Tanska aikoo vähentää ”ei-länsimaalaisten” määrää köyhillä asuinalueilla uudistamalla lainsäädäntöä. Asiasta kertoi keskiviikkona maan sosiaalidemokraattinen hallitus.
Uutistoimisto AFP:n mukaan hallituksen laatimassa lakimuutosesityksessä vähävaraisten vähemmistöjen muodostamia asuinalueita ei kuitenkaan kutsuta enää getoiksi.
Käytännössä kyse on maahanmuuttajalähiöistä.
Sisäministeriö ehdottaa, että ”rinnakkaisyhteiskuntia” koskevan lain uudistamisella voitaisiin rajoittaa ”ei-länsimaalaista alkuperää” olevien asukkaiden osuus enintään 30 prosenttiin kullakin asuinalueella. Tavoitteeseen pyrittäisiin kymmenen vuoden kuluessa.
Lakiesityksen odotetaan tulevan hyväksytyksi, vaikka käsittelyn aikataulusta ei vielä ole tietoa, AFP kertoo. Esitys jatkaa Tanskan jo useiden vuosien ajan harjoittamaa linjaa maahanmuuttajien määrän pienentämiseksi.
Puolueet ovat yksi toisensa jälkeen siirtyneet kannattamaan asiassa oikeistopopulistisen Tanskan kansanpuolueen tavoitteita. Maahanmuuton tiukentamista kannattaa myös vuonna 2019 pääministeriksi noussut sosiaalidemokraattien Mette Frederiksen, joka on todennut puolueen tavoitteen olevan ”nolla turvapaikanhakijaa”.
Sisäministeri Kaare Dybvad Bekin mukaan asuinalueen liian suuri ei-länsimaalaisten asukkaiden osuus lisää uskonnollisten ja kulttuuristen vähemmistöyhteisöjen syntymisen riskiä, AFP kertoo. Tällä Bek tarkoittaa asuinalueiden eriytymisen uhkaa.
Bek mainitsee lausunnossaan, että vähemmistöyhteisöjen kuvaamiseen aiemmin käytetty, kiistanalainen getto-sana poistuu uudistettavasta laista.
”Terminä getto on harhaanjohtava. Minusta se jättää pimentoon sen suuren työmäärän, joka näillä asuinalueilla on tehtävä”, Bek on todennut AFP:n mukaan.
Getoksi saa Tanskassa tällä hetkellä laillisesti kutsua niitä yli tuhannen asukkaan alueita, joiden väestöstä yli puolet on ”ei-länsimaalaisia”. Lisäksi pitää täyttyä vähintään kaksi kaikkiaan neljästä muusta edellytyksestä.
Näiden edellytysten mukaan getoksi voi kutsua aluetta, jonka asukkaista 40 prosenttia on työttömiä. Lisäksi yli 60 prosentilta 39–50-vuotiaista alueen asukkaista puuttuu toisen asteen korkeampi koulutus. Rikollisuus on kolme kertaa yleisempää kuin maassa keskimäärin, ja asukkaiden bruttoansiot ovat 55 prosenttia paikallista keskivertoa pienemmät.
Joulukuun tietojen mukaan 15 tanskalaista asuinaluetta täyttää getto-määritelmän edellytykset, ja 25 muuta aluetta on joutua samaan kategoriaan.
Näillä alueilla rikkomuksista määrätään kaksi kertaa kovemmat rangaistukset kuin muualla, ja päivähoito on perhe-etuuksien menettämisen uhalla pakollista yli yksivuotiaille lapsille.
Lisäksi vuokra-asumisen osuus on rajoitettava 40 prosenttiin käytössä olevasta asuntokannasta vuoteen 2030 mennessä.
Tanskan maahanmuuttopolitiikka on Euroopan tiukimpia.
Maan 5,8 miljoonasta asukkaasta 11 prosentilla on ulkomaalaisperäinen tausta. Tästä väestöryhmästä 58 prosenttia on länsimaiden ulkopuolelta tulleita, AFP kertoo Tanskan omiin tilastoihin pohjaten.
Viime vuonna 1 547 ihmistä haki turvapaikkaa Tanskasta, mikä oli vähiten sitten 1990-luvun lopun. Koronaviruspandemialla oli vaikutusta hakemusten määrään.
Suomen maahanmuuttovirastolle jätettiin viime vuonna 1 275 turvapaikkahakemusta.
