Ruotsalais­lehti kartoitti korona­tautiin kuolleiden taustat: Suomalais­taustaisten suuri osuus nousee esiin - Ulkomaat | HS.fi

Ruotsalais­lehti kartoitti korona­tautiin kuolleiden taustat: Suomalais­taustaisten suuri osuus nousee esiin

Tietojen mukaan suurin riskitekijä koronakuolemissa on ikä. Vain runsas promille kuolleista, kuusitoista, oli alle 30-vuotiaita. Suurin osa kuolleista, 72 prosenttia, oli yli 80-vuotiaita.

Covid-19-sairauteen kuolleen ruumista käsiteltiin ruumishuoneella Etelä-Ruotsissa tammikuussa.­

23.3. 18:02

Tukholma

Koronaepidemia on iskenyt Ruotsissa etenkin ikääntyneisiin, ulkomaalais­taustaisiin sekä vähän koulutettuihin ja pienituloisiin ihmisiin.

Tämä ilmenee ruotsalaisen valtalehden Dagens Nyheterin (DN) kartoituksesta, jossa on käyty läpi lähes kaikki koronavirukseen liittyvät kuolemat Ruotsissa.

Ruotsin kansanterveysvirasto Folkhälsomyndigheten on kirjannut epidemian ajalta yli 13 200 koronavirukseen liittyvää kuolemaa. Viraston tilastoissa koronakuolemiksi on listattu kaikki kuolleet, jotka olivat saaneet positiivisen näytteen koronatestissä korkeintaan 30 päivää ennen kuolemaansa.

DN:n kartoituksessa on käyty läpi 11 906 kuollutta. Lehti pyysi maaliskuun alussa sosiaalihallitusta eli Ruotsin sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavaa viranomaista kokoamaan listan ihmisistä, joiden lääkärin vahvistamaksi kuolinsyyksi on kuolinsyy­rekisterissä kirjattu covid-19.

Sitten Ruotsin tilastoviranomainen yhdisti kuolleiden henkilötiedot tietoihin ihmisten tuloista, koulutustasosta ja syntymämaasta. Tilastoviranomainen kokosi tiedot lehden pyynnöstä, eikä lehdellä ollut pääsyä yksittäisten ihmisten henkilötietoihin.

Tietojen mukaan suurin riskitekijä koronakuolemissa on ikä. Vain runsas promille kuolleista, kuusitoista, oli alle 30-vuotiaita. Suurin osa kuolleista, 72 prosenttia, oli yli 80-vuotiaita.

Myös sukupuoli näkyy kuolintilastossa. Miesten kuolleisuus oli suurempi kuin naisten. Kun katsotaan esimerkiksi 60–69-vuotiaita, miesten kuolleisuus sataatuhatta henkeä kohden oli 87,2, kun naisilla luku oli 32,6.

Ihmisten tulotason vaikutus kuolleisuuteen oli DN:n kokoamien tietojen mukaan merkittävä. Ikäryhmässä 50–64-vuotiaat kuolleisuus oli 280 prosenttia suurempi niillä, jotka ansaitsivat alle 10 000 kruunua (980 euroa) kuussa, kuin niillä, jotka tienasivat 30 000–40 000 kruunua (2 900–3 900 euroa) kuussa.

Ulkomaalaistaustaisten koronakuolleisuus on suurempi kuin Ruotsissa syntyneiden. Lisäksi tässä tilastossa nousevat esiin Suomessa syntyneet.

Tilastossa on tarkasteltu koronakuolleisuutta Ruotsin kymmenessä suurimmassa maahanmuuttaja­ryhmässä. Suomessa syntyneiden koronakuolleisuus oli alle 60-vuotiaiden ikäryhmässä toiseksi suurin.

Suomessa syntyneiden koronakuolleisuus oli viime kesän lopulla Ruotsin suurin.

Lue lisää: Nuhaa koskeva puhelu jäi sisarusten viimeiseksi – Suomessa syntyneillä on Ruotsin korkein koronakuolleisuus, mutta mistä se johtuu?

Kansanterveys­epidemiologi Anton Lager sanoo DN:n haastattelussa, että ulkomaalaistaustaisen yliedustusta kuolemissa selittävät muun muassa ahtaat asumisolot, aikaisemmat sairaudet, tulot, ammatti ja ikä.

”Selittävänä tekijän uskotaan olevan myös asuinalue”, hän sanoo ja viittaa siihen, että esimerkiksi Tukholmassa useaan riskiryhmään kuuluvat ihmiset asuvat usein samoilla alueilla.

Kuolintilastoista käy myös ilmi, että ulkomaalaistaustaisten kuolleisuus on ollut toisen aallon aikana vähäisempää kuin ensimmäisen aallon aikana.

Ruotsin valtionepidemiologin Anders Tegnellin mukaan DN:n kartoitus osoittaa, ettei terveydenhoito ole maassa riittävän tasa-arvoista.

”Tämä on osoittanut, että meillä on tässä suhteessa paljon tekemistä Ruotsissa.”

Uusien koronavirustartuntojen määrä Ruotsissa on kääntynyt viime viikkoina hienoiseen kasvuun. Viime torstaina kirjattiin noin 5 700 uutta tartuntaa. Uusien koronakuolemien määrä on kuitenkin pienentynyt, kun ikäihmisten rokotukset ovat edenneet.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat