Kilpailu maailman johtavan valtion paikasta on ajanut Kiinan ja USA:n välit niin huonoiksi, että epäluulo on levinnyt myös kansan pariin - Ulkomaat | HS.fi

Kilpailu maailman johtavan valtion paikasta on ajanut Kiinan ja USA:n välit niin huonoiksi, että epäluulo on levinnyt myös kansan pariin

Yhdysvallat ja Kiina tapaavat torstaina ensi kertaa Joe Bidenin kaudella. Jättien suhteet ovat harvinaisen huonolla tolalla, arvioivat HS:n Yhdysvaltain- ja Kiinan-kirjeenvaihtajat yhteisessä analyysissään.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken ja presidentti Joe Biden virtuaalisessa tapaamisessa Meksikon presidentin Andrés Manuel López Obradorin kanssa maaliskuun alussa.­

18.3. 2:00 | Päivitetty 18.3. 6:54

Washington / Taipei

Yhdysvallat ja Kiina pitävät torstaina ensimmäisen merkittävän tapaamisensa sen jälkeen kun demokraatti Joe Biden nousi tammikuussa Yhdysvaltain presidentiksi.

Ulkoministereiden ja korkeiden virkamiesten tapaamisesta Alaskassa odotetaan vaikeaa. Maailman jätit ovat aivan poikkeuksellisen huonoissa väleissä.

Donald Trumpin kaudella Kiina esiintyi Yhdysvaltain presidentin puheissa usein vihollisena. Bidenin retoriikka on sovittelevampaa, mutta politiikka ei ole vaihtunut. Samalla Kiina muuttuu Xi Jinpingin johdolla yhä vallanhaluisemmaksi.

Helsingin Sanomien Yhdysvaltain- ja Kiinan-kirjeenvaihtajat kertovat nyt ministeritapaamisen alla, miten Yhdysvallat näkee Kiinan ja Kiina Yhdysvallat.

”Kiinaa tulee pelätä” – amerikkalaisten tunteet Kiinaa kohtaan viilenivät nopeasti

Yhdysvaltain ja Kiinan suhteet ovat hyiset. Viileitä ovat myös tavallisten yhdysvaltalaisten tunteet Kiinaa kohtaan. Kyselytutkimuksen mukaan 79 prosenttia yhdysvaltalaisista ajattelee Kiinasta kielteisesti.

Kielteisesti Kiinaan suhtautuvien osuus on vuonna 1979 alkaneen mittaushistorian suurin. Gallupin mukaan yhdysvaltalaiset suhtautuvat Kiinaa nihkeämmin vain Iraniin ja Pohjois-Koreaan.

Yhdysvaltalaisten käsitykset Kiinasta ovat huonontuneet nopeasti. Pew-tutkimuskeskuksen tässä kuussa julkaiseman raportin mukaan 67 prosentilla yhdysvaltalaisista on negatiivisia tunteita Kiinaa kohtaan, kun vuonna 2018 niitä oli vain 46 prosentilla.

Näin yhdysvaltalaiset kertoivat ajatuksistaan kyselytutkimuksen tekijöille:

Kiina on kasvanut liian suureksi. Normaalisti se ei haittaisi, mutta viime aikoina maa on tehnyt huolestuttavia asioita.

Kiina yrittää hallita koko maailmaa, ja me tuemme heitä ostamalla tavaraa. Harmi, että heidän tutkijansa vaikuttavat fiksummilta kuin omamme.

Kiinaa tulee pelätä. Heidän johtoonsa ei voi luottaa. Meidän on oltava kaikin tavoin kovempia Kiinaa kohtaan.

Kiinan huonontunut maine amerikkalaisten silmissä johtuu yhdysvaltalaispoliitikkojen ja median retoriikasta mutta myös Kiinan teoista.

Ei liene sattumaa, että epäluulo Kiinaa kohtaan on kasvanut pandemian aikana. Trump kutsui koronavirusta Kiina-virukseksi, ja yhdysvaltalaisten enemmistön mielestä Kiina epäonnistui viruksen hillitsemisessä. Vielä useampi tosin katsoo myös Yhdysvaltojen epäonnistuneen.

Syitä epäluuloon on monia muitakin: Kiinan Yhdysvaltoihin kohdistamat kyberhyökkäykset, maan kasvava sotilaallinen voima, Kiinaan kadonneet amerikkalaistyöpaikat ja Kiinan ihmisoikeusloukkaukset.

Mielenosoittaja levitti Yhdysvaltain lipun Hongkongin demokratialiikkeen mielenosoituksessa lokakuussa 2019.­

Yhdysvaltalaiset ovat huomanneet, että presidentti Xi Jinping hallitsee Kiinaa yhä autoritaarisemmin ottein. He ovat panneet merkille Hongkongin demokratialiikkeen nujertamisen ja uiguurimuslimien sorron.

Tammikuussa Trumpin hallinnon ulkoministeri Mike Pompeo kutsui uiguurien kohtelua kansanmurhaksi. Bidenin ulkoministeri Anthony Blinken on samaa mieltä.

Torstain tapaamisen alla Bidenin hallinto asetti uusia talouspakotteita 24 kiinalaista vastaan. Pakotteet ovat rangaistus Hongkongin demokratian heikentämisestä.

Yleinen mielipide kaventaa Bidenin liikkumatilaa Kiina-politiikassa. Yhdeksän kymmenestä amerikkalaista pitää Kiinaa joko vihollisena tai kilpailijana. Bidenilla ei ole varaa näyttää heikolta.

Osa entisen persidentin Donald Trumpin kannattajista uskoo salaliittoteorioihin, joiden mukaan Joe Biden on Kiinan kätyri.­

Kyselyiden mukaan republikaanit suhtautuvat Kiinaan vielä jyrkemmin kuin demokraatit. Yli puolet republikaanien äänestäjistä pitää Kiinaa Yhdysvaltain vihollisena. Kaksi kolmesta demokraatista taas kuvailee maata Yhdysvaltain kilpailijaksi.

Ero näkyy presidentti Bidenin retoriikassa. Helmikuisessa televisiohaastattelussa Biden sanoi, ettei maiden välille kaivata konfliktia.

”Mutta luvassa on äärettömän kovaa kilpailua.”

Kilpailun panoksena on maailman johtavan valtion paikka. Sen ensisijainen areena on talous.

Bidenin hallinto ei ole purkanut Trumpin Kiinaa vastaan asettamia pakotteita tai tuontitulleja. Kauppapolitiikassa se on sanonut ottavansa tarvittaessa käyttöön ”kaikki keinot” suojellakseen yhdysvaltalaisia yrityksiä ja työntekijöitä Kiinan ”epäreilulta kilpailulta”.

Nimityskuulemisessaan ulkoministeri Blinken sanoi, että Trump oli oikeassa koventaessaan otteita Kiinaa vastaan.

”Olen vahvasti eri mieltä siitä, miten hän monissa tilanteissa toimi, mutta perusperiaate oli oikea ja hyväksi ulkopolitiikallemme.”

Bidenin ja Trumpin ero on, että Biden kokoaa liittolaisia Yhdysvaltain tueksi. Uuden hallinnon ensimmäisinä kuukausina ulkopolitiikan painopiste on ollut Aasiassa ja Tyynellämerellä, ei Euroopassa. Yhdysvallat luottaa saavansa Australiasta, Japanista, Etelä-Koreasta ja Intiasta vahvemman tuen Kiinaa vastaan kuin Euroopasta.

Yhdysvaltain uusi hallinto ajattelee, että myös sisäpolitiikka on ulkopolitiikkaa. Kiina painaa nopeasti ohi, jos Yhdysvallat ei saa omia asioitaan kuntoon.

Näkemys tukee Bidenin talouspolitiikkaa, joka on Yhdysvalloissa vasemmistolaisinta vuosikymmeniin. Valtion roolin kasvattamista perustellaan muun muassa sillä, että ilman investointeja infrastruktuuriin ja tuotekehitykseen Yhdysvallat häviää kilpailun Kiinalle.

”Kilpailemme vahvoista lähtökohdista, kun rakennamme pandemian jälkeen Yhdysvalloista entistä ehomman”, Biden sanoi helmikuussa.

Viikko sitten Biden ja kongressi hyväksyivät valtavan talouden elvytyspaketin. Sen ansiosta Yhdysvaltain talouden uskotaan kasvavan tänä vuonna jopa kuudesta seitsemään prosenttia.

Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin Yhdysvaltain talouskasvu voi nousta vähintään Kiinan kannoille.

Kiina paistattelee tyytyväisenä Yhdysvaltain epäonnistumisten valossa

Pekingissä on iloittu, kun Yhdysvallat on rämpinyt pandemiassa ja kärsinyt repivistä vaaleista ja monenlaisista väkivaltaisista mellakoista. Kirsikkana kakussa oli Capitolin valtaus. Yhdysvallat näyttää kamalan kaoottiselta.

Loppiaisena äärioikeisto ja Donald Trumpin kannattajat valtasivat väkivalloin Yhdysvaltain kongressin. Se oli propagandavoitto Kiinalle, joka väittää, että demokratia johtaa kaaokseen.­

Nämä tapahtumat ovat vahvistaneet Kiinan uskoa siihen, että Yhdysvallat taantuu monin tavoin. Kiinalaismedia on muistuttanut amerikkalaisen infrastruktuurinkin olevan kuralla, esimerkkinään Texasiin helmikuussa julistettu hätätila, kun sähköverkko petti talvimyrskyssä.

Vahingonilo on näkynyt kiinalaismediassa ja kiinalaistutkijoiden ja -virkamiesten lausunnoissa.

Yhdysvaltain kaaoksen rinnalla Kiina kokee näyttävänsä hyvältä. Se sai pandemian aisoihin nopeasti. Kiina on vaurastunut hurjasti, köyhyys on vähentynyt huomattavasti ja infrastruktuuri kuten rautatieverkostot paranevat koko ajan. Rauha säilyy, kun rautakätisesti johdetussa maassa kansalaisten mielenilmaukset tukahdutetaan alkuunsa.

Yhdysvaltain kompurointi saattaa auttaa Kiinaa maailmalla levittämään malliaan, jossa autoritaarinen valtio pärjää ja ihmisoikeuksien toteutuminen tulkitaan aina kunkin hallinnon haluamalla tavalla.

Erityisen tärkeää Kiinaa johtavalle kommunistiselle puolueelle on osoittaa omille kansalaisilleen Kiinan toimivan Yhdysvaltoja paremmin. Näin se pystyy esittämään, että yhden puolueen käyttämä valta olisi länsimaista demokratiaa parempi.

The Diplomat -lehden julkaiseman runsaan tuhannen hengen kyselyn mukaan tavalliset kiinalaiset ovat muuttaneet mieltään Yhdysvalloista: Peräti 77 prosenttia viime syksynä kyselyyn vastanneista suhtautui Yhdysvaltoihin kielteisesti. Vuotta aiemmin vastaava lukema oli vain 17 prosenttia!

Tavallisilla kiinalaisilla on ollut pitkään kaksijakoinen suhde Yhdysvaltoihin: Yhdysvaltoja on pidetty Kiinan epäreiluna haukkujana, mutta Yhdysvaltain suuruutta ja sen populaarikulttuuria on ihailtu ja lapset haluttu lähettää sen yliopistoihin.

Valokuva Joe Bidenin ja Kamala Harrisin virkaanastujaisista Global Times -sanomalehden etusivulla 21. tammikuuta Pekingissä.­

Kansalaisten tuntojen muutoksen taustalla ovat tietysti Yhdysvaltain ja Kiinan kiristyneet välit. Yhdysvallat aloitti maiden välisen kauppasodan ja ryhtyi rankaisemaan kiinalaisia teknologiayhtiöitä.

Yhdysvallat väittää Kiinan käyvän kauppaa epäoikeudenmukaisesti ja pelkää sen vakoilua. Kiina olettaa, että kyse on lähinnä Yhdysvaltain tavasta estää hurjaa vauhtia vahvistuneen Kiinan nousua Yhdysvaltain rinnalle.

Trumpin aloittamat Kiinan-vastaiset kampanjat ovat vahvistaneet Kiinan aina kyteneitä epäilyjä Yhdysvaltain halusta jos ei nyt tuhota niin ainakin heikentää Kiinaa ja sitä johtavaa puoluetta. Olihan Yhdysvalloilla vahvasti sormensa pelissä Neuvostoliitonkin kaatumisessa.

Etupihallaan Kiinalla on todiste Yhdysvaltain tahdosta kontrolloida Kiinaa. Kiinan rannikon tuntumassa Etelä-Koreasta Malesiaan on katkeamaton virta maita, jotka ovat tavalla tai toisella Yhdysvaltain liittolaisia ja ystäviä.

Kun länsimaat arvostelevat ankarasti uiguurien sortoa Xinjiangissa ja Hongkongin järjestelmän muuttamista, Kiina tulkitsee arvostelun Yhdysvaltain johdolla käytäväksi propagandasodaksi.

Kiinan näkökulmasta sillä on oikeus jälleen nousta maailman johtavaksi valtioksi Yhdysvaltain rinnalle – tai ehkä jopa ohi siitä. Vielä 1800-luvulla Kiina oli bruttokansantuotteella mitattuna maailman johtava valtio, mutta länsimaat ottivat samalla vuosisadalla Kiinan alueita ja kauppaa haltuunsa. Voisi sanoa, että Kiina puolikolonialisoitiin.

Kommunistinen puolue käyttää taitavasti hyväkseen kotimaan propagandassaan kolonialismia eli niin kutsuttua nöyryytyksen vuosisataa, historian märkivää haavaa. Kirimällä kohti Yhdysvaltoja Kiina paikkaa kolhiintunutta itsetuntoaan ja puolue pitää isänmaallisen kansansa tyytyväisenä.

Kiinan kansankonferenssin kokoontumisen päätöstapahtuma Pekingissä 10. maaliskuuta. Edessä keskellä presidentti Xi Jinping.­

Kiina johtaja Xi Jinpingille Kiinan nousu maailmassa on tärkeä päämäärä. Tällä haavaa näyttää siltä, että Kiina ohittaa Yhdysvallat bruttokansantuotteella mitattuna kymmenen vuoden sisään. Esimerkiksi asevoimissa Kiina on vielä kaukana Yhdysvaltain mahdista. Xi on sanonut tahtovansa Kiinan armeijan olevan ”maailmanluokan tasoa” vuoteen 2050 mennessä, mitä se sitten tarkoittaakaan.

Saattaa kuulostaa ylimieliseltä, kun Kiinan johtavat virkamiehet haukkua louskuttavat Yhdysvaltoja, mutta Kiina ei ole huoleton. Kiinan ja Yhdysvaltain ja maailman taloudet ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Kapulat maailmantalouden rattaissa hidastavat Kiinankin menoa.

Kiina yrittää saada talouttaan ja teknologista osaamista enemmän omiin käsiinsä, mutta se ei tapahdu hetkessä.

Yhdysvallat ja Kiina ovat sidoksissa toisiinsa, ja nyt ne tunnustelevat sidostensa laatua. Kun ne venyttävät, katkovat ja sitovat uudestaan keskinäisiä solmujaan, nykiminen tuntuu kaikkialla maailmassa.

Verkon hajottaminen ja punonta jatkuu vielä hyvin pitkään.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat