Maahan­muuton säikäyttämät poliitikot kauhoivat rahaa EU:n rajavalvonta­virastolle, joka paisui valtavaksi: Nyt Frontexia epäillään väärinkäytöksistä - Ulkomaat | HS.fi

Maahan­muuton säikäyttämät poliitikot kauhoivat rahaa EU:n rajavalvonta­virastolle, joka paisui valtavaksi: Nyt Frontexia epäillään väärinkäytöksistä

Median ja järjestöjen esittämät väitteet siirtolaisten laittomasta kohtelusta Välimerellä ovat käynnistäneet laajat selvitykset Euroopan rajavalvontaviraston toiminnasta.

Frontexin operaatiossa palvellut brittialus HCM Valiant oli partioimassa Välimerellä, kun 15 afganistanilaista siirtolaista saapui Kreikan Lesbokselle helmikuussa 2020.­

16.3. 2:00 | Päivitetty 16.3. 6:20

Tanskalainen helikopteri miehistöineen osallistui 27. heinäkuuta 2020 Egeanmerellä rajavalvontaoperaatioon yhdessä Kreikan merivartioston kanssa.

Kreikan alus kurvasi siirtolaisia täynnä olevan kumiveneen edestä niin, että aallot uhkasivat huteraa venettä. Hetken kuluttua kreikkalaiset luovuttivat noin 25 siirtolaista Turkin merivartiostolle, kertoi tanskalainen Jyllands-Posten helmikuun lopussa.

Euroopan rajavalvontaviraston Frontexin mandaatilla mutta Kreikan merivartioston alaisuudessa toimineet tanskalaiset rajavartijat seurasivat tapahtumia ilmasta. Heidän mukaansa tapaus sattui Kreikan merialueella, joten kreikkalaisten olisi kansainvälisen oikeuden mukaan pitänyt ottaa siirtolaiset vastaan ja kuulla näitä eikä luovuttaa Turkille.

Muutama tunti myöhemmin kreikkalainen viranomainen kehotti tanskalaisia merivartijoita kirjoittamaan raporttiin, että tapaus olisikin sattunut Turkin eikä Kreikan aluevesillä.

Tanskalaiset kieltäytyivät vääristelemästä tietoja ja raportoivat asiasta Frontexille niin kuin se oli tapahtunut.

Kyseinen tapaus on vain yksi monista vastaavista, joista eurooppalainen media ja kansalaisjärjestöt ovat kertoneet viime kuukausina. Kreikan rannikkovartioston väitetään käännyttäneen laittomasti siirtolaisveneitä ja vieneen niitä Turkin vesille.

Myös Frontexin on epäilty vähintäänkin peitelleen Kreikan viranomaisten laittomuuksia ja jopa osallistuneen niihin. Niinpä Euroopan petostentorjuntavirasto käynnisti tammikuussa tutkinnan Euroopan raja- ja merivartioston osallisuudesta mahdollisiin laittomuuksiin.

Helmikuussa Euroopan parlamentti käynnisti oman selvityksensä, jossa pyritään läpivalaisemaan Frontexin toimintaa ja varmistamaan, että rajavalvontalaitos kunnioittaa ihmisten perusoikeuksia, kuten oikeutta hakea turvapaikkaa.

Minkä vuoksi Frontex on ajautunut tällaisiin ongelmiin?

Frontex perustettiin vuonna 2004, kun Kanariansaarille oli lyhyessä ajassa saapunut suuri joukko siirtolaisia. Alkuun Euroopan rajaturvallisuusvirasto oli pikkuruinen laitos ja sen budjetti mitätön, kymmenkunta miljoonaa euroa.

Frontexin päämaja Puolan pääkaupungissa Varsovassa on pilvenpiirtäjässä, jossa on myös monien suuryritysten toimitiloja.­

Vasta vuoden 2015 pakolaiskriisi laukaisi poliittisen prosessin, jossa Frontex paisutettiin yhdeksi EU:n suurimmista virastoista. Tuolloin Eurooppaan saapui vuodessa yli miljoona turvapaikanhakijaa.

Maahanmuuton säikäyttämät eurooppalaiset poliitikot alkoivat kauhoa rahaa Frontexille. Viraston budjetti on lähes nelinkertaistunut vuoden 2015 noin 140 miljoonasta eurosta viime vuoden 440 miljoonaan euroon.

Myös henkilöstön määrä on paisunut noin 6 500:aan, ja vuoteen 2027 mennessä tarkoitus on kasvattaa luku 10 000:een, kertoo The Economist -lehti.

Viime aikoina eurooppalaisessa mediassa onkin pohdittu sitä, onko Puolan Varsovassa päämajaansa pitävän Frontexin kasvu ollut hallitsematonta ja johtanut hallinnon ja valvonnan ongelmiin.

Kyse ei ole pelkästään epäillyistä väärinkäytöksistä rajavalvonnassa. Tammikuussa EU Observer -lehti kertoi, että virasto on tuhlaillut huomattavia summia henkilöstöpäivillään. Esimerkiksi vuonna 2018 eurooppalaiset veronmaksajat maksoivat 580 151 euroa Frontexin henkilökunnalle järjestetystä tapahtumasta puolalaisessa Sopotin rantalomakohteessa.

Suurin kysymys on kuitenkin se, liittyykö Frontexin rajavalvontaoperaatioihin laittomuuksia vai selittyvätkö esimerkiksi Egeanmereltä raportoidut siirtolaisten laittomat karkotukset operaation isäntämaan Kreikan rajavartioston väärinkäytöksillä.

Esimerkiksi heinäkuun 2020 tapauksessa Frontexin tanskalaiset rajavartijat toimivat moitteettomasti mutta kreikkalaiset eivät.

Maaliskuun alussa Frontex julkaisi oman sisäisen selvityksensä väitetyistä väärinkäytöksistä rajavalvontaoperaatioissa. Frontex kertoi tutkineensa 13 tapausta, joista yksi on viime heinäkuinen.

Viraston mukaan tutkituista tapauksista kahdeksasta ei ollut löytynyt todisteita siitä, että siirtolaisia olisi palautettu väkisin Turkkiin kansainvälisen oikeuden vastaisesti ja että kuudessa tapauksessa kahdeksasta kyse oli ollut kokonaisuudessaan Turkin aluevesillä tapahtuneista asioista. Virasto ei kuitenkaan yksilöinyt tapauksia.

Selvityksen johtopäätöksissä Frontex lupasi kehittää raportointijärjestelmäänsä niin, että mahdolliset väärinkäytökset tulevat vastaisuudessa paremmin ilmi.

Yhdysvalloissa päämajaansa pitävä ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch arvosteli Frontexin selvitystä siitä, että lukuisia raportoituja tapauksia oli sivuutettu.

”Selvityksessä jätettiin huomiotta joukoittain muita tapauksia, jotka vaikuttivat tuhansiin ihmisiin – esimerkiksi monia ihmisiä on otettu kiinni sen jälkeen kun he ovat päässeet Kreikan saarille ja sen jälkeen viety Kreikan merivartioston aluksiin ja hylätty pieniin kumiveneisiin merellä”, järjestö kirjoitti.

Frontexin mukaan kaikista väitetyistä tapauksista ei ole löytynyt tietoa.

Mielenosoittajat puolustivat turvapaikanhakijoiden oikeuksia Puolan Varsovassa maaliskuussa 2020.­

HS pyysi Euroopan parlamentin muodostaman Frontex-selvitysryhmän puheenjohtajalta, maltalaiselta europarlamentaarikolta Roberta Metsolalta (EPP) kommenttia siitä, onko Frontexin oma selvitys tyydyttävä. Häneltä kysyttiin myös, onko Frontexin nopeasti paisunut rahoitus johtanut hallinnollisiin vaikeuksiin ja vaikuttavatko väitetyt väärinkäytökset enemmän Kreikan kuin Frontexin tekosilta.

Metsola kieltäytyi tässä vaiheessa kommentoimasta tarkemmin, sillä parlamentin laaja selvitys Frontexista on vielä kesken.

”Frontex on tehnyt oman sisäisen tutkintansa, joka tietenkin huomioidaan prosessissamme, mutta parlamentilla on valtuutus tehdä selvityksensä ja antaa omat suosituksensa”, Metsola kertoi sähköpostitse.

Hän painotti, että hyvin toimiva Frontex on olennainen asia, jotta EU pystyy hallitsemaan ulkorajojaan.

”Haluan, että ihmiset luottavat Frontexin operaatioihin, ja tämä tarkoittaa läpinäkyvien vastausten antamista ja selvyyden tarjoamista kysymyksiin, joita kysytään.”

Parlamentin laaja selvitys Frontexin toiminnasta valmistuu neljän kuukauden kuluessa.

Myös Suomi osallistuu Frontexin operaatioihin. Kreikassa on tällä hetkellä Suomesta seitsemän ihmistä ja yksi partiovene.

Ylitarkastaja Pietari Vuorensola rajavartioston esikunnasta sanoi, etteivät suomalaiset rajavartijat ole olleet mukana tilanteissa, joissa kansainvälistä oikeutta olisi rikottu, eivätkä ole sellaisista raportoineet. Vuorensolan mukaan he toimivat eurooppalaisen lainsäädännön mukaan ja noudattavat kansainvälisiä sopimuksia.

”Heitä on tietenkin tarkkaan ohjeistettu siitä, että jos tällaisia tilanteita tulisi eteen, niistä täytyy pidättäytyä, koska ne ovat laittomia ja näistä pitää raportoida Frontexin kanavia pitkin.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat