Suomi otti Kiinan suur­lähettilään puhutteluun Kiinan vasta­pakotteista – Lähettiläs Chen Li syytti tapaamisessa EU:n ”puuttuvan törkeällä tavalla Kiinan sisäisiin asioihin” - Ulkomaat | HS.fi

Suomi otti Kiinan suur­lähettilään puhutteluun Kiinan vasta­pakotteista – Lähettiläs Chen Li syytti tapaamisessa EU:n ”puuttuvan törkeällä tavalla Kiinan sisäisiin asioihin”

Ulkoministeriö ei kommentoi, onko ministeriö asioinut Kiinan lähetystön kanssa Suojelupoliisin ilmoittamasta kyberhyökkäyksestä eduskuntaan.

Kiinan kansantasavallan suurlähetystö Helsingin Kulosaaressa. Kuva on vuodelta 2013.­

26.3. 19:01

Suomen ulkoministeriö ”on käynyt keskusteluja” Kiinan suurlähettilään Chen Lin kanssa vastapakotteista, jotka Kiina asetti useita EU-kansalaisia ja tahoja vastaan viime maanantaina, kertoo ulkoministeriön Amerikan- ja Aasian-osaston päällikkö Piritta Asunmaa Helsingin Sanomille.

Kiinan vastapakotteet kohdistuvat ainakin epäsuorasti kahteen suomalaiseen diplomaattiin ja yhteen europarlamentaarikkoon. Kiinan pakotteet olivat vastaus EU:n aiemmin asettamiin pakotteisiin, jotka liittyvät Kiinan väitettyihin ihmisoikeusloukkauksiin Xinjiangin maakunnan uiguureja vastaan.

Myös monet muut EU-maat ovat tällä viikolla kertoneet ottaneensa Kiinan suurlähettiläitä puhutteluun samasta syystä. Asunmaan mukaan EU-maat ovat koordinoineet keskusteluja kiinalaisdiplomaattien kanssa ja käyvät niitä yhdessä laadittujen linjausten pohjalta.

Asunmaa ei käytä termiä ”puhuttelu” vaan ”keskustelu”. Torstaisen puhelintapaamisen sisällöstä hän ei halua kertoa mitään, mutta Kiinan antaman vaikutelman mukaan se ei ollut lämminhenkinen.

Kiinan Helsingin-suurlähetystö julkaisi torstaina tiedotteen, jonka mukaan lähettiläs Chen Li oli esittänyt kovan diplomaattisen vastalauseensa EU:n pakotteista Suomen ulkoministeriön kanssa käymissään keskusteluissa.

Lausunnossa puhuttiin ”niin sanotuista ihmisoikeuskysymyksistä Xinjiangissa” ja sanottiin, että EU:n pakotteet ”puuttuvat törkeällä tavalla Kiinan sisäisiin asioihin ja vetävät vakavalla tavalla mattoa Kiinan ja EU:n välisten suhteiden alta”.

”Kiina vaatii EU:ta ymmärtämään rikkomuksensa vakavuuden, korjaamaan asian ja lopettamaan vastakkainasettelun sekä Kiinan sisäisiin asioihin puuttumisen, jotta vältetään suurempi vahinko Kiinan ja EU:n suhteille”, suurlähetystön lausunnossa sanotaan.

Kiinan suurlähetystö julkaisi torstaina tiukkasanaisen tiedotteen EU:n ja Kiinan pakotekiistasta.­

Monet EU-maat ovat kertoneet keskusteluistaan kiinalaislähettiläiden kanssa aiemmin tällä viikolla. Suomen ulkoministeriö ei ole tiedottanut lähettiläs Chenin kanssa käydystä keskustelusta.

”Lähtökohtaisesti emme tiedota, että keskustelemme suurlähettiläiden kanssa. Olisi poikkeuksellista, jos olisimme asian erikseen julkaisseet”, Asunmaa kertoo ministeriön käytännöistä.

EU-maat asettivat maanantaina Kiinan-vastaisia ihmisoikeuspakotteita, jotka liittyvät Xinjiangin maakunnan uiguurien kovakouraiseksi raportoituun kohteluun. Ainakin yli miljoona uiguuria on viety niin sanotuille ”uudelleenkoulutusleireille”, joissa on uutisraporttien mukaan esimerkiksi järjestelmällisesti raiskattu naisia.

Kiinalaispoliisi viittilöi toimittajille tiesululla Xinjiangin maakunnassa syyskuussa 2018.­

Kiina ilmoitti samana päivänä eli maanantaina omista vastapakotteistaan, joiden kohteeksi joutui kymmenen nimeltä mainittua EU-parlamentin jäsentä ja tutkijaa sekä joukko eurooppalaisia instituutioita.

Pakotteiden kohteena on esimerkiksi EU-parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunta, jonka jäsen on vihreiden euroedustaja Heidi Hautala. Pakotteet kohdistuvat myös COPS-lyhenteellä tunnettuun EU:n neuvoston Poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteaan.

COPS:n puheenjohtajana toimii suomalainen Sofie From-Emmesberger. Suomen edustaja komiteassa on puolestaan suurlähettiläs Hanna Lehtinen.

Osastopäällikkö Piritta Asunmaan mukaan Kiina ei ole tehnyt selväksi, ovatko kaikki pakotteissa mainittujen elinten jäsenet henkilökohtaisesti pakotteiden kohteina.

”Luulen, ettei Kiina itsekään tiedä, kun ne [vastapakotteet] tulivat niin nopeasti tämän ulkoasiainneuvoston [EU:n ilmoittamien pakotteiden] jälkeen. Epäilen, ettei sielläkään ole vielä tarkkaa näkemystä”, Asunmaa sanoo.

Pakotekiistassa on kyse Kiinan ja EU:n laajemmista suhteista. Suomella on lisäksi toinen tuore päänvaiva, joka liittyy Kiinaan ja koskee Suomen omia asioita.

Suojelupoliisi tiedotti viime viikon torstaina, että Suomen eduskuntaan viime syksynä kohdistuneen tietomurron teki verkkovakoilukampanja APT31. Suojelupoliisi ei nimennyt tekijävaltiota, mutta APT31:n tiedetään liittyvän Kiinan valtiolliseen kybertoimintaan.

Ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Mikko Kinnunen ei halua sanoa, onko Kiinan suurlähetystöön oltu kyberhyökkäyksen osalta yhteydessä. Hänen mukaansa Suomessa on tehty päätös, että asian ”julkinen osuus on tämä Supon ulostulo”.

Kinnunen painottaa, että EU:n ihmisoikeuspakotteet ja Kiinan vastapakotteet sekä toisaalta kybervakoilu ovat kaksi täysin erillistä asiaa, vaikka Supon julkistama tieto tapahtuikin ajallisesti vain hieman ennen kuin EU teki pakotepäätöksensä.

Kyberhyökkäyksestä Kinnunen sanoo, että kyseessä on hyvin vakava asia.

”Jos katsot sitä, että keskusrikospoliisi tutkii sitä törkeänä vakoiluna ja törkeänä tietomurtona, niin se on törkeä rikos, jossa reagoimattomuus ei ole vaihtoehto”, sanoo Kinnunen, joka toimi aiemmin Suomen hybridisuurlähettiläänä.

Keskusrikospoliisi tutkii kyberhyökkäystä eduskuntaan. Hyökkäystä epäillään Kiinan valtiollisen tahon tekemäksi.­

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat