaa joka puolella maataan.

Kiinalaissotilaita Xinjiangissa elokuussa 2018 valmistautumassa ilmatorjunnan taitokilpailuun.­

11.3. 18:18

Kiinan julma ja jopa kansanmurhaksi luonnehdittu uiguurien vainopolitiikka Xinjiangin maakunnassa on osa Kiinan kommunistisen puolueen laajempaa strategiaa muuttaa kaikki Kiinassa asuvat vähemmistökansat yhdeksi isänmaalliseksi ”kansallisroduksi”.

Xinjiangin ”uudelleenkoulutusleirit” ja muut uiguurien kulttuuria runttaavat menetelmät ovat reaktioita Kiinan johtajien tuntemiin ”irrationaalisiin pelkoihin” siitä, että maassa nähtäisiin laajamittaisia levottomuuksia tai jopa Kiinan pirstoutuminen useaksi eri maaksi.

Näin kertoi Xinjiangin tilannetta pitkään tutkinut ja kansainvälisesti arvostettu australialaisen La Trobe -yliopiston professori James Leibold torstaina Ulkopoliittisen instituutin verkkoseminaarissa.

Leibold kuuluu niihin asiantuntijoihin, jotka suhtautuvat vastahakoisesti viime aikoina paljon esillä olleeseen syytökseen Kiinan harjoittamasta ”kansanmurhasta” Xinjiangista. Kansanmurhasta Kiinaa ovat syyttäneet Yhdysvallat sekä Kanadan ja Hollannin parlamentit.

Leiboldin mielestä kansanmurhan käsite vie hänen ajatuksensa toisen maailmansodan holokaustiin ja vuoden 1994 Ruandaan, mikä hänen mielestään hämärtää ymmärrystä kiinalaisen politiikan erikoisluonteesta.

Hänen mukaansa ei ole viitteitä siitä, että Kiina pyrkisi ”tuhoamaan” uiguurit, mutta kommunistinen puolue kyllä pyrkii uiguurien ja muidenkin vähemmistöjen perusteelliseen ”muuttamiseen” ja niiden kulttuurisen elintilan kovaotteiseen kaventamiseen. Leibold korostaa kuitenkin, ettei ole kansainvälisen oikeuden asiantuntija.

Tiistaina yli 50 kansainvälistä tutkijaa puolestaan linjasi, että Kiinan politiikka Xinjiangissa rikkoisi kaikkia YK:n kansanmurhasopimuksen viittä ehtoa, kuten ajatushautomo Newlines Institute for Strategy and Policy totesi raportissaan.

”Uudelleenkoulutuskeskuksen vankeja” Xinjiangissa vuonna 2017.­

Leiboldin mukaan Kiinan nykyjohto ja erityisesti presidentti Xi Jinping ovat ajaneet voimakasta politiikkaa, jossa pyritään samankaltaiseen tavoitteeseen kuin tasavaltaisen Kiinan isähahmo Sun Yat-sen (1866–1925) vuosisata aiemmin.

Sun totesi vuoden 1924 puheessaan, että Kiinassa asuvat ihmiset ovat kuin irrallisia hiekanjyväsiä, joilta puuttuu yhteinen ”kansallishenki”. Nämä jyväset piti hänen mielestään panna uuniin ja ”sulattaa” yhdeksi vahvaksi ”kansallisroduksi”, kuten kiinalaistermi guozu hieman vaivalloisesti suomeksi kääntyy.

Johtuen osin opportunismista ja Kiinan valtion aiemmasta heikkoudesta Pekingin han-kiinalaisten johtajien politiikka oli vuosikymmenien ajan antaa vähemmistöille monenlaista erikoiskohtelua, joka on sittemmin todettu puolueelle ongelmalliseksi.

Noin 92 prosenttia Kiinan 1,4 miljardin väestöstä on han-kiinalaisia. Heidän lisäkseen maassa on 55 virallista vähemmistöä. Islaminuskoisia uiguureja asuu Xinjiangissa kymmenisen miljoonaa.

La Trobe -yliopiston professori James Leibold­

Kiina on sanonut länsimaiden kansan­murhas­yytöksiä täysin perättömiksi puheiksi. Pekingin johtajien mukaan Xinjiangissa käydään terrorismin ja separatismin vastaista taistelua.

Vuosi sen jälkeen kun Xi Jinping nousi valtaan koettiin Kiinan ”9/11-hetki”, jolla Leibold teki vertauksen syksyn 2001 terrori-iskuihin Yhdysvalloissa.

Tuolloin kahdeksan puukoin aseistautunutta uiguuria hyökkäsi rautatieasemalle Yunnanin maakunnan pääkaupungissa Kunmingissa: 31 ihmistä kuoli ja 143 loukkaantui iskussa.

Hyökkäys sai Xi Jinpingin julistamaan ”kansan sodan terrorismia vastaan”. Kyseiseen sotaan kuului ajatus, että ”armoa ei anneta” ja ”kaikki, jotka pitää napata, ne napataan”.

Xinjiangiin alettiin kevään 2014 jälkeen pystyttää laajaa ”uudelleenkoulutusleirien” verkostoa, joihin on viety joiden arvioiden mukaan ainakin yli miljoona uiguuria.

Keskitysleireiksi kutsutuissa keskuksissa on opetettu mandariinikiinaa sekä kidutettu ja raiskattu ihmisiä, ihmisoikeusjärjestöt ja kansainvälinen media ovat kertoneet. Lisäksi kaikkia Xinjiangin asukkaita valvotaan ”24 tuntia vuorokaudessa” kameroilla, kasvojentunnistuksella ja tekoälyn voimistamalla digitaalisella koneistolla.

Samalla kun maailman katse on tarkentunut viime vuosina Xinjiangiin, monelta on jäänyt huomaamatta, että vähemmistöjen kulttuureja on lytätty monella Kiinan nurkalla Tiibetistä Sisä-Mongoliaan ja Yunnanista Yanbianin alueelle Pohjois-Korean rajalla.

Viime syksynä Sisä-Mongoliassa puhkesi kiivaita katumielenosoituksia ja kouluboikotteja, kun kommunistinen puolue linjasi, että opetuskieli vaihdetaan kaikissa kouluissa mongoliasta mandariinikiinaksi. Tämän vuoden tammikuussa kansankongressi linjasi, että Sisä-Mongoliassa ja Yanbianin korealaisalueella opetuksessa käytetyt vähemmistökielet rikkovat perustuslakia, Leibold listasi.

”Miten kauan menee, että kantoninkiina katoaa kouluopetuksesta Hongkongissa?” kysyi Leibold, joka osallistui verkkoseminaariin Melbournesta käsin.

”Uudelleenkoulutusleirin” sisäänkäynti Xinjiangissa syyskuussa 2018 kuvattuna.­

Samalla kun vähemmistöjen kielten ja uskontojen elintilaa kavennetaan, presidentti Xi junttaa läpi ”patrioottista opetusta”.

”Patrioottinen opetus ymmärretään nyt päätaistelukentäksi, jolla Xi Jinping haluaa takoa ideologisen ja kulttuurisen yhteistajunnan kiinalaiselle kansallisrodulle”, Leibold analysoi.

Vähemmistöjen elintilaa kavennetaan Leiboldin mukaan ainakin seitsemän erilaisen politiikan avulla. Esimerkiksi korkeakoulutuksessa aiemmin harjoitettua vähemmistöjen positiivista syrjintää on laimennettu ja uskonnon harjoittamista on tukahdutettu ja ”kiinalaistettu” jopa moskeijoita ja muita pyhäkköjä tuhoamalla.

Siinä missä muslimeille miehen rehevä parta tai naisen huivi ovat merkkejä uskonnollisesta vakaumuksesta, kommunistiselle puolueelle ne ovat signaaleja radikalisoitumisesta ja ”uudelleenkoulutuksen” tarpeesta.

Yksi esimerkki Leiboldin mukaan elämänmenon han-kiinalaistumisesta on 1950-luvulla vähemmistöjä varten perustettu Minzu-yliopisto Pekingissä. Kun 1980-luvulla yli 90 prosenttia yliopiston opiskelijoista kuului vähemmistöihin, nyt han-kiinalaisten opiskelijoiden osuus on 52 prosenttia.

Vähemmistöjen oikeutta saada han-väestöä enemmän lapsia on kavennettu. Samanaikaisesti han-kiinalaisille tarjotaan rahallisia porkkanoita vähemmistöalueille muuttamisesta sekä avioliitoista vähemmistökansoihin kuuluvien kanssa.

Esimerkiksi Qiemon piirikunnassa Xinjiangissa eri kansanryhmien avioliitoista palkitaan runsaan tuhannen euron korvauksella sekä avustuksilla terveydenhuoltoon, opiskeluun, asumiseen ja työllistymiseen. Tiibetissä on käytössä vastaavanlaisia järjestelyjä, Leibold kertoi.

Tiibetin kommunistisen puolueen johtaja Chen Quanguo on ylistänyt seka-avioliittoja ja todennut niiden antavan ”myönteistä tukea yhtenäisyydelle ja isänmaan etnisten ryhmien fuusiolle”.

Uiguureihin kohdistuvan perhesuunnittelupolitiikan tiukentaminen on Leiboldin mukaan romahduttanut uiguurien syntyvyyden 60 prosentilla Xinjiangin maakunnan eteläosissa. Perhesuunnittelua edistetään vangitsemisilla, pakkosteriloinneilla ja jopa pakkoaborteilla.

Mielenosoittajat vaativat oikeutta Tiibetiin Intian Chennaissa keskiviikkona Tiibetin kansannousun 62-vuotispäivänä.­

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio totesi parin vuoden takaisessa raportissaan, että ”Kiinan kiinalaistaminen” ja han-enemmistön nostaminen historiankirjoituksen keskiöön palvelevat kaikki pitkän tähtäimen tavoitetta Kiinan yhtenäisyydestä ja ”kiinalaisen kansakunnan luomisesta”.

Kallion mukaan ”kiinalainen kansakunta” lisättiin tavoitteena perustuslakiin, vaikka se oli ristiriidassa perustuslain määritelmän kanssa, että Kiina on ”monikansallinen valtio”.

”Puolue on asettanut ’kiinalaiset arvot’ vastakkain ’universaalien arvojen’ ja uskontojen kanssa. Se vaatii uskontojen kiinalaistamista välttääkseen niiden muodostumisen uhkaksi kansalliselle yhtenäisyydelle”, Kallio kirjoitti.

Kallio ennakoi silloisessa raportissaan, että kovat otteet Xinjiangissa ja mahdollisesti vastaavat toimet myöhemmin Tiibetissä voivat muodostua Kiinan ja länsimaiden suhteissa uudeksi ”Tiananmen-tapahtumaksi”.

Tiananmenin verilöyly kesällä 1989 loi jäätävät suhteet Kiinan ja länsimaailman välille vuosikausiksi. Nyt uiguurien kohtelu ja joissakin länsimaissa annettu määritelmä ”kansanmurhasta” ajavat kehitystä samaan suuntaan.

Kiinalaissotilaita Xinjiangissa järjestettyjen sotilasurheilukisojen avajaisissa heinäkuussa 2018.­

Professori James Leibold oli kiinnittänyt huomiota Suomen pääministerin Sanna Marinin (sd) tiukkoihin kommentteihin Xinjiangiin liittyen. Marin kirjoitti helmikuussa Twitterissä, että uiguurien keskitysleireillä harjoitettua naisten järjestelmällistä raiskaamista ei voi hyväksyä.

Marin jakoi Twitterissä BBC:n artikkelin, jonka mukaan uiguurinaisia kidutetaan esimerkiksi sähköpampuilla ja joukkoraiskaamisilla.

Lue lisää: BBC:n haastattelemat uiguurinaiset kertovat järjestelmällisistä raiskauksista ja kidutuksesta keskitysleireillä Kiinassa

”Kansainvälinen yhteisö ei voi sulkea silmiään Kiinan politiikalta, joka polkee ihmisoikeuksia ja sortaa vähemmistöjä. Kauppa tai talous eivät ole syitä kääntää katsetta pois näistä julmuuksista. Ihmisoikeuksien on oltava keskiössä”, Marin sanoi Twitterissä.

Leibold sanoi toivovansa, että Suomi ja muut samanmieliset demokratiat löytäisivät yhteisen sävelen sille, miten Kiinan saisi lieventämään uiguureja sortavaa politiikkaansa. Hän ei usko, että Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin kauden lopulla annettu ilmoitus Xinjiangista tapahtuvasta kansanmurhasta palveli uiguurien asiaa.

”Minun mielestäni Trumpin hallinnon lähestymistapa oli itse asiassa melko vahingollista sille, että Kiina saataisiin muuttamaan politiikkaansa, ja että kansainvälisellä yhteisöllä olisi yksi selkeä ääni, mitä tulee näihin ihmisarvon vastaisiin loukkauksiin”, Leibold sanoi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat