”Ehkä sitä voi juoda” – Suomalaisille puhdas juomavesi on itsestäänselvyys, mutta heti rajan takana tilanne on täysin toinen - Ulkomaat | HS.fi

”Ehkä sitä voi juoda” – Suomalaisille puhdas juomavesi on itsestäänselvyys, mutta heti rajan takana tilanne on täysin toinen

Karjalan heikon vesi-infrastruktuurin kohentaminen koskee myös Suomea, koska jätevedet valuvat Laatokasta Nevajoen kautta Itämereen.

Laatokan Karjalassa Ruskealan Kaalamon kyläläisille puuhataan puhdasta juomavettä Venäjän, Suomen ja EU:n yhteistyönä.­

24.3. 2:00 | Päivitetty 24.3. 6:48

Venäjän Karjalassa Ruskealan Kaalamossa on ryhdytty uudistamaan kylän vesi-infrastruktuuria Suomen ja EU:n tuella.

Tarkoituksena on saada kyläläisille juomakelpoista vettä, lopettaa jätevesien laskeminen luontoon ja puhdistaa Tohmajokea, josta kylän vesijohtoverkoston vesi otetaan.

Projekti on jatkumoa vesiyhteistyölle, jota Suomi ja Venäjä ovat tehneet Sortavalan piirissä jo 30 vuotta. Alueen heikon vesi-infrastruktuurin uudistaminen maksaa pelkästään pienessä Kaalamon kylässä 3,4 miljoonaa euroa.

Kylään rakennetaan pohjavedenottamo, pieni jätevedenpuhdistamo ja viisikilometrinen vesijohtoputki sekä nykyaikaistetaan vesijohtolinjat. Suomi tarjoaa projektissa Venäjälle teknistä asiantuntijatukea.

Rahoituksesta 2,9 miljoonaa euroa tulee EU:n alueohjelmasta, loput Venäjän valtion budjetista. Rajat ylittävää Karelia CBC -ohjelmaa rahoittavat Euroopan unioni, Suomi ja Venäjä. EU kattaa rahoituksesta puolet, Suomi ja Venäjä molemmat neljänneksen.

Työ Kaalamossa alkoi viime vuoden lopussa, ja se kestää vuoden 2022 loppuun saakka.

Suomalaisille puhdas juomavesi on itsestäänselvyys, mutta ei tarvitse matkustaa kovin kauas itänaapuriin, kun tilanne on aivan toinen.

Kaalamo on noin 1 200 asukkaan karjalaiskylä 35 kilometrin päässä Sortavalasta. Kylässä on koulu ja yritystoimintaa. Lähellä sijaitsee suomalaisturistienkin tuntema Ruskealan marmorilouhos.

Kaalamoon rakennetaan pohjavedenottamo, jätevedenpuhdistamo ja viisikilometrinen vesijohtoputki sekä nykyaikaistetaan vesijohtolinjat.­

Kylän jätevedet on johdettu luontoon käsittelemättöminä, kuten Karjalassa lähellä Suomen rajaa on monin paikoin ollut tapana. Pohjois-Karjalan Tohmajärvestä Laatokkaan laskevan Tohmajoen vesi on Suomen ympäristökeskuksen mukaan sitä likaisempaa, mitä alemmas mennään.

Suomen ympäristökeskuksen projektipäällikön Ilkka Pirhosen mukaan Suomen puolella jokeen valuu raskasmetalleja ojitetuista soista.

Venäjällä Tohmajokea kuormittavat asutuskeskusten päästöt ja varsinkin joen alajuoksulla sijaitseva Helylän kunta. Sen vanhentuneesta jätevedenpuhdistamosta valuu jokeen 250 kuutiota puhdistamatonta jätevettä vuorokaudessa.

Saasteiden vuoksi muun muassa Kaalamon kylän vesijohtovesi on käytännössä juotavaksi kelpaamatonta, sanoo Sortavalan piirin vesihuoltolaitoksen Karelvodokanalin toimitusjohtaja Andrei Romantšik.

”Ehkä sitä voi juoda ilman terveyshaittoja, mutta se ei ole miellyttävää, eikä vesi maistu hyvälle”, Romantšik kuvailee puhelimitse Sortavalasta.

Suomi on auttanut Venäjää raja-alueen vesi-infrastruktuurin ja ympäristön tilan kohentamisessa jo 30 vuotta, koska vesistöt ovat yhteiset. Karjalan jätevedet valuvat Laatokasta Nevajoen kautta Itämereen.

Pirhosen mukaan monivuotinen rajavesiyhteistyö on kohentanut tilannetta Venäjällä, vaikka uudistuksille on yhä tarvetta.

”Tärkein saavutus on, että Laatokan puhdistuminen on saatu Sortavalan alueella hyvälle alulle. Olemme saaneet tulpattua niin monta Laatokkaa saastuttavaa lähdettä, että itsepuhdistumistakin tapahtuu”, Pirhonen sanoo puhelimitse Joensuusta.

Hän lukee saavutuksiin myös juomaveden laadun parantumisen Sortavalassa. Sortavalaan on esimerkiksi rakennettu venäläis-suomalaisena yhteistyönä jätevedenpuhdistamo, joka valmistui vuonna 2004.

Romantšikin mukaan puhdistamo kuuluu edelleen Luoteis-Venäjän parhaimpiin. Siitä käydään hakemassa esimerkkiä ympäri maata.

”Meillä lähes kaikki vesi käy läpi monivaiheisen ja laadukkaan puhdistuksen, ennen kuin se lasketaan Laatokkaan”, Romantšik sanoo.

Tänä vuonna Sortavalassa vedetään EU:n ja Suomen tuella jätevesiputki kaupungin keskustassa sijaitsevasta Läppäjärven lahdesta vedenpuhdistamolle.

Sen tarkoituksena on vähentää Läppäjärveen ja sitä kautta Laatokkaan laskettavan jäteveden määrää. Lahteen johdetaan edelleen yli 900 kuutiota puhdistamatonta jätevettä vuorokaudessa.

Venäjän valtiokin on havahtunut 2000-luvulla parantamaan vesihuoltoa. Käynnissä on valtakunnallinen projekti Tšistaja voda (puhdas vesi), jonka tavoitteena on tarjota korkealaatuinen juomavesi lähes 89 prosentille kansasta vuoteen 2024 mennessä.

Projektia rahoitetaan seitsemän vuoden aikana vuoteen 2024 asti 245 miljardilla ruplalla eli lähes kolmella miljardilla eurolla, josta yli puolet tulee valtion budjetista.

Venäjä aikoo tänä vuonna nykyaikaistaa yli 400 vesihuolto- ja vedenkäsittelylaitosta eri puolilla maata, kertoo uutistoimisto Tass.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat