Supoa on sanottu koiraksi, joka ei hauku, mutta Kiinan vakoilusta se osasi älähtää omalla verhotulla tavallaan - Ulkomaat | HS.fi

Supoa on sanottu koiraksi, joka ei hauku, mutta Kiinan vakoilusta se osasi älähtää omalla verhotulla tavallaan

Supo on päässyt kertomaan työstään melkoiselta takamatkalta. Kun torstaina kerrottiin eduskuntaan kohdistuneesta vakoilusta, vaitelias vahti löysi oman äänensä.

Suojelupoliisi tiedotti torstaina, että eduskunnan tietomurron takana oli verkkovakoilukampanja APT31. Suojelupoliisi ei nimeä tekijävaltiota, mutta APT31:n tiedetään liittyvän Kiinan valtiolliseen kybertoimintaan.­

20.3. 2:00 | Päivitetty 20.3. 8:11

Suojelupoliisista julkaistiin kymmenen vuotta sitten kirja Koira, joka ei haukkunut. Vaitelias se on vieläkin, ainakin moneen lähinaapuriin verrattuna.

Torstaina koira nimeltä suojelupoliisi murahti: Suomen eduskuntaan ujuttautunut verkkovakoilija oli onnistuttu käräyttämään.

Lue myös: Suojelupoliisi: Eduskunnan tietomurron takana oli Kiinaan liitetty verkkovakoilu, joka on aiemmin naamioitunut tietoturvaohjelmiston päivitykseksi

Tähän asti on ajateltu, että Supo on kuin koirarotu shiba. Shibat eivät oikein osaa haukkua.

Jos Supo on shiba, Viron ulkomaantiedustelu on jokin terrierirotu. Se haukkuu jatkuvasti, aina Venäjää.

Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo, Norjan PST sekä Tanskan PET ovat hyvin koulutettuja palveluskoiria, kenties saksanpaimenkoiria. Osaavat hommansa.

Torstaina Supo julkaisi tiedotteen, jossa se kertoi, että eduskunnan tietojärjestelmiin murtautui loppusyksystä verkkovakoilukampanja tai -ryhmä nimeltä APT31.

”Supo nimesi ensimmäistä kertaa julkisesti kybervakoiluoperaation”, kirjoitti viestintäpäällikkö Milla Meretniemi Twitterissä.

Tekijävaltiota ei kerrottu. Aakkoskeitto APT31:stä piti etsiä lisätietoa itse. Syöttämällä kirjain- ja numerosarjan Googleen hakutuloksiin nousi 0,54 sekunnissa Kiinan valtio.

On helpompaa nimetä verkkovakoilukampanja kuin valtio, joka sen avulla vakoilee. Syitä on kaksi: erehtymisen riski ja poliittinen paine.

Vuonna 2015 ranskalainen televisioyhtiö TV5 Monde hakkeroitiin. Yhdentoista kanavan lähetykset pimenivät, ja sosiaalisen median tilit täyttyivät ääri-islamimistisesta propagandasta. Hakkerit julistivat olevansa ”kyberkalifaatti”.

Paitsi että eivät olleet. Tempun teki Venäjän sotilastiedustelu GRU, joka sumutti.

Erehtymisen riski APT31:n suhteen ei ole suuri, ja läpeensä varovainen Supo ei kertoisi havainnoistaan, ellei riskiä olisi jollain tavalla minimoitu.

Toinen syy sille, että Supo julkaisi juuri vakoilukampanjan nimen mutta ei valtion nimeä, on poliittinen. Suomalainen tiedustelu ei suurin surminkaan tee politiikkaa. Virkamiesmäinen ilmapiiri kavahtaa revittelyä.

Supo on tullut julkisuuteen naapureihin verrattuna melkoiselta takamatkalta. Supon viestintä perustettiin noin viisi vuotta myöhemmin kuin Ruotsin ja Norjan turvallisuuspalveluissa, vuonna 2008. Aluksi muutosvastarinta oli poliisiylijohtajaa myöten kamalaa, kirjoitti ensimmäisenä viestintäpäällikkönä työskennellyt Liinu Lehto vuonna 2014.

Myös suomalainen poliittinen kulttuuri on perinteisesti arka tuomitsemaan toisten tekemisiä. Vuodet Neuvostoliiton naapurina ja suomettuminen jättivät jälkiä, jotka näkyvät edelleen.

Kiinaa on kuitenkin kritisoitu aiemminkin. Pääministeri Sanna Marin (sd.) ravisteli helmikuussa Suomen pragmaattisena pidettyä ulkopolitiikkaa kommentoimalla Kiinan uiguurivähemmistöön kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia käyttäen sanoja julmuudet ja sorto. Luovutussopimus Hongkongin kanssa purettiin syksyllä, kun Kiina oli ottanut Hongkongissa käyttöön ihmisoikeuksia polkevan turvallisuuslain.

Suomen ulkopoliittinen linja Kiinan suhteen ei ole sivuun katsominen. Tähän linjaan istuu, että kun Kiina tekee vakoilumielessä tietomurron Suomen eduskuntaan, se tuodaan kyllä julki.

Kiina on kuitenkin Suomesta katsottuna kaukana. Kun vuonna 2013 venäläinen verkkovakoilu kohdistui Suomen ulkoministeriöön, kohu oli valtava mutta tekijästä ei vihjaistu edes koodikielellä.

Jos eduskuntaan kohdistuneen verkkovakoilun takaa olisi paljastunut Venäjä, olisiko Supo silloinkin julkaissut hyökänneen vakoilukampanjan nimen?

”Tuohon on mahdotonta vastata. Riippumatta siitä, mikä operaatio on kyseessä, julkisen nimeämisen hyvät ja huonot puolet harkitaan joka kerta erikseen”, sanoi Supon viestintäpäällikkö Milla Meretniemi HS:lle perjantaina.

Meretniemen mukaan julkaisemiseen vaikuttaa esimerkiksi esitutkinnan tilanne. Hyökkääjälle ei pidä paljastaa liikoja tutkinnasta.

”Tämä julkinen nimeäminen oli ensimmäinen kerta, ja tulevaisuus näyttää, minkälaiseksi käytäntö Suomessa jatkossa muodostuu.”

Torstai oli ensimmäinen kerta, kun Supo nimesi vakoiluoperaation. Mutta koodikielellä se on viestinyt ennenkin. Vuonna 2017 Supon vuosikertomuksessa oli Suomeen ja vuoden havaintoihin liittyen seuraava lause: ”Suurin osa havainnoista on liittynyt APT28/Sofacy-hyökkäykseen, johon ei näytä kuuluvan mainittavaa toiminnan salaamista.”

Jos tiesi, mikä on APT28, pystyi ”suomentamaan” lauseen heti: Venäjän sotilastiedustelu vakoilee Suomea eikä välitä, vaikka jää kiinni.

Myöhemmin kävi ilmi, että kirjainhäkkyrä oli jätetty vuosikirjaan tietoisesti. Jos joku vaikka huomaisi.

Suomen siviilitiedustelupalvelu Supo voi hyvinkin olla koira, joka ei hauku, shiba. Mutta koiraihmiset tietävät, että ei shiba mikään mykkä ole. Shiboilla on ”laulava” ääni, joka muistuttaa kissaa.

Myös Supo käyttää ääntään vivahteikkaasti. Pitää vain osata kuunnella.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat